Olin jo eilen toiveikas minikäävän syntymän suhteen, niin säännöllisesti supisteli muutaman tunnin. Mutta ei, sainkin hirveän hedarin ja päivä mateli Maisan parissa. No, nyt on kääpä menossa unille ja pian päästään kivoihin hommiin: haetaan koristeet kellarista, pannaan kynttelikkö ikkunalle ja nostetaan kuusi sisään. Tervetuloa, joulu! Mies on myrtsinä, sillä on luvassa paketointia, jota se vihaa.
Huomenna sitten vaan ollaan ja syödään. Melkein kaikki on ostettu valmiina, kinkku ulkoistettu isälle ja laatikot mummolle. Aion mässäillä koko päivän: pipareita ja Auraa, sienisalaattia, kotijuustoa, konvehteja, siis kaikkia joulun herkkuja. Paitsi graavilohta en kyllä taida hirveästi uskaltaa ottaa, kun on kerran tämä minikääpä vielä mahassa.
Kääpä on ollut taas tänään todella kultainen: äiti pötköttää sohvalla ja kääpä häärää. Lueskelee kirjoja, kömpii toukkatunnelista, menee piiloon nunnun taakse (Pöö!), rakentelee Duploilla. Ja sitten tuijottaa niitä Maisoja. Maisojen lisäksi tällaisena hedaripäivänä otettiin astetta vahemmatkin konstit käyttöön ja mutusteltiin pipareita ihan kiitettävästi.
Voin taas muuten huoletta syödä niitä pipareita. Edellisellä neuvolakerralla olin lihonut kilon viikossa ja nyt sitten olin mukamas laihtunut neljässä päivässä kaksi kiloa... Niin ne vaa'at falskaa. Ei siis paineita mässäilyjen suhteen.
Meillä onkin ollut tässä nyt muutama oikein kunnon reissupäivä: keskiviikkona oltiin kymmenen tuntia putkeen reissun päällä ja eilenkin vielä. Käytiin keskiviikkona joulumahatapaamisessa, työpaikalla lahjoja noutamassa ja sitten vielä kevyttä shoppailua akselilla Forum-Stokka-Sello. Aika haipakkaa siis. Ryysiksestä huolimatta olin aistivinani ilmassa joulumieltä. Mm. eräs vanha mies nosti rattaat korokkeen yli ja kehui vielä ilmakumipyöriämme!
Eipä tänne kummempia, pian on aatto ja LA:kin häämöttää, rv 39+3!
Friday, December 23, 2005
Thursday, December 15, 2005
Kyllä se ymmärtää!
Kaikki aina kyselevät, että tajuaakohan kääpä vauvan tulon. Ennen itsekin epäröin, mutta nyt olen varma: kyllä ymmärtää! Meillä on nimittäin otettu esille kaikkea vauvan tavaraa ja selitetty, että vauva nukkuu pinnasängyssä ja vauva nukkuu kopassa. Voi sitä riemua, kun pinniksessä olikin Vauva-lehti ja sen kannessa tietysti vauva. Vauva olikin jo siellä!
Ai ei vakuuta vai? No, nunnu-argumentti viimeistään sulattaa kovasydämisimmänkin skeptikon. Nunnu on siis rakas unirätti, ja aina välillä kääpä antaa isin, äidin tai nuken nuuskuttaa nunnua ja tulee laittamaan sen korvalle. Eilen sitten oli luettu taas tosi paljon "äidin masussa on vauva" -kirjallisuutta. Illalla ihmeteltiin äidin mahaa ja selitettiin (jälleen kerran), että siellä on vauva, vauvan masu, pää ja jalat. Kääpä kysyi, että onko korvatkin. On korvat myös, ihan niinkuin isillä, äidillä ja käävälläkin. No, kääpäpä hakikin sitten nunnunsa ja laittoi sen masun päälle! Masuvauvakin sai nuuskuttaa nunnua :)
Eilen oli myös neuvolapäivä! Kaikilla mahakkailla pitäisi olla rattaat matkassaan. Niihin nojaten taivallettiin sitten bussipysäkille ja takaisin. Kaikki oli ok, paitsi että painoa oli tullut kilo viikossa (ne piparit?) ja hemppa laskenut reippaasti. Kerroin miehelle, että hemppa oli tippunut, oli 107, johon mies tokaisi, että hyvä! Jatkoi sitten mietteliäänä, että pitikö sen siis olla korkea vai matala...
