Olen hypännyt yhden viikonlopun yli, vaikka se oli erityisen merkittävä.
Perjantaina oli ensinnäkin kaksi supertärkeää matsia: EPSin sisäistä futsal-sarjaa, finaalissa tytöt vastaan pojat ja pronssiottelussa tytöt vastaan pojat. Kääpä pelasi pronssiottelussa, niillä oli vastassa Maalitykkien ykkösjengi ja pojat voittivat. Kääpää harmitti ihan mielettömästi. Finaalissa oli vastassa saman jengin kakkosjoukkue, eli selkeästi helpompi vastus. Peli olikin tosi tasainen ja ratkaistiin lopulla rankkariskaballa. Ja niin siinä sitten kävi, että pojat voittivat kultaa. Kyllä meitä harmitti! Mutta jälleen kerran täytyy todeta, ettei ole parempaa tapaa viettää perjantai-iltaa kuin T04-fudiksen seuraaminen.
Lauantai jännitti minua, sillä Mies ja Minikääpä lähtivät shakkiturnaukseen Englantilaiselle koululle ja minä jäin kotiin muiden kääpäin kanssa, pitkästä aikaa. Olin tehnyt meille oikein ohjelmankin, jota noudatettiin varsin orjallisesti:
7 ->
Herätys
Aamupala
Aamuohjelmia
Duploja
Muovailua
Tummat koneeseen
Viulu
10->
Perhosaskartelua (Kääpä ja Toukolainen)
Hamahelmiä (Taimi)
Tummien levitys
Villavaatteet
Ruuan lämmitys
11->
Lounas
Taimi unille
Käävän läksyt
Toukon kouluhommia
Vaaleat koneeseen
15-17
Susannan synttärit (Kääpä ja Toukolainen)
Välipala
18->
Päivällinen (kotletit)
Päivälliselle saatiinkiin jo koko porukka kotiin ja päästiin katsomaan yhdessä Putousta. Jos Kääpä otti turpaansa perjantain pelissä, oli Minikääpä ottanut osumaa shakkiturnauksessa. Vastassa oli säntillisiä venäläisiä, jotka kirjasivat joka siirron pieneen muistikirjaansa, iranilaisia, jotka pelasivat Minikäävän kanssa samalla, spontaanilla tyylillä, sekä poika, joka valitti kahdesti siitä, että Minikääpä teki siirron ja painoi kelloa eri kädellä. Valitusta ei huomioitu.
Sunnuntaina Kääpä valitti jalkaansa ja jätti treenit väliin ja Mies oli kuumeessa. Minusta oli juuri sopiva hetki vähän rymsteerata: siirsimme Käävän huoneesta yhden hyllyn Toukolaisen huoneeseen, Toukolaisen huoneen hyllyt olkkariin, olkkarin Lundiat ja telkkarin yläkertaan ja Taimin sängyn Käävän huoneeseen. Palkitsimme itsemme (tai käävät) Toys 'r' us -reissulla. Taimi sai Hamahelmiä, Kääpä valitsi agenttivehkeitä, Toukolainen ja Minikääpä Bayblade-hyrrät ja Minikääpä vielä Infinity-peliin Mikki Hiiren.
Tänäkin viikonloppuna pääsin katsomaan pelejä. Tähtitytöt kohtasivat vuotta vanhemmat oman jengin tytöt ja pelasivat ihan hyvin, 1-1. Toisena vastassa oli PPJ:n 03:set ja niitä vastaan tuli tappio, 1-4. Ihan hyvä matsi kuitenkin. Käävän jengin kaikki 30 likkaa pelaavat vuotta vanhempien kilpasarjassa futsalia, ja välillä tulee aika taitaviakin vastuksia. Hyvin tytöt ovat kuitenkin pärjänneet, ovat sarjataulukossa jossain puolessa välissä.
Perjantaina Käävän treenien aikaan hemmottelin itseäni käymällä yksin autopesussa ja täyttämällä pissapojan. Haimme treenien jälkeen Minikäävän Veetiltä ja Jessen luota Pakilasta skimbat.
