Pusula

Pääsimme vihdoin mökillemme Pusulaan. Lapset olivat odottaneet sitä koko kesän, mutta jotenkin mökkeily oli tässä muussa huiskeessa jäänyt.

Pääsimme perille lauantaina viiden maissa. Meitä odotti herkullinen päivällinen: savustettua lohta, uusia perunoita, pinaattikastiketta Kallelle, salaattia, vuohenjuustoa ja viininlehtikääryleitä. Jams. Valkoviiniäkin otin.

Lapset taisivat kyllä uida jo ennen ruokaa, ja sen jälkeen, ja saunan yhteydessä. Ja sunnuntaiaamulla ja aamupäivällä ja iltapäivällä. Itse uin muutamaan otteeseen ja ihanaa oli.

Vaari toi heti saavuttuamme liukumäen ja Miehelle koottavaksi potkulaudan. Kaikki kolme hihkuivat riemusta ja säntäsivät liukumäessä ees taas. Toukolainenkin, 1 v 4 kk, liukui muiden mukana. Se meni tikkaat ylös ihan sujuvasti, istui ylös ja tarttui kahvoihin, joiden varassa roikkui, kunnes voimat ehtyivät. Sitten se jäykisti itsensä tiukaksi paketiksi, liukui selällään alas, löi päänsä ja nauroi. Ja taas uudestaan.

Sama liukumäki pantiin sitten sunnuntaina veteen. Kääpä tykkäsi, Minikääpää pelotti ja Toukolaisen sain kerran tulemaan alas, mutta se kauhistutti. Toukolainen keskittyikin sitten muihin hommiin. Isommat lapset uittivat laivojaan ja Toukoa kiinnosti vesiratas.

Sunnuntaina söimme lounaaksi makkaraa ja nakkeja, ihan niinkuin Kaapojen maassa. Oli ihan herkkua, kun puugrillissä tekee. Sitten taas kimpsut ja kampsut kasaan ja kotiin. Oli kyllä väsynyttä porukkaa ja itsekin nukuin parin tunnin päikkärit ennen kävelylenkkiä ystävän kanssa. Sunnuntaina 20.30-21.30 on kyllä ehdottomasti viikon luksushetki.

Pidin viime viikolla myös lastenvaatekutsut. Rakastan sitä hurmosta, jolla vaateasiaan uppoutuu! Viikko oli muutenkin aika hässäkkää, sillä olimme molemmat töissä eikä lapsilla ollut hoitopaikkaa. Mummo ja pappa hoitivat ma ja ke ja siskoni otti perjantain ja nyt tämän maanantain. Vielä yhdeksi päiväksi jos saisi hoitajan, niin sitten olisi tehtävä suoritettu ja voisi hyvillä mielin jäädä vuoden mittaiselle pikku lomaselle. Siis hoitovapaalle. Ei tulekaan Toukosta vielä Peukaloista eikä Kaaposta Tikanpoikaa, mutta hyvä näin. Jospa tiedossa olisi sitten vähän lungimpi vuosi, kun talossa ei ole kahta IT-konsulttia yhtä aikaa.

Iik, huomenna alkaa Käävän eskari ja Minikäävän kerho. Oma vauva on jo niin iso. Eilen se itki illalla, kun oli paininut pihan Villen kanssa ja nyt olkapäähän ja sääreen sattui. Kääpä on ihastunut ja ne on pussannutkin. Poika haluaa olla vain ystävä. Leikeissä Kääpä on prinsessa Leia ja poika tietenkin Luke.