Tein myös pieniä puuhasteluja: kokosin uuden kirjahyllyn, siirsin viitisen metriä kirjoja ja puoli kuutiota lehtiä hyllystä toiseen, panin nojatuoliin uuden päällisen ja siirsin sen kääpäin huoneesta olkkariin, siirsin sohvan paikkaa ja tyhjensin vitriinikaapin. Lopuksi mies vielä siirsi kaapin huoneen toiseen laitaan ja vaikutti tyytymättömältä. No, puuhastelin siinä sitten tavaroita siirrellen ja hyllyjä fiksaillen (tiedättehän, miten näppärää on siirrellä Lundian hyllyjä, kun jokainen hylly on lastattu kirjoilla) ja sain kaipaamani palkinnon: uninen mies kömpi kuudelta olkkariin ja totesi, että siitähän tuli hieno! Vielä on hommia tällekin päivälle, mutta aika pitkälle sain projektin vietyä yhdessä illassa. Tuli vaan sellanen inspis.
Tällä viikolla olikin muuten sitten vika hoito+koulukeikka mahakkaana. Ihan huippua, keväällä vasta jatketaan. Täytyy sitten katsoa, miten menetellä minikäävän kanssa. En tiedä oikein vieläkään laitokseni vauvamyönteisyydestä, mutta aika nollilla lienee. Käävälle on sentään parkki varattuna heti helmikuusta.
Ja sitten vielä viikon dramaattisin (copypastaus odotuspalstalta):
Arvatkaas muuten mitä hurjaa meille eilen kävi! Oltiin turvavöissä takapenkillä tytön kanssa, tai tyttö siis istuimessa ja siskoni pistäytyi huoltsikalla. Yhtäkkiä viereen parkkeerattu paku sytty palamaan! Kauheella kiireellä sitten avattiin vyöt ja syöksyttiin ulos savun seasta. Juostiin vaan vauvan kanssa kauemmas ja jotkut miehet oli sitten siirtänyt autoa vähän pidemmälle ja poliisit sitten vielä lisää. Ja tämä tapahtui vieläpä bensiksellä, onneksi ei koko pysti palanut! No, kun palo oli sammutettu, jatkettiin tyynen rauhallisina shoppailureissua, sain Lundialta lisähyllyä ja Tilkulle haettiin kaukalo. Sorruin myös sitteriin, meillä kun ei sellaista ennen ollut. Nyt yhdeksänkiloinen isosisko katsoo siinä Teletappejaan :)
Mutta sellaisia siis tänne kääpälään. Ja loppuun tietty rv:t, 38+3!
Ai ei vakuuta vai? No, nunnu-argumentti viimeistään sulattaa kovasydämisimmänkin skeptikon. Nunnu on siis rakas unirätti, ja aina välillä kääpä antaa isin, äidin tai nuken nuuskuttaa nunnua ja tulee laittamaan sen korvalle. Eilen sitten oli luettu taas tosi paljon "äidin masussa on vauva" -kirjallisuutta. Illalla ihmeteltiin äidin mahaa ja selitettiin (jälleen kerran), että siellä on vauva, vauvan masu, pää ja jalat. Kääpä kysyi, että onko korvatkin. On korvat myös, ihan niinkuin isillä, äidillä ja käävälläkin. No, kääpäpä hakikin sitten nunnunsa ja laittoi sen masun päälle! Masuvauvakin sai nuuskuttaa nunnua :)
Eilen oli myös neuvolapäivä! Kaikilla mahakkailla pitäisi olla rattaat matkassaan. Niihin nojaten taivallettiin sitten bussipysäkille ja takaisin. Kaikki oli ok, paitsi että painoa oli tullut kilo viikossa (ne piparit?) ja hemppa laskenut reippaasti. Kerroin miehelle, että hemppa oli tippunut, oli 107, johon mies tokaisi, että hyvä! Jatkoi sitten mietteliäänä, että pitikö sen siis olla korkea vai matala...
Tein myös pieniä puuhasteluja: kokosin uuden kirjahyllyn, siirsin viitisen metriä kirjoja ja puoli kuutiota lehtiä hyllystä toiseen, panin nojatuoliin uuden päällisen ja siirsin sen kääpäin huoneesta olkkariin, siirsin sohvan paikkaa ja tyhjensin vitriinikaapin. Lopuksi mies vielä siirsi kaapin huoneen toiseen laitaan ja vaikutti tyytymättömältä. No, puuhastelin siinä sitten tavaroita siirrellen ja hyllyjä fiksaillen (tiedättehän, miten näppärää on siirrellä Lundian hyllyjä, kun jokainen hylly on lastattu kirjoilla) ja sain kaipaamani palkinnon: uninen mies kömpi kuudelta olkkariin ja totesi, että siitähän tuli hieno! Vielä on hommia tällekin päivälle, mutta aika pitkälle sain projektin vietyä yhdessä illassa. Tuli vaan sellanen inspis.