Lauantai oli sitten minun suuri päiväni. Ajoimme Käävän kanssa Serenaan. Minä olin suksilla, kun en uskalla näine mahoineni lautailla, ja Kääpä pääsi treenaamaan hissillä menemistä. Hienosti se osasikin, pääsi teleskooppihissillä ylös asti, aluksi sompa kainalossa ja myöhemmin pepun alla. Alaskin se tulee jo ihan sujuvasti. Tiukkoja kanttauksia se ei osaa vielä jyrkemmissä paikoissa tehdä, mutta vähitellen se kyllä oppii. Kääpähän on skeitannut ja luulen, että myös tuo fudis kehittää tasapainoa. Kivaa saada itselleen lautailukaveri! Seuraavalla kerralla otetaan myös Minikääpä mukaan. Nyt se ei halunnut lähteä, mikä olikin ihan hyvä, sillä saa opettaa hissillä menemisen yhdelle oppilaalle kerrallaan.
Pidin perjantaina saldovapaan ja pääsimme pienten kanssa perhekerhoon Tuomarilaan. Valkkasin meille kaikille Me&i-vaatteet ja lakkasin kääpäin kynnet. Sitten kelpasikin laulaa Pallo se pomppii pom pom pom, Leivotaan, leivotaan (ja päälle pikku rusinat) ja tietysti se Jumalan kämmenellä. Oli monta klassikkoa, mutta myös uusia lauluja. Ilokseni bongasin paljon vanhoja tuttuja mahoineen - kolmansia, neljänsiä ja viidensiä lapsia saapuu maalis-toukokuussa.
Mutta nyt: viiden viikon tiukka työputki ja sitten lomille. Käävällä on tänään koe eläinten talvehtimisesta, perjantaina sillä oli enkku. Kääpä sai täydet pisteet geometrian kokeesta ja Minikääpä omasta matikan kokeestaan. Koululaisilla enää viisi päivää hiihtolomaan ja minullakin koittaa vähän taukoa harrastusrumbasta, jee. Saatan jopa viettää aikaa Taimin ja Toukon kanssa, mainio kaksikko sekin.
Sunday, February 09, 2014
Saturday, February 01, 2014
Duunijuttuja ja harrastuskuvioita
Nyt on taas alkamassa uusi elämänvaihe, kun Karpalo saapuu. Äitiysloma alkaa 15.3, eli vielä on kuusi viikkoa tehokasta peliaikaa työelämässä. Työkuvioni ovat edenneet viimeisten parin vuoden aikana seuraavasti:
03/2013 - 03/2014 Hommia vahinkovakuutuksen ja eläkkeiden parissa. Erilaisten dokumenttien kirjoitusta, määrittely- ja toteutusprojektien projektipäällikkönä toimimista. Oikein mukava duunipätkä! Tästä on hyvä jatkaa sitten Karpalon jälkeen.
03/2012 - 02/2013 Määrittelyprojektin vetämistä eläkepuolella. Aika haastava setti, mutta tulipa nähtyä. Sain monia uusia työkavereita, joiden kanssa testailimme läpi eri lounaspaikkoja.
01/2012 - 02/2012 Issueiden pyörittelyä menetelmätuessa vanhassa duunipaikassa. Työ oli superhelppoa ja panostin työnantajan tarjoamiin jumppiin. Kävin parissa työhaastattelussa ja sain onneksi uuden duunin.
Syksyn 2011 olin pikkuisen Taimin kanssa kotona. Se oli ihana syksy: Kääpä aloitti ekan luokan, Toukolainen oli 2-vuotias taapero ja Miniäinen reipas leikki-ikäinen. Syksyä varjostivat hieman alituiset angiinat, jotka huipentuivat joulukuussa koettuun kurkkupaiseeseen. Se tuli taas todettua, että töissä on helpompi sairastaa kuin kotona. Töissä voit kuumeisena jäädä saikulle ja viedä lapset tarhaan, mutta kotiäitinä pitää pyörittää arkihommat ihan normisti. Muistan kiivenneeni mäen Laaksolahdesta Karakallioon kurkkukipuisena niin monasti, että luulin, ettei se lopu koskaan. Mutta loppuihan se. Nielurisaleikkaukseen pääsin 08/2012 ja sen koomin en ole angiinoista kärsinyt.
