Emme olleet suunnitelleet mitään ihmeitä juhannukseksi. Lopulta saimme kolme mökkikutsua, joihin vastasimme kaikkiin myöntävästi. Haimme lapset tarhasta torstaina normaalisti vähän ennen viittä, Mies ryhtyi ruuanlaittopuuhiin ja minä suuntasin kauppaan juhannusostoksille. Illalla vielä pakkaukset ja perjantaina pakkasimme auton.
Haimme ensin puolilta päivin herra M:n Myyrmäestä ja ajoimme Moksiin. Minä mökkeilin siellä joitain kertoja lukioaikoina ystäväni kanssa, mutta mies ei ollut käynyt siellä aiemmin. Lasten kanssahan tein reissun Moksiin muutama viikko sitten. Juttelimme niitä näitä puutarhanhoidosta ja nautimme hyvät kahvit ja välipalaherkkuja. Lapset pääsivät taas rantaan ja istumaan veden päällä kasvavan koivun oksaan. Viimeksi S löysi kaikille lapsille simpukankuoret, mutta nyt pohjalla makoili kokonaiset viisi elävää simpukkaa. Käävän mielestä niillä oli siellä juhannusjuhlat. Myös kuollut rapu bongattiin.
Neljän tienoilla jatkoimme matkaa Pusulaan Vaarin mökille. Odottelimme hetken, että M & L ehtivät paikalle ja pääsimmekin sitten juhannuspöytään. Tarjolla oli savustettua lohta, uusia perunoita, fetasalaattia ja M & L:n tuomaa chiliperunasalaattia. Kyllä kelpasi!
Illalle oli varattuna kokon tekoa ja saunomista. Vaari olikin jo hakenut meijut ja kokkokin oli jo aika kuosissaan. M ja lapset kaatoivat vanhan palloseinän, ja siitä saatiin oivaa ainesta kokkoon. Toukolainen meni vähän yliväsyneeksi. Se pantiin sänkyyn yhdeksältä, mutta uni tuli vasta klo 23. Jompi kumpi joutui pötkötellä sen seurana mökissä, kun ei oikein uskallettu antaa sen hääräillä itsekseen mökissä, kun joka paikassa on kuitenkin vieheitä, tulitikkuja ja kirveitä taaperon iloksi.
Kun Toukolainen vihdoin nukahti, olikin kokko jo valmis. Käävät istuivat Vaarin kanssa sitä ihailemassa. Lapset pääsivät keskellä yötä saunomaan M & L:n kanssa ja se oli heistä ihan ihmeellistä. Muut aikuiset lähtivät vielä perinteiselle juhannusvierailulle vastarannalle, mutta meistä ei olisi ollut lähtijöiksi, vaikka univalvottavia ei olisikaan ollut. Käävät saivat valvoa keskiyöhön ja pian sen jälkeen mekin sippasimme.
Juhannuspäivä alkoi ihan mukavissa merkeissä. Olin varannut lapsille kullekin kaksi uutta Gormitia yllätyspusseissaan, yhdet Metamorfoosit ja yhdet Evolutionit. Muutaman tunnin ne leikkivät Gormiteilla ja tutkivat keräilylistoja. Toukolainen piirsi ja Minikääpä rakensi Gormiteille aluksia paperista.
Sitten muu väki onneksi heräsikin. Valmistimme lounaan kaikille: possun ulkofilepihvejä, joista tuli puugrillissä oikein meheviä ja M & L:n tekemää älyttömän hyvää salaattia. Siinä oli perusainesten lisäksi avokadoa, aurinkokuivattuja tomaatteja, mozzarellaa ja parmesania. Sellaista pitää tehdä kotonakin.
Seuraavaksi oli vuorossa juhannuksen odotetuin puuha, onkiminen. Miehet olivat saaneet laiturin laitettua aattona ja nyt siinä kelpasi kalastella. Toukolainen istui laiturin alkupäässä lauleskellen ja hiekalla leikkien. Välillä siihen istahti joku sille kaveriksi.
Isommat käävät sen sijaan onkivat hartaina. Ne saivat yhteensä yhdeksän ahventa/särkeä, jotka Kääpä oli ajatellut tarjota kaikille jälkiruuaksi (yksi kullekin), mutta lopulta perkasimme niistä kuusi mukaan voin ja suolan kanssa folionyyttiin ja jätimme kolme elävää ahventa Vaarille syöttikaloiksi. Niillä kuulemma tulikin sitten pieni hauki.
Ajoimme Muurlaan ja saavuimme sinne viideltä. Koko porukka istui rannassa nuotion ääressä ja tuuppasimme oman kalanyyttimme hiillokseen valmistumaan. Pian saimme sitten maistella herkullisia kaloja ja Käävät olivat niin ylpeinä. Ne olivat siis peranneetkin kalat itse, aikuisen avustuksella tietenkin.