Tällä viikolla olikin muuten sitten vika hoito+koulukeikka mahakkaana. Ihan huippua, keväällä vasta jatketaan. Täytyy sitten katsoa, miten menetellä minikäävän kanssa. En tiedä oikein vieläkään laitokseni vauvamyönteisyydestä, mutta aika nollilla lienee. Käävälle on sentään parkki varattuna heti helmikuusta.
Ja sitten vielä viikon dramaattisin (copypastaus odotuspalstalta):
Arvatkaas muuten mitä hurjaa meille eilen kävi! Oltiin turvavöissä takapenkillä tytön kanssa, tai tyttö siis istuimessa ja siskoni pistäytyi huoltsikalla. Yhtäkkiä viereen parkkeerattu paku sytty palamaan! Kauheella kiireellä sitten avattiin vyöt ja syöksyttiin ulos savun seasta. Juostiin vaan vauvan kanssa kauemmas ja jotkut miehet oli sitten siirtänyt autoa vähän pidemmälle ja poliisit sitten vielä lisää. Ja tämä tapahtui vieläpä bensiksellä, onneksi ei koko pysti palanut! No, kun palo oli sammutettu, jatkettiin tyynen rauhallisina shoppailureissua, sain Lundialta lisähyllyä ja Tilkulle haettiin kaukalo. Sorruin myös sitteriin, meillä kun ei sellaista ennen ollut. Nyt yhdeksänkiloinen isosisko katsoo siinä Teletappejaan :)
Mutta sellaisia siis tänne kääpälään. Ja loppuun tietty rv:t, 38+3!
Sunday, December 11, 2005
Huomenta!
Maisaa ja Muumeja, mitenkäs muuten se aamu alkaisi. Nyt vongutaan Teletappeja, käyn vaihtamassa. Päädyttiinkiin lopulta elokuvaan "Maisa maatilalla".
Mitäs muuta meidän elämään kuuluu? No, takana on ainakin leppoisa viikonloppu, joka tosin alkoi varsin vauhdikkaasti seitsemän tunnin shoppailusessiolla. Kääpä nukkui rattaissa kolmen tunnin unet (ihmeiden ihme!) ja sitten jatkettiin vielä nelisen tuntia, tosin syötiin pariinkin otteeseen. Perjantai oli myös perhekerhopäivä ja nyt ollaan sitten joululomalaisia sen suhteen. Lauantaina päästiin saunaan, kääpä kylpisi aina tuntikaupalla. Katsottiin myös leffoja, uusi Batman ja Kissojen valtakunta, jälkimmäinen tosin jatkuu vielä.
Nyt alkaa sitten pikkujouluputki olla puolessa välissä. Glögillä on käyty, itsenäisyyspäivää vietetty ja firman pikkujoulutkin hoidettiin kunnialla miehen huojahdellessa kuumeisena vieressä. Leffana oli FC Venus, suosittelen! Vielä olisi tarkoitus suorittaa kuoron joululaulajaiset ja ystävän puurojuhlat ja sitten sopisikin jo vauvan syntyä.
Ei vaiskaan, oon ihan hermona ja ottaisin minikäävän tänne meille vaikka heti. Ja käynnistyspäivä on vasta 12.1! En nimittäin usko, että nämä meidän käävät ymmärtävät itsekseen mahasta poistua, möhisivät siellä koko ikänsä ellei häädettäisi. Samanlaisia möhijöitä ovat kuin äitinsä, sanoo mies.
Vielä olisi yksi koulupäivä jäljellä, tai kaksikin, mutta valitsen vain toisen. Ihan mukavaa rupatella välillä muustakin kuin mahasta ja käävistä, vaikka on niilläkin kielipeleillä puolensa.
"Hyvä tavaton, kissa on saanut poikasia!"
Tänään mennään ostamaan siskon kanssa Lundiaa. Meinaan pistää sohvan taakse sellaisen tason, niin on vähän laskutilaa. Ja tason alle voi sitten kätkeä jotain roinaa, kaivataan taas ainakin metri hyllytilaa kirjoille. Yritetään lainailla kirjoja aina tilaisuuden tullen ystäville, nytkin on siis se metri lainassa, mutta jonain päivänä ne palaavat taas kotiin. Ja joululahjatoiveena on tietysti lisää kirjoja.
Tiedän kyllä, että kirjastojakin on, tuossa ihan kulmilla vielä, mutta minulla on hyvä syy. Meillä oli nimittäin lapsuudenkodin kirjahyllyssä Vanhus ja meri, Kärpästen herra sekä muutama muu pakollinen oppikoululaisen perusteos ja silloin päätin, että sitten kun olen iso, meillä on tosi paljon kirjoja. Ja nyt sitten tuskaillaan hyllytilan kanssa.
