Pistimme asunnon myyntiin 9.10 ja hyväksyimme ostotarjouksen 20.10 ja siitä se rytinä sitten alkoikin. Aluksi panikoimme uuden asunnon löytymisen kanssa, kun ne kaksi asuntoa, joita olimme katselleet sillä silmällä, osoittautuivat auttamattoman ahtaiksi jo heti kättelyssä. Niinpä hylkäsimme kandidaatit ja jatkoimme etsintää. Aika pian sitten löysimmekin tämän omamme, ja kun se kerran sopi Espoon kaupungillekin, päätimme muuttaa väliaikaisasoomme. Tässä vaiheessa on jo pakko huomauttaa, että aluksi kaavailtu parin kuukauden väliaikaisratkaisu on tämän remppa-ja muuttohässäkän jälkeen muuttumassa parin-kolmen, miksei neljänkin, vuoden ratkaisuksi. Mutta katsotaan nyt, miten hyvin tuolla viihdytään.
Parasta tuntuu ainakin näin alkuun olevan tila ja asunnon pohjaratkaisu. Kahden tason asunto tuntuu nyt tosi ihanalta, kun yläkerran voi rauhoittaa nukkumiselle ja lueskelulle. Erillinen keittiö on myös hyvä juttu edellisen asunnon avaruuden jälkeen, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että edes jauhelihaa ei saa paistaa rauhassa. Kylppäri ja sauna ovat tilavia, ja alakerran leikkihuone on pitkäaikainen haaveeni. Puhumattakaan kirjastohuoneesta, josta olen unelmoinut. Bonuksena pieni parveke ja piha.
No mutta, nyt tarkoituksenani on lähes historioitsijan säntillisyydellä kirjata ylös, miten kaikki sujui, joten kärsivällisyyttä!
1.12
Mies jäi lasten kanssa kotiin 2,5 kuukaudeksi ja sessio alkoi isyyslomaviikolla 1.12. Olin vähän kaavaillut tuolle viikolle reissua, tai edes lillumista uimahallissa, mutta olosuhteiden pakosta teimmekin sitten remonttia. Kävimme hakemassa tuona tiistaina ensin avaimet huoltoyhtiöstä ja sitten suuntasimmekin uuteen kotiin suunnittelemaan maalien värejä. Meidän makkariin päätimme laittaa vihreää ja leikkihuoneeseen taivaansinistä. Lasten makkarin väri jäi vielä auki ja loput huoneet vetäisimme sitten valkoisella, eli olkkarin ja kirjaston. Lapsillakin oli vapaapäivä tarhasta ja yhdessä sitten säntäilimme huoneesta toiseen. Aika epäuskoinen olo, mutta lapsien edessä yritimme olla vanhoja konkareita aiheessa "lapsiperhe muuttaa uuteen kotiin".
Sitten suuntasimmekin maalikauppaan. Saimme todella hyvää palvelua ja lapset jututtivat puolestaan muita myyjiä. Sitten heitin perheen vanhaan kotiin ja ajelin illaksi kurssille.
2.12
Minulla oli ensin hammis, sitten menimme lasten ja maalien kanssa uuteen kotiin, sieltä sitten Kaapon ja Toukon hammikseen ja illaksi vielä asunnolle. Nyt pääsimme kunnolla aloittamaan remppahommat. Teippailimme, pakkeloimme, pesimme ja maalasimme. Lapset vahtivat toisiaan, tosin vain toinen aikuinen pystyi maalaamaan kerralla, sillä toisen oli oltava valppaana mahdollisia hoitotoimia varten. Miehen veli perheineen käväisi vielä illalla ja ukot kantoivat yhden kiinteän kaapin alakerrasta yläkertaan. Aikamoinen urakka! Saimme muutaman huoneen pestyä ja teipattua ja meidän makkarin maalattua.
3.12
Lapsilla oli tarhapäivä, mutta Touko oli apunamme maalauksessa. Saimme kirjaston maalattua ja taas muutaman huoneen pestyä. Saimme myös vieraita: ex-kollegani ja Toukon nykykollega piipahtivat meitä tervehtimässä. Oli ihana nähdä perheen ulkopuolisia ihmisiä! Me maalasimme ja lapset viettivät päiväkodissa linnanjuhlia. Olisin voinut vaihtaa osia, vaikka hommat kyllä sujuivatkin.
4.12
Lapsilla oli tarhassa teatteripäivä ja saimme Toukolaisenkin viideksi tunniksi varahoitoon Espoon kaupungille. Se tarkoitti neljää tuntia tehokasta peliaikaa, josta tosin törsäsimme osan Mäkkärissä. Oli kyllä hieman tehokkaampaa työskennellä ilman apulaisia! Saimme olkkarin hyvälle alulle. Tehokas päivä ja illaksi vielä kurssille.