Taimin ja Karpalon välissä ehdin tehdäkin ihan kunnon duunipätkän, 2 v ja 2 kk. Siinä ajassa ehtii jo monenlaista. Vaikka Karpalo asuu vielä mahan puolella, täytyy jo miettiä tarhan aloitusta. Luulen, että haemme tarhapaikkaa elokuun 2015 alusta ja tietenkin toivomme, että saisimme sen Sammakoihin isosiskonsa ja -veljensä kanssa.
Isompia sisaruksia ilahduttanee se, että seuraavat 1,5 vuotta meillä on aina joku aikuinen kotona, ensin minä ja sitten Mies. Vielä ei olla mietitty, koska vaihto tehdään - riippuu niin paljon vauvasta. Ja toki molempien työkuviot vaikuttaa myös.
Kotivanhemmalle jää vauvan hoidon lisäksi logistiikkakuviot, ja kun käävät kasvavat, harrastusmääräkin kasvaa. Minikääpä ei mene tokaluokkalaisena iltikseen, joten uinti ja temppujumppa loppuu. Pitääkö harrastuksia haalia jostain lisää? Toukolainen aloittaa keväällä fudiksen, jatkuuko se vielä syksyllä? Taimi ja Touko jatkavat osa-aikaisena tarhassa, sillä minä teen niitä teologian opintoja, joten se riittää Taimille harrastukseksi. Joka tapauksessa käymme perhekerhoissa ja puistoissa. Kääpä jatkanee viulua ja fudista. Minikäävän ja Käävän partiotiet erkanevat, sillä Kääpä siirtyy seikkailijoihin ja Minikääpä jatkaa sudareissa - tarkoittaa kahta partioiltaa viikossa.
No, eiköhän kuviot selkene syksyä kohti.
Minulla jatkuu teologian opiskelut: kirkkohissasta puuttuu enää lopputentti, sitten alkaakin Systemaattisen teologian näkökulmia ja jos hyvin käy, luen kesällä kreikkaa tai hepreaa. Mutta kesän kuviot on vielä niin kovin auki, mitä todennäköisimmin saamme huonosti nukkuvan huutolaisen, emmekä sellaista pitkiä päivä- ja yöunia vetelevää vauvaa.
Se on sentään selvää, että kesällä kannustetaan Kääpää viikko Stadi Cupissa ja viikko Hesa Cupissa. Elokuussa on K&K:lla partioleiri Väiski ja minä haaveilen niille jopa shakkileiristä. Mutta kovin kaukana on vielä kesä.
03/2013 - 03/2014 Hommia vahinkovakuutuksen ja eläkkeiden parissa. Erilaisten dokumenttien kirjoitusta, määrittely- ja toteutusprojektien projektipäällikkönä toimimista. Oikein mukava duunipätkä! Tästä on hyvä jatkaa sitten Karpalon jälkeen.
03/2012 - 02/2013 Määrittelyprojektin vetämistä eläkepuolella. Aika haastava setti, mutta tulipa nähtyä. Sain monia uusia työkavereita, joiden kanssa testailimme läpi eri lounaspaikkoja.
01/2012 - 02/2012 Issueiden pyörittelyä menetelmätuessa vanhassa duunipaikassa. Työ oli superhelppoa ja panostin työnantajan tarjoamiin jumppiin. Kävin parissa työhaastattelussa ja sain onneksi uuden duunin.
Syksyn 2011 olin pikkuisen Taimin kanssa kotona. Se oli ihana syksy: Kääpä aloitti ekan luokan, Toukolainen oli 2-vuotias taapero ja Miniäinen reipas leikki-ikäinen. Syksyä varjostivat hieman alituiset angiinat, jotka huipentuivat joulukuussa koettuun kurkkupaiseeseen. Se tuli taas todettua, että töissä on helpompi sairastaa kuin kotona. Töissä voit kuumeisena jäädä saikulle ja viedä lapset tarhaan, mutta kotiäitinä pitää pyörittää arkihommat ihan normisti. Muistan kiivenneeni mäen Laaksolahdesta Karakallioon kurkkukipuisena niin monasti, että luulin, ettei se lopu koskaan. Mutta loppuihan se. Nielurisaleikkaukseen pääsin 08/2012 ja sen koomin en ole angiinoista kärsinyt.