Äh, kääpä sörkki DVD:tä, jouduin lopettamaan shown, joten leppoisa kirjoitteluhetki alkaa olla ohitse. Tuonne se vaelsi nunnun kanssa, tietää, ettei olisi saanut koskea. Minä menen suihkuun, jospa päästäisiin tänään vaikka vähän tuonne uloskin vaeltelemaan.
Mitäs muuta meidän elämään kuuluu? No, takana on ainakin leppoisa viikonloppu, joka tosin alkoi varsin vauhdikkaasti seitsemän tunnin shoppailusessiolla. Kääpä nukkui rattaissa kolmen tunnin unet (ihmeiden ihme!) ja sitten jatkettiin vielä nelisen tuntia, tosin syötiin pariinkin otteeseen. Perjantai oli myös perhekerhopäivä ja nyt ollaan sitten joululomalaisia sen suhteen. Lauantaina päästiin saunaan, kääpä kylpisi aina tuntikaupalla. Katsottiin myös leffoja, uusi Batman ja Kissojen valtakunta, jälkimmäinen tosin jatkuu vielä.
Nyt alkaa sitten pikkujouluputki olla puolessa välissä. Glögillä on käyty, itsenäisyyspäivää vietetty ja firman pikkujoulutkin hoidettiin kunnialla miehen huojahdellessa kuumeisena vieressä. Leffana oli FC Venus, suosittelen! Vielä olisi tarkoitus suorittaa kuoron joululaulajaiset ja ystävän puurojuhlat ja sitten sopisikin jo vauvan syntyä.
Ei vaiskaan, oon ihan hermona ja ottaisin minikäävän tänne meille vaikka heti. Ja käynnistyspäivä on vasta 12.1! En nimittäin usko, että nämä meidän käävät ymmärtävät itsekseen mahasta poistua, möhisivät siellä koko ikänsä ellei häädettäisi. Samanlaisia möhijöitä ovat kuin äitinsä, sanoo mies.
Vielä olisi yksi koulupäivä jäljellä, tai kaksikin, mutta valitsen vain toisen. Ihan mukavaa rupatella välillä muustakin kuin mahasta ja käävistä, vaikka on niilläkin kielipeleillä puolensa.
"Hyvä tavaton, kissa on saanut poikasia!"
Tänään mennään ostamaan siskon kanssa Lundiaa. Meinaan pistää sohvan taakse sellaisen tason, niin on vähän laskutilaa. Ja tason alle voi sitten kätkeä jotain roinaa, kaivataan taas ainakin metri hyllytilaa kirjoille. Yritetään lainailla kirjoja aina tilaisuuden tullen ystäville, nytkin on siis se metri lainassa, mutta jonain päivänä ne palaavat taas kotiin. Ja joululahjatoiveena on tietysti lisää kirjoja.
Tiedän kyllä, että kirjastojakin on, tuossa ihan kulmilla vielä, mutta minulla on hyvä syy. Meillä oli nimittäin lapsuudenkodin kirjahyllyssä Vanhus ja meri, Kärpästen herra sekä muutama muu pakollinen oppikoululaisen perusteos ja silloin päätin, että sitten kun olen iso, meillä on tosi paljon kirjoja. Ja nyt sitten tuskaillaan hyllytilan kanssa.
Äh, kääpä sörkki DVD:tä, jouduin lopettamaan shown, joten leppoisa kirjoitteluhetki alkaa olla ohitse. Tuonne se vaelsi nunnun kanssa, tietää, ettei olisi saanut koskea. Minä menen suihkuun, jospa päästäisiin tänään vaikka vähän tuonne uloskin vaeltelemaan.
Wednesday, November 30, 2005
Yksivuotiaiden huumoria
Tuli siitä lehmänlypsämisjutusta mieleen, että täytyy kirjata kohtia ylös, jotka kääpää kirjoissa naurattavat:
-Peukaloputti ja luumupuu: poika putoaa veteen
-Mintun lääkärikirja: vauva pääsee kylpyyn
-Sininen ja ystävät: peikkovauvalta on pudonnut sukka
-Tomin pikkusisko: Kati kaataa ruokalautasen (Voi ei Kati! Kamala sotku!)
-Maisa kylpee: Tellu riisuu mekkoa ja on mekon alla piilossa, vain kädet näkyvät
Jatkan listaa, kun tulee muita mieleen.
-Peukaloputti ja luumupuu: poika putoaa veteen
-Mintun lääkärikirja: vauva pääsee kylpyyn
-Sininen ja ystävät: peikkovauvalta on pudonnut sukka
-Tomin pikkusisko: Kati kaataa ruokalautasen (Voi ei Kati! Kamala sotku!)
