Friday, January 02, 2015

Pulkkamäkeä, yökyläilyä ja muffinsseja

Kääpä on innostunut nyt loman myötä leipomaan. Ensin ne teki Miniäisen kanssa vadelmamuffinsseja, sitten Kääpä teki toisen satsin itse ja eilen se teki itse kinkkupitsan. Mikäs tässä on herkutellessa.

Luntakin saatiin jouluksi ja päästiin pulkkamäkeen. Suurin fani taitaa olla tällä hetkellä Taimi. Se menee mäkeen itsekin ja laskee mäen rohkeasti ihan tappiin asti. Kyseessä on valaistu ulkoilureitti, jota ei onneksi edes hiekoteta, joten siihen pääsee laskemaan heti, kun lunta sataa vähänkin. Taimi laskee pulkalla tai aikuisen kanssa Stigalla, Kaapo Stigalla tai uudella lumipotkiksellaan, Touko aina rattipulkalla ja Kääpä uudella Stigallaan. Oivuskaa me ei olla vielä uskallettu tuupata mäkeen.

Yhtenä päivänä päästin Taimin edeltä mäkeen, kun uni ei tullut. "Minä karkasin päiväunilta ja varastin Toukon pulkan", selitti Taimi muille pulkkailijoille.

Isommat Käävät ovat myös yökyläilleet. K oli heti koulujen loputtua kaksi yötä J:n luona. Ne oli leiponeet piparkakkutalon ja koristelleet kuusen, ja samat hommat odottivat tietysti kotonakin. K pääsi myös kaverinsa mummolaan, ne oli katsoneet siellä jonkun leffan. Illalla ei meinannut uni tulla, kun olkkarissa rapisi lahjapaperit, ja sama tietty taas kotona.

Minikääpä pääsi yökylään myös, ystävänsä A:n luokse. Aiemmasta kyläilystä onkin aikaa, Laaksolahdessa asui Aada ja Iina ja niiden kanssa yökyläiltiin puolin ja toisin. Pojat sipisivät pitkälle iltaan eivätkä meinanneet malttaa nukkua. Mutta onneksi takana oli pitkä päivä leikkejä ja ulkoilua, joten kyllä ne pojatkin olivat sitten lopulta kuukahtaneet.

Nyt lähtee toka mukillinen kahvia, teetä jo join. Pelkään, että kurkkukipu äityy flunssaksi. Yläkerrassa heräillään. Mies käytti jo Taimin pissalla, Oiva heräili, mutta pärjäsi vielä tutituksella, vein kyllä jo maidot valmiiksi, ja Touko köhii yläsängyssään. Se kävi jo herättelemässä Kaapoa, mutta koululaiset nukkuvat vielä.

Ai niin, teimme lasten kanssa myös kaupunkireissun. Mies lähti ensin edeltä K:n kanssa, ne kävivät Mäkissä syömässä ja katsoivat sitten Hobitin. Minä juoksin Oivan, Taimin, Toukon ja Kaapon kanssa bussiin ja olimme kaupungilla 11.30. On kyllä uskomatonta, miten iso kontrasti keskustan ja Tillinmäen välillä on, ja matkaa on silti vain 40 min bussilla. Söimme ensin lounaan Hesessä ja kiertelimme sitten kaupoissa. Ostimme lapsille uudet Infinity-hahmot, Wii u -peliin siis, ja haimme vielä välipalaksi hedelmäsoseet. Kahdelta treffasimme Tennispalatsilla Miehen ja K:n, käävät palailivat (leikisti) autopelejä. Muut lähtivät muutaman kaupan kautta kotiin ja minä pääsin osteopaatille. Polvivaivojen takana onkin ilmeisesti reistaileva SI-nivel, mutta josko se nyt vaikka tulisi kuntoon.

Joululomaan on kuulunut myös kaksi neuvolareissua. Ensin kävimme K:ta lukuunottamatta koko porukalla Oivan 8 kk neuvolassa. Painoa oli tullut kahdessa kuukaudessa kaksi kiloa, nyt siis 9,4 kg (kun Kääpä painoi 1-vuotiaana 8,3 kg) ja pituutta oli 69 cm. Pieni ja pullea yksilö siis. S-kummi kutsuukin Oivuskaa "Pikku Buddhaksi".  Pojat olivat vähän levottomia ja seisoivat odotushuoneessa koko ajan päällään. Liikuttavinta reissussa oli Oivan pinsettiote: se tarttui hyvin päättäväisesti helmeen ensin oikealla ja sitten vasemmalla kädellä. Kaikki oli muutenkin kunnossa.