Taimin ja Karpalon välissä ehdin tehdäkin ihan kunnon duunipätkän, 2 v ja 2 kk. Siinä ajassa ehtii jo monenlaista. Vaikka Karpalo asuu vielä mahan puolella, täytyy jo miettiä tarhan aloitusta. Luulen, että haemme tarhapaikkaa elokuun 2015 alusta ja tietenkin toivomme, että saisimme sen Sammakoihin isosiskonsa ja -veljensä kanssa.
Isompia sisaruksia ilahduttanee se, että seuraavat 1,5 vuotta meillä on aina joku aikuinen kotona, ensin minä ja sitten Mies. Vielä ei olla mietitty, koska vaihto tehdään - riippuu niin paljon vauvasta. Ja toki molempien työkuviot vaikuttaa myös.
Kotivanhemmalle jää vauvan hoidon lisäksi logistiikkakuviot, ja kun käävät kasvavat, harrastusmääräkin kasvaa. Minikääpä ei mene tokaluokkalaisena iltikseen, joten uinti ja temppujumppa loppuu. Pitääkö harrastuksia haalia jostain lisää? Toukolainen aloittaa keväällä fudiksen, jatkuuko se vielä syksyllä? Taimi ja Touko jatkavat osa-aikaisena tarhassa, sillä minä teen niitä teologian opintoja, joten se riittää Taimille harrastukseksi. Joka tapauksessa käymme perhekerhoissa ja puistoissa. Kääpä jatkanee viulua ja fudista. Minikäävän ja Käävän partiotiet erkanevat, sillä Kääpä siirtyy seikkailijoihin ja Minikääpä jatkaa sudareissa - tarkoittaa kahta partioiltaa viikossa.
No, eiköhän kuviot selkene syksyä kohti.
Minulla jatkuu teologian opiskelut: kirkkohissasta puuttuu enää lopputentti, sitten alkaakin Systemaattisen teologian näkökulmia ja jos hyvin käy, luen kesällä kreikkaa tai hepreaa. Mutta kesän kuviot on vielä niin kovin auki, mitä todennäköisimmin saamme huonosti nukkuvan huutolaisen, emmekä sellaista pitkiä päivä- ja yöunia vetelevää vauvaa.
Se on sentään selvää, että kesällä kannustetaan Kääpää viikko Stadi Cupissa ja viikko Hesa Cupissa. Elokuussa on K&K:lla partioleiri Väiski ja minä haaveilen niille jopa shakkileiristä. Mutta kovin kaukana on vielä kesä.
Ulkoilua
Kylläpäs oli hektinen viikko töissä! Limittäisiä ja päällekkäisiä paltsuja maanantaista perjantaihin ja niiden lisäksi piti sitten tehdä kaikki ilmaantuneet hommat. No, kunnialla selvittiin. Viime viikolla oli myös Karpalon eka lääkärineuvola ja Käävän ja Minikäävän hammikset.
Meidän normiviikko on siis tällainen:
-Mun työt 7-15-16
-Miehen työt 9.30-17.30, kotona kuuden maissa paitsi jos on harrastuspäivä. Ja niitähän on.
Mies vie lapset aina aamuisin kahdeksaksi tarhaan ja kouluun. Ne menee kävellen, Taimi on rattaissa, Toukolainen seisomalaudalla ja K&K kävelee mukana, jos niillä on kasin aamu. Normiviikko on tällainen:
ma Käävän fudis 16.45. Tarhalla neljältä, sitten Minikäävän nouto, Kääpä odottaa kotona fudisvehkeissään, lähtö 16.25. Mukaan neljä palloa ja lasta, Mies tulee Esport Arenalle ja treenien jälkeen syödään Hesessä. Kotiin seitsemältä, iltapalat, pesut ja nukkumaan. Miniäisellä temppujumppapäivä, mutta se on onneksi iltiksessä.
ti Käävän viulutunti 15.30. Lähtö 15.15, tarhalla 16.30, sitten vielä Minikääpä ja kotona ollaan viideltä. Ulkovaatteet pois, ruuan laitto, Mies saapuu 17.30 ja minä lähden Minikäävän ja Käävän kanssa partioon 17.45. Kotiin tullaan seitsemältä. Minikäävällä on ollut aamulla shakki kasilta.