-Maisa kylpee: Tellu riisuu mekkoa ja on mekon alla piilossa, vain kädet näkyvät
Jatkan listaa, kun tulee muita mieleen.
Uhkarohkea yritys:
koetan kirjoitella käävän ollessa hereillä. Tuolla se istuu sohvalla, katsoo Maisaa ja lueskelee Minttua. Minttu lääkärissä on mainio opus, ollaan nyt monta päivää kuunneltu keuhkoja ja katsottu korvia. Äiti saa myös tunnustella kaularauhaset.
Käytiinkin käävän kanssa lääkärissä, joten homma on nyt tuttua. Keskiviikkona oltiin ja perjantaina köhä muuttui sitten kunnon räkätaudiksi. Kääpä on sairastanut siitä asti ja minä aloitin sitten sunnuntaina. Pääsin sentään vielä lätkämatsiin rouvain kanssa lauantaina. Oltiin kyllä varmaan huonokäytöksisimmät katsojat aikoihin. No, ei meitä pihalle sentään heitetty.
Aktiivinen ja passiivinen sanavarasto laajenevat hirveää vauhtia. Eilen opittiin sudenkorento, se oli palapelissä ja äidin paidassa. Tänään kääpä tuli katsomaan paitaa sudenkorentopala kädessään, mutta sudenkorentopaita olikin pyykissä.
Kääpä on niin tauhka, sillä on hentonen tukka joka pörröttyy aina nukkuessa. Näyttää siltä, että tukka ois krepattu. Sitten sillä on oranssit muumipotkarit ja tutti tiukasti suussa. Aika vauva vielä, vaikka pianhan se isosiskous sitten alkaa. Kuusi viikkoa ja Tilkun pitäisi olla jo kotona! Jos siis syntyy siskonsa tapaan viikolla 42+0.
Nyt on kolmas kotipäivä meneillään ja miehelläkin vielä koulua illalla. Saas nähdä, paetaanko Selloon tai Ikeaan vai kestävätkö tämän äidin hermot. Ulkonakin sataa, joten en viitsi tuota räkäpäätä sinne raahata.
Ihme on muuten tapahtunut: mies on perjantaista lähtien herännyt kuudelta ja lähtenyt töihin! Aivan ihanaa, kun saapuu jo puoli viideltä eikä tarvitse koko iltaa kärvistellä käävän kanssa kahdestaan.
Nyt kääpä katsoo ja lukee Maisaa. Meillä on sellainen pieni Maisa-kirja, joka pitää lukea ainakin kymmenen kertaa päivässä. Luulen, että kääpä osaa sen jo ulkoa. Siinä ruokitaan ja hoidetaan maatilan eläimiä ja jostain syystä hauskin on kohta, jossa lehmä lypsetään.
No, nyt tuo kääpä tuli tuohon ähisemään, parasta mennä!
Käytiinkin käävän kanssa lääkärissä, joten homma on nyt tuttua. Keskiviikkona oltiin ja perjantaina köhä muuttui sitten kunnon räkätaudiksi. Kääpä on sairastanut siitä asti ja minä aloitin sitten sunnuntaina. Pääsin sentään vielä lätkämatsiin rouvain kanssa lauantaina. Oltiin kyllä varmaan huonokäytöksisimmät katsojat aikoihin. No, ei meitä pihalle sentään heitetty.
Aktiivinen ja passiivinen sanavarasto laajenevat hirveää vauhtia. Eilen opittiin sudenkorento, se oli palapelissä ja äidin paidassa. Tänään kääpä tuli katsomaan paitaa sudenkorentopala kädessään, mutta sudenkorentopaita olikin pyykissä.
Kääpä on niin tauhka, sillä on hentonen tukka joka pörröttyy aina nukkuessa. Näyttää siltä, että tukka ois krepattu. Sitten sillä on oranssit muumipotkarit ja tutti tiukasti suussa. Aika vauva vielä, vaikka pianhan se isosiskous sitten alkaa. Kuusi viikkoa ja Tilkun pitäisi olla jo kotona! Jos siis syntyy siskonsa tapaan viikolla 42+0.
Nyt on kolmas kotipäivä meneillään ja miehelläkin vielä koulua illalla. Saas nähdä, paetaanko Selloon tai Ikeaan vai kestävätkö tämän äidin hermot. Ulkonakin sataa, joten en viitsi tuota räkäpäätä sinne raahata.
Ihme on muuten tapahtunut: mies on perjantaista lähtien herännyt kuudelta ja lähtenyt töihin! Aivan ihanaa, kun saapuu jo puoli viideltä eikä tarvitse koko iltaa kärvistellä käävän kanssa kahdestaan.
