Futisviikko, kesähaaveita ja vähän jo syksyäkin

Tämä viikko meni futiksen merkeissä. Minulla oli elämäni eka peli, josta taistelimme tasurin 0-0, Taimin kanssa kävin treeneissä ja peli-illassa, K:lla oli maanantaina treenit ja tiistaista lauantaihin Stadi Cup -pelejä ja Toukolaisellakin olisi ollut kahdetkin treenit, mutta kumpaankaan se ei päässyt. Sen sijaan tänään Touko on pallon kimpussa, kun ne pelaa neljä piirisarjapeliä. Mies ja K toimivat pelinohjaajina kahdessa muussa pelissä. Mä jännään täällä kotona, kuinka niiden käy.

Vielä on kolme viikkoa töitä ennen neljän viikon lomaa, mutta pakko tässä on jo havahtua siihen, että kesä on alkanut ja kovaa vauhtia menossa töistä huolimatta.

Tänä kesänä on pakko päästä monta kertaa Lintsille. K on vihdoin 140 cm ja päästään kiertämään kaikki hurjat laitteet. Kovasti se haluaisi Lintsille kavereidenkin kanssa, mutta on vaan vähän onneton järkkäämään mitään. No, toivottavasti sekin järjestyy. Ja sitten täytyy tietty mennä pientenkin kanssa, voisi jopa tehdä erikseen reissun Taimin ja Oivan kanssa ja sitten poikien kanssa. Toukolainen tosin taitaa olla vielä alle 120, joten kokoonpanoa pitää vielä miettiä, tai sitten venyttää lasta jotenkin viime hetkillä.

Lisäksi haluan Serenaan. Tietty Flamingokin on kiva, mutta sinne pääsee talvellakin. Serenaan pitäisi vielä päästä sellaisena aurinkoisena päivänä. Voisin mennä kolmen isoimman kanssa nelisteen tai sitten mennään kaikki seitsemän, niin pienetkin pääsee.

Mietin myös Puuhamaata ja Muumimaailmaa. Mies ei vain ole kovin innokas kesäreissaaja, joten ehkä ne jää taas tänäkin kesänä käymättä.

Ja sitten mennään taas tuohon saaristoon. Ollaan nyt kahtena kesänä käyty saaristoveneellä Isossa vasikkasaaressa ja sinne mennään varmaan tänäkin vuonna. Moniin muihinkin saariin kyllä pääsisi, mutta tuolla on parhaat palvelut - leikkipaikat, futiskenttä ja jätskikiska. Ja sitten tietty grillataan.

K sai Stadi Cup tsempparina Viikkarin laivareissun ja varasin sen syyslomalle. Päästään vihdoin Juni Backeniin. Ja syödään parina iltana ja aamuna buffassa - vastaa vähän mun AI-lomahaaveeseen.

Mutta sitä ennen käydään Legolandissa. Kun K tulee fudisleiriltä Eerikkilästä ja aikuisten loma alkaa,  lennämme Billundiin ja olemme Hotel Legolandissa kaksi yötä. Pojille on Ninjago-huone ja tytöille Frends-huone. Ehdimme käydä kolmena päivänä huvipuistossa, Oiva ottaa ehkä vähän hillitymmin.

Juhannusreissu meillä on vielä auki. Käydään ehkä Pusulassa mutta ainakin Muurlassa. K:lla on partion suurleiri Roihu ja sen vierailupäivään pitäisi varata liput. K pääsee ehkä pelaamaan Hesa Cuppiin ja sen jälkeen lähden kolmen isoimman lapsen kanssa Himokselle New Wine -kesätapahtumaan. Siellä on ohjelmaa aikuisille ja lapsille, mun leirihaave toteutuu vihdoin.

Nää oli siis mun haaveet ja suunnitelmat. Mun mielestä kesään kuuluu reissut, lukeminen, uiminen ja jätski. Kaapon mielestä taas ehdottomasti Super Park. Siellä se kävikin jo kertaalleen Roopen kanssa, mutta haluaa pian uudestaan. Kaapo harrastaa hurjia temppuja skuutilla, fillarilla tai vaikka trampalla tai keinussa. Kavereiden kanssa ne käy aika usein Temppiksen Oma pompussa ja välillä ne sitten pääsee tuonne Superparkkiin tai vaikka Snadi Stadiin. Ja nyt on avattu joku sisätramppapuistokin, jonne se kovasti haluaisi.

Touko taas haluaisi olla mahdollisimman paljon kotona. Se haluaa rauhassa järkkäillä aarteitaan omassa huoneessaan, rakennella Legoilla ja piirrellä. Sen oman ajan tarve on ihan loputon, mutta kyllä se liikkumistakin kaipaa. Mutta ei välttämättä juuri ma ja to eskarin jälkeen, kun treenit on. Syksy meneekin mukavasti, kun Toukon uintiharrastus tulee ilttikseen, eikä enää ilttiksen jälkeen tarvitse erikseen lähteä mihinkään. Ja syyskuussa pitää sitten miettiä futiksen talvikausi.