ke T&T tarhalta, K&K koululta, sillä Käävällä on siellä fudis ja musiikin teoria, Minikäävällä on pelejä ja rakenteluja, Koti-ilta, kerrankin. Saadaan siivoiltua ja pestyä pyykkiä, teen ehkä jopa kouluhommia.
to Minikäävän uinti. Haku hallilta 16.15, pienet tarhalta puoli viideltä, kotona monasti jo ennen Pikku Kakkosen alkamista.
pe Käävän fudis 16.45. Pienet tarhalta neljältä, Minikääpä iltiksestä ja lähtö 16.30. Mies on siiheksi kotona. Kotiin jo 18.30, jee!
Eli aika tiukkaa on tämä perusarki. Kaikki sujuu kuitenkin ihan hyvin, jos kaikki on terveenä eikä mitään ekstraa ilmaannu. Ja se on aika harvinaista, sillä aina on hammiksia, kehityskeskusteluja, neuvoloita, partureita, varusteiden hankintaa sun muuta.
No, kun viikonloppuun asti on selvitty, helpottaa heti.
Nyt meillä oli lauantaina partioretkipäivä. Oli satanut ihan valtavasti lunta. Kääpä lähti kahdeksalta ulos lumitöihin. Mies meni myöhemmin vähän avuksi. Pihaa ei oltu vielä aurattu, mutta Mies sai auton ajettua kääntöpaikalle ja 9.45 pääsimme matkaan.
Ajoimme Nöykkiön kautta Nuuksioon. Mukaan lähti joukko reippaita partiolaisia. Lähdimme kohti metsää ja umpihankea ja löysimme onneksi varsin pian mukavan paikan trangioille. Teimme ruuaksi nakkipataa, lapset löysivät metsästä majoja ja me aikuisetkin saimme kunnon reisilihastreenit, kun seurasimme noiden 7-9-vuotiaiden reittiä.
Ulkoilun jälkeen tutustuimme vielä Haltian luontotaloon. Se oli kyllä ihan huippu! Täytyy mennä sinne pian koko perheen kanssa.
Tulimme kolmen jälkeen kotiin ja Kääpä päätti jäädä vielä ulos. Se meni pulkkamäkeen E:n kanssa, Miniäinen lähti naapuritaloyhtiön pihaan tekemään lumilinnaa E:n ja T:n kanssa. Kääpä teki vielä hyndän ja laski suksilla. Saimme ne viiden-kuuden maissa vartiksi sisään syömään. Kääpä lähti jatkamaan hiihtohommaa ja Minikääpä meni pelaamaan lätkää. Kääpä sai kaverikseen naapurin J:n ja ne rakensivatkin tosi ison hyndän, josta ne laskivat hienosti suksillaan. Näyttivät ihan mäkihyppääjiltä :)
Puoli kahdeksalta alkoi Putous eikä lapsia vielä näkynyt eikä kuulunut. Minikäävän löysin kentän läheltä ja Käävän sieltä hyndältään. Juuri ja juuri ne jaksoivat sinnitellä Putouksen loppuun ja koko porukka nukkui jo ennen kymmentä, ihmeiden ihme!
Aina valitan, että meidän lapset on huonoja nukahtamaan, mutta näköjään ne vain tarvitsevat tavallista enemmän ulkoilua, 10-12 tuntia per päivä on niille sopiva satsi. Mies mietti, voisiko niitä vain säilyttää partsilla.
Meidän normiviikko on siis tällainen:
-Mun työt 7-15-16
-Miehen työt 9.30-17.30, kotona kuuden maissa paitsi jos on harrastuspäivä. Ja niitähän on.