Nyt kääpä katsoo ja lukee Maisaa. Meillä on sellainen pieni Maisa-kirja, joka pitää lukea ainakin kymmenen kertaa päivässä. Luulen, että kääpä osaa sen jo ulkoa. Siinä ruokitaan ja hoidetaan maatilan eläimiä ja jostain syystä hauskin on kohta, jossa lehmä lypsetään.
No, nyt tuo kääpä tuli tuohon ähisemään, parasta mennä!
Saturday, November 19, 2005
Siemailen glögiä, kääpä on unilla.
Tänään on äitini synttärit, ylihuomenna veljen ja siitä siten ylihuomenna miehen. Eli yhtä juhlaa tämä elämä. Tosin venäytin selkäni ja pohkeeni ruhjoutui suonenvedon seurauksena, enkä pääse liikkeelle. Muuten olisi lähdetty mummin luo onnittelukäynnille. Nyt sitten kökitään kotona, tosin käävän kanssa päästään sentään ulkoilemaan, sillä mies tulee mukaan hilaamaan tuuskahtelevaa kääpäläistä maasta. Kääpä ei tosiaan osaa kävellä kunnolla toppapuku päällä vaan kaatuu kymmenen metrin välein. Tuskastuttavaa käävälle, kun juoksee jo ihan hyvin ilman toppauksia.
Nyt on muuten tullut paljon uusia sanoja. Tyttöä, kakkaa ja pappaa hoetaan, ja kääpä myös toistelee sanoja (täti, hei isi...). Sanoin käävälle, että "kääpä on pieni poikanen". Käävällä meni kulmat kurttuun ja korjasi heti pontevasti, että "Tyttö!".
Shoppailtiin eilen ja sain uuden Elfan kylppäriin, johon mahtuvat nyt sitten sekä käävän että minikäävän vaatteet. Kääpä luuli tänään kutistuneensa astuessaan kylppäriin, sillä uusi systeemi on 30 cm entistä korkeampi. Kääpä kurkotteli ylintä hyllyä, johon ihan varmasti vielä eilen ylettyi...
Viime viikolla vietettiin myös ensimmäistä ihan oikeaa isänpäivää. Kääpä oli tehnyt perhekerhossa kortin. Annettiin isin kerrankin nukkua pitkään, mutta ysiltä ei enää maltettu odottaa vaan syöksyttiin herättelemään päivänsankaria. Oltiin puettu käävälle mekko ja se sai ojentaa kortin. Minun oli tarkoitus laulaa, mutta en sitten kyyneliltäni onnistunut, kun kääpä viipotti peuhaamaan isin päälle kortti kädessään. Isi sai lahjaksi myös kerhokuvat ja kinuskijätskikakkua riitti koko päiväksi. Niin ja aamiainen vietiin luonnollisesti sänkyyn. Kahvia ei tosin uskaltanut riehuvan käävän kanssa siemailla, vaan siirryttiin suosiolla pöydän ääreen.
Mitäs tällä viikolla sitten oikein tapahtui? Sain ainakin prosemman valmiiksi ja esiteltyä (tosin turpiin tuli), perhekerhoiltiin (käävällä oli huono päivä), lapsiparkissa sen sijaan meni hyvin. Maanantaina oltiin neuvolalääkärin jälkeen vielä terveyskeskuksessa verikokeessa, kun maksa- ja sappiarvot tsekattiin. Pyörryn helposti verikokeissa, mutta en silloin, kun yksivuotias istuu mahan päällä ja pitää kädestä kiinni :) Ei ollut mitään hämminkiä, mutta tulipa käytyä.
Partiossa lapset melkein murhasivat toisensa ja partion jälkeen pääsin vielä kahville ystäväni kanssa. Mitä luksusta! Tiistaina juhlittiin isänpäivää vaarin luona ja eno ja täti riehuttivat kääpäläistä oikein kunnolla. Käytiin myös Ikeassa ja saimme käävälle päiväpeiton ja eteiseen matot. Huh huh, mitä joulukoristeita siellä oli tarjolla! Vetosivat kyllä kääpään, mutta äiti oli kauhuissaan.
Kun katsoo kalenteria, niin tämä viikkohan on ollut yhtä shoppailua: tiistaina Ikea, keskiviikkona suurruokaostokset ja sitten vielä torstainen Kodin Ykkönen. Ollaan oltu liikenteessä käävän ja siskoni kanssa. Matikkaakin taas opetin. Se on ihme, että matikka sujuu ja nuo kouluhommatkin, mutta arkipuheen kanssa on vaikeuksia.
