Uskomatonta, miten aika rientää! Minikääpä on nelihampainen yksivuotias ja Kääpä kaksivuotias reipas lukutoukka. Olemme koko remmi talvilomalla ja vuorossa on päiväunirumba. Kääpä ei ole vielä nukahtanutkaan ja Minikääpä jo heräsi. Se siitä omasta ajasta :)
Mies on lähdössä mikron ostoon ("Mä ostan halvimman valkosen"). Meillä oli sellainen antiikkivehje, joka tuhoutu yrittäessään sulattaa kahta leipäviipaletta. Hyvin on kyllä pärjäilty ilmankin, mutta nyt saadaan autokyyti ja kannattaahan se hyödyntää.
Minikääpä touhkaa tuossa taaperokärryn kanssa, menee täysillä päin seinää ja nauraa. Tutti suussa ja nunnu kädessä, tukka hapsottaen. Kääpä känisee ("mä nukuin jo päiväunet") vaikka meillä on diili, että pääsee kummitädille yökylään, kun päikkärit on nukuttu.
Käävät aloittaa ensi viikolla päiväkodissa, pääsivät molemmat tuohon lähipäiväkotiin Leppäkerttuihin. Meidän pienet leppikset :) Tällä viikolla käydään tutustumassa ja ensi viikko harjoitellaan.
Kesällä kirjoitettujen mission impossiblejen kanssa ollaan edetty ihan kivasti, vaikka molemmat onkin vielä vaipoissa. Suunnitellaan juuri Minikäävän tuteista luopumista. Käävän mielestä ne olisi syytä lahjoittaa seepravauvoille, lepakot kun saivat jo omansa.
Käävällä olikin näköjään kakka. Ei ihme, ettei uni heti tullut. Se ei vaan suostu pöntölle eikä potalle, vaikka joka pissasta ja kakasta on luvattu marmorikuula. Yksi sentään jo on saatu hyvästä yrityksestä. No, ehkä se pottailu alkaa sujua, kun ottaa muilta leppiksiltä mallia.
Apua. Minikääpä tepasteli muutaman askeleen ja kiipesi tähän sohvalle äidin avuksi. No, nyt nappasi nunnunsa ja riensi kärrynsä kanssa muihin puuhiin.
On tämä elämä kyllä aika haipakkaa, rankkaa mutta ihanaa. Kääpä lastaa juuri totisena Duploja kärryynsä. Ja taas matka jatkuu.