Seuraavana päivänä, uudenvuodenaattona, me pääsimme Toukon kanssa kaksistaan matkaan. Kävimme ensin neuvolassa kuulokontrollissa, ja nyt oli kaikki kunnossa, putket olivat tepsineet liimakorviin. Toukolainen istui kulmat kurtussa penkissään ja painoi nappia, kun kuuli piippauksen. Neuvolan jälkeen haimme kaupasta uuden vuoden tinat ja naksuja, ja teimme vielä ex tempore -reissun Merituuleen: Toukolta leikattiin tukka ja minulle laitettiin kulmat kuntoon, lopuksi ostimme vielä kolme Smarttiboxia Toukon Legoille. Hyvä reissu.

Mutta nyt, puoli mukillista haaleaa kahvia ja herääviä kääpiä.

Parisuhdeaikaa

Meillä on ollut perinteisesti vähän nihkeästi lastenhoitoapua, mutta kerrankin meitä onnisti: löysimme lapsille huipun hoitajan ja Pappa ja P:kin tarjoutuivat hoitamaan lapsia yhden illan. Kun saa yhteistä aikaa 3+5+5+3,5 tuntia, sen voi käyttää esim. näin:

1. Shoppailua ja Chico's

Joululahjat olivat jo hyvällä mallilla, mutta kiva oli päästä yhdessä vähän shoppailemaan. Saimme tehtyä muutaman hankinnan ja reissun kruunasi Chico's. Edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, Bonny & Clyde on vaan niin parasta.

2.  Keilaus ja Kilim

Söimme ensin hyvin. Minä valitsin meze-lautasen ja Mies otti keban. Kilimistä saa niin hyvää ruokaa, se on suosittu lounaspaikka, mutta oikein käypä illallisellekin. Kävimme keilaamassa, minä voitin kummallisella tumps-tyylilläni (vähän liian iso keila, pudotus radan keskelle ja kaato), mutta Miehen meno näytti sulavalinjaisemmalta. Ehdimme vielä glögillekin paikalliseen.

3. Teatteri ja nepskiä

Matkustimme junalla Pasilaan, päädyimme lautapelikauppaan ja nepalilaiseen. Ruoka oli jälleen kerran hyvää, otimme inkiväärikanaa. Kävimme kavereiden kanssa katsomassa Pikavoiton, mikä oli ihan mainio. Ja taas kävimme glögillä, nyt kaveriporukalla.

4. Keilaus ja sushia

Hurahdimme siihen keilaukseen ja päätimme tulla uudestaan. Tällä kertaa Mies voitti. Minulla oli vähän heitto hakusessa, kun yritin sulavampaa tyyliä. Kävimme ennen keilailua syömässä lempparilounaspaikassani sushia ja kiinalaista. Ja keilailun jälkeen pääsimme vielä torikahveille.


Ja eikä tässä vielä kaikki: naapurin kummitontut muistivat meitä lahjakortilla: 4 h Oivan (ja bonuksena Taiminkin) hoitoa! Nyt kun saa vielä pojat johonkin, voi lähteä vaikka kiipeilemään tai kylpylään.

Nämä reissut tulivat kyllä tarpeeseen. Kun arki on kuitenkin sellaista puurtamista (astiat, pyykit, ruoka, siivous), muistaa, miten riuska työmies oma puoliso on, muttei sitä, miten komea, huumorintajuinen, hellä ja luotettava Mies on. Kun aloimme seurustella, mietimme tulevaisuuttamme. Haaveilimme jo silloin pikkubussillisesta lapsia ja ajattelimme, että meille tulee hauska elämä. Nyt taas silmissä pilkahtelee aito ilo, ja täytyy jatkossakin huolehtia, ettei nauraminen ja hassuttelu jää kiireen ja suorittamisen jalkoihin.

Lomailua

Meillä onkin menossa pitkä lomarupeama, olemme miehen kanssa 1,5 kuukautta yhdessä lomalla erinäisten sattumusten summana. Lapsilla on lomaa 2,5 viikkoa, mutta koko ajan mietin, josko tässä voisi vielä lähteä viikon reissuun, vaikka koulut jo alkavatkin. Mutta ilmeisesti ei, meidän perheen äkkilähdöt Kanarialle maksavat monta tonnia. Eilen vesijuostessa pohdiskelin tosin pientä matkaa Muurlaan, yhden lapsen kanssa. Täytyy selvitellä asiaa.

Joten lomaillaan siis lähiympyröissä. Teimme ennen loman alkua pitkän listan lomahommista, ja siitä on suoritettu vasta muutama kohta: uimahalli, Hobitti ja Tempputemmellys. Temppikseen pääsimme M-kummin kanssa Miehen vikana työpäivänä ja Kaapo oli itseasiassa uudestaan kaverinsa kanssa ja eilen sama kaksikko pääsi Huimalaan. Minä haluaisin lähteä tänään laskettelemaan, Flamingo on lapsille luvattu ja Taimi kinuaa Huimalaan. Toukolaiselle on luvattu toinen uimahallireissu ja minä haluaisin Korkeasaareen ja keilaamaan. Alkaa vaan päivät loppua. Sunnuntaina saamme juhlia 9-vuotiasta Kaapoa, tänään saimmekin jo itsekudotut villasukat postissa (KIITOS!) ja illalla sankari pääsee vielä kaverinsa synttäreille. Maanantaina on sitten K:n turnaus, joten ehkä menemme sitten loppiaisena kaikkien muiden kanssa Flamingoon lillumaan.