Hahaa, ihan paras ilta oli eilen, kun kisattiin miehen kanssa. Olen saanut joskus töistä sellaisen palapelin, josta pitää rakennella kuvien mukaisia juttuja. Ilta oli jännittävä, ja lopulta osoittauduimme varsin tasaisiksi. Saimme kaikki tehtävät ratkottua, mikä oli ihan kiitettävä suoritus. Muistan nimittäin aikoinani väsänneeni niitä töissä useita päiviä. Tosin siihen väliin oli myytävä niitä servereitäkin.
Mutta siinäpä tämän viikon kuulumiset. Huomenna tulee kavereita kylään kokkaamaan, kivaa!
Nyt on muuten tullut paljon uusia sanoja. Tyttöä, kakkaa ja pappaa hoetaan, ja kääpä myös toistelee sanoja (täti, hei isi...). Sanoin käävälle, että "kääpä on pieni poikanen". Käävällä meni kulmat kurttuun ja korjasi heti pontevasti, että "Tyttö!".
Shoppailtiin eilen ja sain uuden Elfan kylppäriin, johon mahtuvat nyt sitten sekä käävän että minikäävän vaatteet. Kääpä luuli tänään kutistuneensa astuessaan kylppäriin, sillä uusi systeemi on 30 cm entistä korkeampi. Kääpä kurkotteli ylintä hyllyä, johon ihan varmasti vielä eilen ylettyi...
Viime viikolla vietettiin myös ensimmäistä ihan oikeaa isänpäivää. Kääpä oli tehnyt perhekerhossa kortin. Annettiin isin kerrankin nukkua pitkään, mutta ysiltä ei enää maltettu odottaa vaan syöksyttiin herättelemään päivänsankaria. Oltiin puettu käävälle mekko ja se sai ojentaa kortin. Minun oli tarkoitus laulaa, mutta en sitten kyyneliltäni onnistunut, kun kääpä viipotti peuhaamaan isin päälle kortti kädessään. Isi sai lahjaksi myös kerhokuvat ja kinuskijätskikakkua riitti koko päiväksi. Niin ja aamiainen vietiin luonnollisesti sänkyyn. Kahvia ei tosin uskaltanut riehuvan käävän kanssa siemailla, vaan siirryttiin suosiolla pöydän ääreen.
Mitäs tällä viikolla sitten oikein tapahtui? Sain ainakin prosemman valmiiksi ja esiteltyä (tosin turpiin tuli), perhekerhoiltiin (käävällä oli huono päivä), lapsiparkissa sen sijaan meni hyvin. Maanantaina oltiin neuvolalääkärin jälkeen vielä terveyskeskuksessa verikokeessa, kun maksa- ja sappiarvot tsekattiin. Pyörryn helposti verikokeissa, mutta en silloin, kun yksivuotias istuu mahan päällä ja pitää kädestä kiinni :) Ei ollut mitään hämminkiä, mutta tulipa käytyä.
Partiossa lapset melkein murhasivat toisensa ja partion jälkeen pääsin vielä kahville ystäväni kanssa. Mitä luksusta! Tiistaina juhlittiin isänpäivää vaarin luona ja eno ja täti riehuttivat kääpäläistä oikein kunnolla. Käytiin myös Ikeassa ja saimme käävälle päiväpeiton ja eteiseen matot. Huh huh, mitä joulukoristeita siellä oli tarjolla! Vetosivat kyllä kääpään, mutta äiti oli kauhuissaan.
Kun katsoo kalenteria, niin tämä viikkohan on ollut yhtä shoppailua: tiistaina Ikea, keskiviikkona suurruokaostokset ja sitten vielä torstainen Kodin Ykkönen. Ollaan oltu liikenteessä käävän ja siskoni kanssa. Matikkaakin taas opetin. Se on ihme, että matikka sujuu ja nuo kouluhommatkin, mutta arkipuheen kanssa on vaikeuksia.
Hahaa, ihan paras ilta oli eilen, kun kisattiin miehen kanssa. Olen saanut joskus töistä sellaisen palapelin, josta pitää rakennella kuvien mukaisia juttuja. Ilta oli jännittävä, ja lopulta osoittauduimme varsin tasaisiksi. Saimme kaikki tehtävät ratkottua, mikä oli ihan kiitettävä suoritus. Muistan nimittäin aikoinani väsänneeni niitä töissä useita päiviä. Tosin siihen väliin oli myytävä niitä servereitäkin.
Mutta siinäpä tämän viikon kuulumiset. Huomenna tulee kavereita kylään kokkaamaan, kivaa!
Thursday, November 10, 2005
No nyt se on sitten niin syksyä, että.
Harmaata vaan ja me käävän kanssa kökitään kotona. Tänään ois sentään luvassa matikkasessiot, mutta taitaa kääpä herätä ennen oppilaan saapumista.