Kävin keväällä harrastukset läpi ja totesin, että vähemmän on enemmän. K jatkaa fudista ja Temppistä ja käy partiossa satunnaisesti, jos se ei mene treenien päälle. K:n ainoa ohjattu harrastus on tuo Temppis, mutta talvella se laskettelee paljon ja käy noissa sisäpuistoissa ja uimassa. Toukolle tulee partio ja uinti, alkusyksyllä ainakin on vielä fudista. Taimi lopettaa tarhan tanssin ja käy alkusyksyn fudiskoulussa ja loppusyksystä sitten uimakoulussa. Oiva harrastaa vain tarhaa.

Mutta ei tämä tästä kovin paljon selkiytynyt. Toukon ja Taimin fudis me otetaan aika lungisti. K saa päättää itse, miten harrastukseensa suhtautuu. Minusta se on tosi taitava ja ottaa harrastuksen aika tosissaan, mutta tuntuu, että valkut eivät näe tilannetta ihan samalla tavalla. No, tein periaatepäätöksen, että lapset saavat jatkaa jalkapalloharrastuksiaan niin pitkään, kuin intoa riittää, vaikka eivät missään edareissa pelaisikaan.

Ja se ihana partio. Siinä ei tarvitse pärjätä, suorittaa eikä olla paras. Lapsia ei jaeta laumoihin tai vartioihin taitojen perusteella vaan ihan vaan randomisti. Vetäjä saa porukasta muodostettua ryhmän, joka puhaltaa yhteen hiileen ja nauttii yhdessäolosta laumailloissa, retkillä, kisoissa ja leireillä. Ja samalla lapset sitten vähän kuin vahingossa oppivat elämässä tarvittavia taitoja: yhdessä olemista, ensiapua, luonnossa liikkumista, erätaitoja.

Myös tuo Tempputemmellys on aika lungia. Ryhmissä on eri tasoisia lapsia, mutta ohjaajat eivät vertaa heitä keskenään, vaan lapset saavat valita itse, mitä temppua kokeilevat. Eikä harrastuksessa ole kilpailuja vaan jokainen saa kevään päätteeksi mitalin kaulaan - varmasti jokainen oppi taas jotain uutta.

Mutta ensin se kesä - uintia, jätskiä ja pari hyvää kirjaa, mitkähän ne olis?

Kevätjuhlaesitykset 2016

Tämä olikin kiva kevät, sillä kaikki lapset olivat esiintymisvuorossa.


Oiva ja muut Toukat esiintyivät perhosina. Ensin ne olivat toukkia ja menivät harson alle nukkumaan, mutta olivat herätessään perhosia, jotka lähtivät tassuttelemaan kuka minnekin. Hieno esitys! Oiva tosin otti sen aika vakavasti eikä edes huomannut meitä yleisössä. Hämmästys oli suuri, kun kävin vielä nappaamassa siitä kuvan perhosena esityksen jälkeen. Se seisoi yksin aulassa siivet selässä ja ilahtui minut nähdessään: "Äiti!" Minä otin kuitenkin siltä vain siivet pois ja tuuppasin muun porukan mukaan. Ja raukka luuli pääsevänsä kotiin, kerrankin päivä tuntui menneen nopeasti.


Taimi ja muut Meteoriitit esiintyivät puolestaan muurahaisina. Niillä oli päässä tuntosarvet ja kädessä jättimäiset porkkanat ja veitset. Laulu meni näin:


Muurahaisten muori

Muurahaisten muori perunoita kuori.::
Pilkkoi porkkanoita, pani pannuun voita,
porkkanoita ja voita::
Muori koitti ehtiä,
piti kovaa kiirettä.
Lapset huusi nälissään;
"KOSKA PÄÄSTÄÄN SYÖMÄÄN?"


Koululaisten esitys oli tänä vuonna Kolme iloista rosvoa Kasper, Jesper ja Joonatan. Eskarit olivat mukana juhlakulkueessa ja Touko sambasi niin hienosti, että olen nyt ihan varma, että tanssi olisi sen juttu.


Kaapo ja muut kolmoset oli Kardemumman väkeä ja lauloivat kuusi laulua. Eskaritkin olivat mukana muutamassa, ainakin tässä klassikossa:


Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään
Näin Kardemumman yössä.
On kaikki kansa pötköllään,
Vain rosvot raataa työssä.
Kun pakko on, niin siepataan,
Ei tarpeetonta milloinkaan.

Hei, rensselit selkähän,
Nassakat kourahan,
Kasper ja Jesper ja Joonatan!


Kaapo oli hieman tuskaillut sanojen opettelun kanssa ja lauluvihkokin oli miltei aina hukassa, mutta hyvin ne laulut sitten lopulta sujuivat.


K puolestaan oli yksi rosvoista, Jesper. Se eläytyi rooliinsa niin täysillä, ettei muutamaan viikkoon oikeen muuta miettinytkään, paitsi tietty ripsaria ja Avion Boardia. Ja hienosti esitys sitten menikin. Illan näytöksessä oli kolme tyttörosvoa, K, L ja S ja päivällä oli puolestaan esiintynyt kolme poikarosvoa A, B ja J.


Kylläpä nyt on hyvä mieli - kevätjuhlaesitykset onnellisesti takana, enää pari päivää koulua ja lauantaina sitten todistusten jako. Ja sitten koittaa vihdoin koululaisten jo pitkään odotettu loma. Me työläiset, pienet tarhalaiset ja yksi eskari puurramme vielä neljä viikkoa ja sitten koittaa vapaus vihdoin meillekin.


Aurinkoista kesää!