Mies vie lapset aina aamuisin kahdeksaksi tarhaan ja kouluun. Ne menee kävellen, Taimi on rattaissa, Toukolainen seisomalaudalla ja K&K kävelee mukana, jos niillä on kasin aamu. Normiviikko on tällainen:
ma Käävän fudis 16.45. Tarhalla neljältä, sitten Minikäävän nouto, Kääpä odottaa kotona fudisvehkeissään, lähtö 16.25. Mukaan neljä palloa ja lasta, Mies tulee Esport Arenalle ja treenien jälkeen syödään Hesessä. Kotiin seitsemältä, iltapalat, pesut ja nukkumaan. Miniäisellä temppujumppapäivä, mutta se on onneksi iltiksessä.
ti Käävän viulutunti 15.30. Lähtö 15.15, tarhalla 16.30, sitten vielä Minikääpä ja kotona ollaan viideltä. Ulkovaatteet pois, ruuan laitto, Mies saapuu 17.30 ja minä lähden Minikäävän ja Käävän kanssa partioon 17.45. Kotiin tullaan seitsemältä. Minikäävällä on ollut aamulla shakki kasilta.
ke T&T tarhalta, K&K koululta, sillä Käävällä on siellä fudis ja musiikin teoria, Minikäävällä on pelejä ja rakenteluja, Koti-ilta, kerrankin. Saadaan siivoiltua ja pestyä pyykkiä, teen ehkä jopa kouluhommia.
to Minikäävän uinti. Haku hallilta 16.15, pienet tarhalta puoli viideltä, kotona monasti jo ennen Pikku Kakkosen alkamista.
pe Käävän fudis 16.45. Pienet tarhalta neljältä, Minikääpä iltiksestä ja lähtö 16.30. Mies on siiheksi kotona. Kotiin jo 18.30, jee!
Eli aika tiukkaa on tämä perusarki. Kaikki sujuu kuitenkin ihan hyvin, jos kaikki on terveenä eikä mitään ekstraa ilmaannu. Ja se on aika harvinaista, sillä aina on hammiksia, kehityskeskusteluja, neuvoloita, partureita, varusteiden hankintaa sun muuta.
No, kun viikonloppuun asti on selvitty, helpottaa heti.
Nyt meillä oli lauantaina partioretkipäivä. Oli satanut ihan valtavasti lunta. Kääpä lähti kahdeksalta ulos lumitöihin. Mies meni myöhemmin vähän avuksi. Pihaa ei oltu vielä aurattu, mutta Mies sai auton ajettua kääntöpaikalle ja 9.45 pääsimme matkaan.
Ajoimme Nöykkiön kautta Nuuksioon. Mukaan lähti joukko reippaita partiolaisia. Lähdimme kohti metsää ja umpihankea ja löysimme onneksi varsin pian mukavan paikan trangioille. Teimme ruuaksi nakkipataa, lapset löysivät metsästä majoja ja me aikuisetkin saimme kunnon reisilihastreenit, kun seurasimme noiden 7-9-vuotiaiden reittiä.
Ulkoilun jälkeen tutustuimme vielä Haltian luontotaloon. Se oli kyllä ihan huippu! Täytyy mennä sinne pian koko perheen kanssa.
Tulimme kolmen jälkeen kotiin ja Kääpä päätti jäädä vielä ulos. Se meni pulkkamäkeen E:n kanssa, Miniäinen lähti naapuritaloyhtiön pihaan tekemään lumilinnaa E:n ja T:n kanssa. Kääpä teki vielä hyndän ja laski suksilla. Saimme ne viiden-kuuden maissa vartiksi sisään syömään. Kääpä lähti jatkamaan hiihtohommaa ja Minikääpä meni pelaamaan lätkää. Kääpä sai kaverikseen naapurin J:n ja ne rakensivatkin tosi ison hyndän, josta ne laskivat hienosti suksillaan. Näyttivät ihan mäkihyppääjiltä :)
Puoli kahdeksalta alkoi Putous eikä lapsia vielä näkynyt eikä kuulunut. Minikäävän löysin kentän läheltä ja Käävän sieltä hyndältään. Juuri ja juuri ne jaksoivat sinnitellä Putouksen loppuun ja koko porukka nukkui jo ennen kymmentä, ihmeiden ihme!
Aina valitan, että meidän lapset on huonoja nukahtamaan, mutta näköjään ne vain tarvitsevat tavallista enemmän ulkoilua, 10-12 tuntia per päivä on niille sopiva satsi. Mies mietti, voisiko niitä vain säilyttää partsilla.
Subscribe to:
Posts (Atom)