5-6.12
Viikonlopun sitten chillailimme, tai oli pakko, sillä minä ja Touko olimme flunssaisia, Kaapon flunssa menossa ja Kanervan tulossa ja Mieskin sairasti. Itse asiassa olin ollut aika raihna koko viikon, mutta kun tämä aikataulu oli mitä oli, oli vain pakko maalata. Mutta kyllä sitä sitten illalla nukahtikin helposti, kun oli koko päivän raatanut. Ja mikä parasta, fyysinen työ ei juurikaan stressaa ja työn tulokset voi nähdä päivän päätteeksi. Ehkä ryhdynkin isona remppaukoksi.
7.12
Lapset tarhaan ja Touko taas viideksi tunniksi varahoitoon. Maalasimme yksittäisiä seiniä leikkihuoneesta, olkkarista ja eteisestä. 14.30 oli Toukon nouto, 15.15 haimme lapset (välissä ehdimme juoda kahvit avoimessa) ja suuntasimme maalikauppaan. Emme olleet vielä lyöneet lukkoon lastenhuoneen värejä, mutta lopulta päädyimme keltaiseen ja oranssiin. Kaappien oviin tulee viidakkotarroja ja alakerran taivaansinisen seinän kaveriksi löytyivät verhot ja koristetarroja. Maalikaupan jälkeen olimme ihan sippejä, mutta ei auttanut kuin jatkaa kodinkonekauppaan. Ostimme pesu- ja astianpesukoneet ja olisimme ostaneet telkkarinkin, mutta emme osaneet enää tehdä päätöstä. Joten uusi telkkari tulee sitten joskus myöhemmin.
8.12
Eka työpäivä! Koska edellinen viikko oli ollut niin tiivis, en ollut juurikaan ehtinyt panikoida töiden aloittamista. Eniten jännitti parkkeeraaminen uudelle paikalle uuteen halliin, mutta siitäkin selvittiin. Kahviautomaati sijaitsi sentään vanhalla paikalla. Ja illalla kurssille.
9.12
Saimme illaksi Miehen vanhemmat ja enon lapsenvahdeiksi, joten saimme maalattua lastenhuoneen varsin rivakasti. Mies kokosi isänsä kanssa myös leikkihuoneen pikkuparven ja kirjahyllyjen rungot. Suunnitelmissani oli, että kirjasto ja leikkihuone saataisiin kuntoon jo ennen varsinaista muuttopäivää, mutta ei se ihan niin mennyt. Vielä on neljä kirjalaatikkoa purkamatta, mutta leikkihuone valmistui sen sijaan lähes ajallaan. Lapset olivat ihan täpinöissään mummon ja papan vierailusta, kun isi ja äiti tekee vaan aina hommia, eikä ehdi tehdä mitään kivaa.
No, onneksi tämä hässäkkä kestää vain muutaman viikon. Jos rakentaisimme taloa, olisi elämä varmaan suunnilleen tällaista, mutta projektin kesto olisi vähintään vuoden. Kauhistus.
10.12
Mies oli lasten kanssa päiväkodin joulupajassa ja minä sairastin.
11.12
Pesukone ja astianpesukone saapuivat. Kirjoja hyllyyn.
12-13.12
Roudausta, pakkausta, perhemessu. Istuimme Laaksolahden kappelilla kahvilla messun jälkeen ja Käävät vetivät piparia. Yllättäen Käävän hammas isrtosi ja jäi kiinni pipariin. Mies luuli ensin, että hampaasta oli lohjennut vain pala, mutta tajusi sitten, että Kääpäläisen hammas vain on todella pieni. Illalla olikin sitten haastetta, kun piti nostaa ja rikkoa rahaa, jotta Hammaskeiju voi tuoda vesilasiin kaksi euroa. Onnistuimme. Seuraavana yönä Käävältä irtosi sitten toinenkin hammas, jonka se laittoi keskellä yötä vesilasiin ja pettyneenä aamulla ihmetteli, kun Hammaskeiju ei ollut käynyt. Selitimme, että Keiju oli jo ohittanut kotimme reitillään tuohon aikaan ja se meni läpi. Siispä taas kolikon metsästykseen. Hassua kyllä, hampaat siirtyvät lapselta toiselle. Käävältä on nyt irronnut kaksi hammasta ja Toukolainen on saanut kaksi. Kierrätystä.
14.12
Pianon siirto.
15.12
Ilta kurssilla. Kipaisin vielä uudella kämpällä hakemassa juhlavaattetta ja fleesejä lapsille. Pakatessani en ollenkaan ottanut huomioon, että Suomen talvi kovine pakkasineen puskee päälle juuri silloin, kun olemme muuttopuuhissa.