Muurlan mökillä oli lapsille seuraa ja me aikuiset saimme olla aika keskenämme. Minä pääsin kunnolla saunomaankin ja nautin purkillisen ihan mahtavaa alkoholitonta olutta. Kuulostaa absurdilta entiteetiltä, mutta sellaista on siis todellakin olemassa, Lidlistä 0,49 euroa / 0,33 l.
Lapset saivat, Toukolaista lukuunottamatta, nukkua yläkerrassa siskonpedissä. Ilta ja yö sujui yllättävän levollisesti ja aamulla pedeistä kömpi kuusi iloista lasta, jotka ryhtyivät majantekopuuhiin.
Puolilta päivin oli aika lähteä kotia kohti. Moksi-Pusula-Muurla oli oikein riittävä juhannusreissu tälle kuskille, mutta onneksi kilsoja ei kertynyt juurikaan, sillä mökkien väliset matkat olivat ihan kohtuullisia. Onni asua Etelä-Suomessa!
Loppusunnuntain relasimme, mutta maanantaille ja tiistaille oli ohjelmassa synttärivalmisteluja. Me olimme vielä siis töissä, mutta iltaisin sai sitten vähän leipoa ja laittaa. Kääpä tarjosi vierailleen mansikkakakkua, raparperipiirakkaa + jätskiä ja juustokeksejä, joita tein aina lapsena. Saimme tuvan täyteen vieraita: Vaari, A-kummi, J-kummi, S-kummi, Mummi, Mummo, Pappa ja M, Minikäävän M-kummi sekä M ja L pääsivät paikalle. Ilta päättyi perinteisesti erilaisten jooga/taistelu/fudistemppujen esittelyyn.
Kääpä sai hienoja lahjoja: koruja, rahaa, piirustussalkun ja nyt sillä on hienompi kännykkä ja kamera kuin isillä ja äidillä. Aamulla olimme jo juhlineet Kääpäläistä oman perheen voimin ja antaneet sille lahjaksi Lego-talon. Kääpä sai nauttia aamiaisensa sängyssä tai sohvalla ja valitsi sohvan. Persikkaa, tomaattia, paahtoleipää, jätskiä ja mansikkahilloa ja sitten tokavikaksi päiväksi ennen lomaa hoitoon.
Minä aloitin lomani perjantaina ja Mies maanantaina. Tänään pääsimmekin sitten loman kunniaksi koko porukka neuvolaan kuuntelemaan Taimi-Topiaan sydänääniä. Minä oli jopa vähän laihtunut tiukalla jätski-grilliruokadieetilläni, mutta hemppa oli laskenut harmillisen alas, 106 vaati jo lisärautaa. Nyt saan kokeilla sitä litkua, joka vetää jääkaappimagneettejakin puoleensa.
Lapset ovat olleet lomasta täpinöissään. Mies laittoi niille heti uima-altaan pihalle siinä on polskittu sitten ihan urakalla. Sunnuntaina olimme Käävän ja Minikäävän kanssa talkoissa, sillä Vaarin kotia tyhjennetään. Se meinaa laittaa sen vuokralle, kunhan vain kissat pääsevät muuttamaan alta pois. Talkoolaisille oli tarjolla kanaa, uusia perunoita ja fetasalaattia ja lopuksi vielä muutama litra jätskiä. Vaari ei meinannut uskoa, että Kääpiin mahtuu jädeä niin paljon, mutta niin vain me pistelimme pari litraa trioa ja tiikeriä. Toimme kotiin kasan Akkareita, vanhan Kimi-nukkeni ja nukkekotini. Imuroin sen eilen, jotta Gormitit voivat tehdä sinne kotinsa.
Mies teki isompien Kääpäin kanssa pienen reissun lauantaina. Me jäimme Toukolaisen kanssa kotijoukoiksi, mutta muu porukka käveli hetken mielijohteesta Miehen työpaikalle ja jatkoi sieltä sitten junalla Selloon. Kääpä osti synttärilahjarahoillaan fudiksen, jossa on keltaista (Mies olisi halunut sellaisen, jolla saa testin mukaan ilmaa potkuihin) ja nappikset ja Minikääpä sai vihdoin oman skeitin. Toukolaiselle ne toivat tuliaisiksi muutaman Bamse-DVD:n Hesestä ja minä sain laittikokiksen. Hyvä reissu siis!
Loppuun vielä huumoria.
Minikääpä oli löytänyt tarhan pihalta pihkaa ja se sai ottaa sen mukaan kotiin kepinnokassa. Toukolainen himoitsi lähimmäisensä keppiä, mutta onneksi Miniäinen löysi sille autosta oman. Minikääpä selitti pikkuveljelleen:
-Kepit tulevat puusta.
2-vuotias jatkoi juttua:
-Kepit menee puistoon.
Ja tälle me sitten naurettiin ainakin kymmenen kertaa sen päivän aikana.
No comments:
Post a Comment