Syksyn aloitus

Nyt on rv 39+0 ja nykylukkarini on seuraava.

Ma-to

7.00 Herätys, aamutoimet, lapsille vaatteet, Käävälle aamupala
7.30 Poikien lähtö tarhaan/töihin
7.50/8.50 Käävän lähtö kouluun
8.30-9.30 Tenttiin lukua (sosiaaliturva, lakisääteinen tapaturma)
9.30-10 Vauvan tarina

Lounas, päikkärit/neuvola/kauppa/kotihommia, välipala

15.10 Kääpä saapuu. Läksyjen tarkistus, reissuvihot
16.00 Poikien nouto

Päivällinen, Pikku Kakkonen, leikit, iltatoimet

Pe

9.15-13.15 Käävän koulu, pojilla vapaapäivä
10-13 Perhekerho ja lounas puistossa
Iltapäivällä retki tai reissu

Ma: Minikäävän kannel 16.50-17.50, sitä ennen päivällinen piknikkinä/Mäkistä/pizzeriassa
Ke: Käävän fudis 17.30-18.30

Ihan kivalta vaikuttaa meidän syksy. Käävän fudisaika vielä vaihtuu ja kuvioon saattaa tulla mukaan partio. Ja itse haluaisin vihdoin liittyä siihen Elixiaan vauvan synnyttyä. Ajattelin, että voisin ehkä käydä vauvan kanssa salilla kerran-pari viikossa, yhtenä iltana jossain jumpassa ja kerran vielä viikonloppuna. Mutta katsotaan nyt ensin, millaisen tapauksen saamme. Jos se ei nuku koskaan ja huutaa vaan, jää jumpat aika vähiin.

Eilen alkoi tosiaan se Miniäisen kannel. Se haluaa kovasti oppia soittamaan jotain soitinta ja laulamisestakin lapsi tykkää. Kävimme ensin Käävän kanssa kaupassa ostamassa eväät (muille kolmioleipiä ja Käävälle nakkeja, banskut, korvapuusteja ja pillimehut/laittikokis/energiajuoma) ja sitten haimme ukot. Pidimme piknikin Karakalliossa, lähellä muskaria.

Lähdimme muskariin Minikäävän kanssa ja törmäsimme matkalla Aslanin pikkusiskoon ja -veljeen. Ajattelin, että olisipa kiva pyytää Aslania Minikäävän muskarikaveriksi. No, kun pääsimme muskariin, yllätys oli melkoinen, kun Aslan olikin jo siellä! Pojat halasivat, nauroivat ja kävivät yhdessä käsipesulla. Ne menivät vierekkäin istumaan ja kikattivat vain. Ihanat ukkelit!

Vaklasimme poikia Aslanin äidin Jingin kanssa ja hyvin se näytti sujuvan. Pojat lauloivat, taputtivat, soittivat eri rytmisoittimia ja sitä kanneltakin. Open mukaan ne olivat myös vähän hassutelleet, mutta ehkä ne ensi kerralla malttavat paremmin rauhoittua.

Aslan halusi antaa Minikäävälle vielä aarteen, sellaisen kolikon, jossa on laavanväkeä ja Minikääpä oli onnensa kukkuloilla. Se käveli koko loppuillan aarre kädessään ja nukkui se vieressään. Ihanat ystävykset! Aslan ehdotti vielä jätskille menoa, mutta sen me jouduimme siirtämään ensi viikkoon, sillä meillä oli tiedossa divarireissu.

Olimme siis vihdoin saaneet vähän karsittua kirjojamme. Auton takaboksi oli ollut kuukauden täynnä kirjanyssäköitä ja nyt kannoimme sinne vielä muutaman laatikollisen lehtiä. Minä olin pakannut kasseihin Enni Mustosia, joita en sitten kuitenkaan saanut luettua ja ne kelpasivat divariin. Yhden Virve Sammalkorven ne ottivat, mutta kaksi muuta ei kelvannut. Ja joitain hömppäromaaneja meni kaupaksi. Mies teki uroteon ja luopui haikein mielin rakkaista Rekyyleistään ja minä vein kirjaston kierrätyspisteeseen Vauva-lehdet, Kaks Plussat ja Meidän Perheet. Jotain suomenkielisiä fantasiakirjoja otettiin ihan divariin, mutta ehkä 80 % kirjoista päätyi sinne kirjastoon. Ja jotain veimme ihan rodeenkin, ikivanhoja taidekirjoja, vanhoja venäjän oppikirjoja ja ATK-kirjallisuutta. Ja minun orgaanisen kemian oppikirjani, jonka olin ostanut käytettynä opiskelijakirjastosta. Mutta nyt omistamme kuution vähemmän materiaa ja olo on hitusen kevyempi.

Haaveilen taas kompaktista kaupunkikodista, johon voisimme mahtua ilman turhaa tavaraa. Mutta katsotaan nyt, mihin tästä päädytään. Ekan luokan Kääpä käy joka tapauksessa tuossa Rastaalassa.

Divarin ja kirjaston jälkeen kävimme vielä ruokaostoksilla ja Kääpä valitsi ystävälleen synttärilahjaksi keiju-Barbien. Törmäsimme Käävän vanhaan eskariopeen ja rupattelimme hetken. Kääpää vähän jännitti. Iltapalaksi haimme juustohampparit ja kotiin ajoimme kaatosateessa.

Illalla olimme koko remmi ihan superväsyneitä, mutta uni ei meinannut tulla kenellekään. Lopulta käävät kuukahtivat. Mielessä pyöri tuhat asiaa, mutta väsymykseltä ei saanut oikein juteltua. Tänään on onneksi koti-ilta.