16.12
Päiväkodin puurojuhla. Käävät olivat jännittäneet esitystä ihan sutena. Kääpä stressasi, kun Minikääpä ei osannut sanoja ja Minikääpää huoletti, ettei se pääse mihinkään esitykseen, kun se ei osaa sanoja. No, ilta sujui kutakuinkin näin (pahoittelen, että lipsun tässä otsikon teemasta):
-Nautitaan puuroa, glögiä ja kääpäin leipomia pipareita.
-Esitys alkaa. Muut lapset ovat poissa ja Minikääpä lähettää lentosuukkoja estradilta.
-Täti hakee Minikäävän.
-Keijut ja tontut tanssivat, Kääpä on keijuna ja Minikääpä tonttuna.
-Konkataan kilpaa. Minikääpä ottelee kahden viskaripojan kanssa ja putoaa ekana pois. Menee kuitenkin kiltisti penkille istumaan.
-Ilta huipentuu satunäytelmään. Kääpä saa olla Prisessa Ruusunen. Näytelmä alkaa Käävän tanssilla - lapsi pyörähtelee suloisesti unelmahepenissään. Linnamuuri kohoaa ja muuriin on saatu Minikäävän lisäksi rekrytoitua toinen poika, noita uhkaa valomiekalla, kukkaset tanssivat ja lopussa prinssi pelastaa Käävän. Niin liikkistä, niin liikkistä.
-Joulupukki tuo kaikille lahjapussit. Ne olivatkin sitten kääpien kolmannet tänä jouluna.
-Käävät antavat hoitajilleen lahjat. Miniäinen saa avata lahjan entisen hoitajansa kanssa eikä malta olla kertomatta, että siellä on suklaata. Laitoin paketteihin myös kynttilät ja se oli Minikäävällekin yllätys.
17.12
Muutto. Haimme klo 12 pakun Miehen veljen kanssa, Sisko hoiti lapsia, ukot roudas ja minä pakkailin. Sitten äijä vaihtoon, tilalle tuli kolmen tunnin kuluttua Miehen isä. 18.45 oli pakun palautus. Se olikin varsinainen Amazing Race, sillä keli oli karmea ja reitillä palloili lisähaasteena ambulansseja ja paloautoja. Myöhästyimme lopulta kuusi minuuttia emmekä joutuneet maksamaan 150 euron sakkoa. Pakun palautuksen jälkeen hain vielä yhden satsin kämpiltä. 22.30 totesimme Miehen kanssa, että nyt saa riittää tältä päivältä. Aamu oli alkanut kuitenkin jo ennen seiskaa pakkailuilla ja kääpäin hoidolla.
Lapset olivat mukana koko muuton ajan. Ensin ne katselivat vanhassa kodissa Muumeja siskoni kanssa ja sitten touhusivat uudessa kodissa. Uskon, että tämä oli hyvä järjestely, vaikka nopeampaa ja tehokkaampaa olisi toki ollut lykätä lapset jonnekin muualle. Niin, minne? Mihin säilötään kolme lasta muuton ajaksi, ehkä johonkin asiaan omistautuneeseen yritykseen?
18.12
Eka aamu uudessa kodissa. Heräsin seiskalta ja odottelin, että vauva herää syömään. Syötin vauvan, pesin nopeasti hiukset ja säntäsin matkaan. Autossa huomasin tukka märkänä, että kello on 6.58 ja pakkasta on -22. Puhelimeni varapuhelin (alkupaeräinen on rikki) oli ollut kesäajassa ja olinkin varsin varhain liikkeellä. Onneksi olin niin väsynyt, etten aistinut kylmyyttä.
19-20.12
Tavaroiden purkua. Vanhan asunnon siivous.
21.12
Loppukaupan teko.
Tämä parin viikon periodi on ollut niin intensiivinen, että olemme hieman joutuneet tinkimään kotihommista. Siivota ei tietenkään tarvitse, kun siirtelee jatkuvasti tavaroita paikasta toiseen, mutta myös ruuan laitosta voi lintsata. Olemme eläneet
- Pizzalla. Muutimme jopa hieman lähemmäs kantistamme.
- Hampurilaisilla. Lapsilla on kaikki viimeisen kuukauden aikana ilmestyneet Happy Meal -lelut, tai siis jokaista tietenkin kaksin kappalein.
- Kiinalaisella. Löysimme uuden kantiksemme lähes tuon pizzeriamme naapurista. Sovimme, että jatkossa joka toinen perjantai on pizza- ja joka toinen kiinalaisilta.
- ABC-ruualla. Hinta on vähän paha, mutta settiin kuuluu kahvi, leikkipaikka sekä ruokaostosoptio.
- Jos on ollut sellainen suvatopaikka, on Mies pyöräyttänyt pääkallon.
Mutta, tulipa raportoitua. Aion lukea tämän jorinan, kun alan taas haikailla uutta asuntoa, sitten 3-4 vuoden kuluttua.