Minä olen nähnyt uuden Hobitin jo kahdesti, K ja Mieskin kerran ja toisen kerran ne meinaavat mennä Kaapon kanssa, kun tulee vaadittavat 9 v. täyteen (K12-3). Oli se kyllä huippu leffa! Viisi tuntia pakoa arjesta oli juuri se, mitä tarvittiin. Ja ne hurmaavat hahmot, kuten Legolas ja Bilbo. Koska saduissa aina oikeudenmukaisuus voittaa ja niin moni on hurahtanut Hobittiin, luulen, että maailmastakin voi vähitellen tulla vähän parempi paikka.

Näin myös ystäviäni ennen ja jälkeen leffan, nepskiä ja Teerenpesää. Teki kyllä hyvää jutella duunikuvioista sillä porukalla (S, S, P), kun kaikilla on vähän eri näkökulma aiheeseen. Myös nämä naapurit antavat perspektiiviä, kun monta eri alaa on hyvin edustettuina.

Olen kyllä tyytyväinen omaan työhöni. Minulle sopii konsultin homma: vaihteleva työnkuva, vaihtuvat asiakkaat, vaihtuvat työpaikat. Kun uusi projekti alkaa, saa kääriä hihat ja upottaa ne saveen. Alussa kaikki on vähän epämääräistä höttöä, mutta pian kuva kirkastuu ja tietää, mistä suunnasta kannattaa aloittaa lapiointi. Se epämääräinen höttö on juurikin sitä parasta.

Perjantaina kävin töissä järjestelemässä asioita, joten torstaina teki mieli nauttia kääpäläisistä oikein urakalla. Lapset heräävät onneksi aikaisin, 4/5 viimeistään seiskalta ja nukahtavat aikaisintaan ysin maissa, joten lapsista saa kyllä nauttia ihan huolella. Olin torstaina aamuvuorossa, joten hengailimme ensin tässä sisällä Oivuskaisen kanssa. Oiva oppi vihdoin seitsenkuisena ryömimään ja läpsyttelee nyt ympäri huushollia. Mies varoitti, että se on yläkerrassa melkoinen kamikaze ja pyrkii väkisin portaisiin. Kai meidän täytyy sitten harkita sitä lapsiporttia.

Kun Mies heräsi, lähdimme Taimin kanssa ulos. Teimme takapihalla lumiruokia, poimimme koristeeksi varpuja ja lehtiä. Teimme myös pienen kävelyretken metsässä ja bongasimme koiran jälkiä. Taimi arveli, että kaikki eläimet ovat meneet piiloon naapurin Amelien leikkimökkiin.

Kun Taimi väsähti, vaihdoin sen Toukoon, söimme tosin välissä lounaan. Teimme etupihalle hienon lumiukon, S ja H&P tekivät myös omansa. Myös lumilinnaa vahvistettiin. Kunnes sitten kamala katastrofi iski ja kaikki olivat mäsänä parin tunnin kuluttua. No, sade olisi joka tapauksessa tuhonnut ne seuraavan vuorokauden aikana. Illalla ulkoilimme vielä T:n, T:n ja K:n kanssa. Lapset tekivät pihalaisten kanssa lumitunnelin ja meidä aikuisten tehtäväksi jäi kiskoa kolmivuotiaita tunnelista pois.

Uutta vuottakin on ehditty juhlia. Käävät olivat jopa jännittyneempiä kuin jouluna ja huokaisimme helpotuksesta, kun kello tuli kahdeksan ja pääsimme ampumaan raketteja. Meillä oli yksi pata, yksi iso raketti ja pari roomista. Ihan jees, mutta ensi vuodeksi voisi ottaa padan kaveriksi perinteisen rakettipakkauksen. Kavereiksi saimme naapurin P:n ja V:n, puolet perheestä joutui jäämään kotiin pelkäämään. Söimme ennen raketteja nakit ja rakettien jälkeen naksut. Kymmeneltä alkoi uuden vuoden ohjelma, ja sen ääreen sammahtivat T ja T. K ja K jaksoivat yllättäen valvoa puolille öin ja lähdimme ulos toiseen kattaukseen toisten naapureiden kanssa. Raketit olivat vielä hienompia kuin kahdeksalta. Tinat valoimme uuden vuoden päivänä. Minä sain puussa kävelevän Nasun ja rahaa tuntui tulevan rutkasti kaikille. Ehkä se tietää sitä uutta autoa vihdoin vuodelle 2015.