Saatiin eilen minikäävän äitiyspakkaus, aivan ihana! Mulla on nyt projekti meneillään: yhteen laatikkoon pikkuvaatteet (50-56 cm) ja 60-senttiset ja toiseen sitten 70-senttiset. Kun tuo kääpäkin on vielä niin pieni, menisi monet pakkauksen vaatteet isosiskollekin, mutta täytyy malttaa säästää ne miniäiselle.
Hassua, että kohta joku meillä käyttää taas 2-4 -kiloisten vaippoja :) Ja kuorivaippojen kokona on XS.
Jee, realismi meni läpi ja nyt jännätään vielä logiikkaa. Muutama kirjoitushomma ois vielä tässä ennen joulua, mutta ei mitään kummempia. Saas nyt sitten nähdä, mitä puuhia kehittelen näiden jälkeen. Uskon kyllä, että eiköhän työssäkäynti ja kaksi pikkukääpää piisaa ihan hienosti. Ja kuoroonkin kun sitten vielä keväällä pääsisi.
Käävän ura on nyt selvinnyt: likka on ollut pienen ikänsä aikana niin monilla Tuppereilla, että varmasti on homma hallussa. Saa äitikin sitten kippoja, kun kerran lapsi niitä kauppaa. Hyvin kääpä kyllä taas käyttäytyikin, piirteli ja auttoi esittelijää puuhassaan.
Kotimatkalla kääpä oli niin sippi, että nukahti junaan ja saatiin se onneksi kuorittua ja siirrettyä sänkyyn ilman heräämistä. 12 tunnin unien päätteeksi tapasimme tanssahtelevan aamukäävän eikä riemulla ollut rajoja. Ihanaa, että edes joku meidän perheessä on onnellinen aamuisinkin.
Vietin viikonlopun pienten partiolaisten parissa retkeillen. Teimme viikinkileipiä nuotiolla, lapset valmistivat trangia-aterian ja jäljittivät salapoliiseina, tehtiin vuolukiviamuletteja ja viikinkinauhoja. Kyllä 6-9 -vuotiaat ihmiset on sitten mielettömiä! Kaikki sujui loistavasti, mutta tämä mahakas oli aika sippi kotiin päästyään. Maanantaina laumaillassa pienet partiolaiset esittivät laupiasta samarialaista niin antaumuksella, että meinasi tulla ihan tippa linssiin.
Kääpä sai taas uuden asun, froteisen retro-oloasun. Kääpä on niin ylpeänä, jos sen vaatteita kehuu. Se paijaa masuaan ja hymyilee leveästi. Masu on muutenkin kova juttu ja erityisesti napa. Ja uskomatonta mutta totta: myös äidillä on napa! Se jaksaa naurattaa tuota pientä ihmistainta.
Mutta sellaisia tällä erää, nyt keskityn capuun. Kinuskikakun jo pistelinkin.
Saatiin eilen minikäävän äitiyspakkaus, aivan ihana! Mulla on nyt projekti meneillään: yhteen laatikkoon pikkuvaatteet (50-56 cm) ja 60-senttiset ja toiseen sitten 70-senttiset. Kun tuo kääpäkin on vielä niin pieni, menisi monet pakkauksen vaatteet isosiskollekin, mutta täytyy malttaa säästää ne miniäiselle.
Hassua, että kohta joku meillä käyttää taas 2-4 -kiloisten vaippoja :) Ja kuorivaippojen kokona on XS.
Jee, realismi meni läpi ja nyt jännätään vielä logiikkaa. Muutama kirjoitushomma ois vielä tässä ennen joulua, mutta ei mitään kummempia. Saas nyt sitten nähdä, mitä puuhia kehittelen näiden jälkeen. Uskon kyllä, että eiköhän työssäkäynti ja kaksi pikkukääpää piisaa ihan hienosti. Ja kuoroonkin kun sitten vielä keväällä pääsisi.
Käävän ura on nyt selvinnyt: likka on ollut pienen ikänsä aikana niin monilla Tuppereilla, että varmasti on homma hallussa. Saa äitikin sitten kippoja, kun kerran lapsi niitä kauppaa. Hyvin kääpä kyllä taas käyttäytyikin, piirteli ja auttoi esittelijää puuhassaan.
Kotimatkalla kääpä oli niin sippi, että nukahti junaan ja saatiin se onneksi kuorittua ja siirrettyä sänkyyn ilman heräämistä. 12 tunnin unien päätteeksi tapasimme tanssahtelevan aamukäävän eikä riemulla ollut rajoja. Ihanaa, että edes joku meidän perheessä on onnellinen aamuisinkin.
Vietin viikonlopun pienten partiolaisten parissa retkeillen. Teimme viikinkileipiä nuotiolla, lapset valmistivat trangia-aterian ja jäljittivät salapoliiseina, tehtiin vuolukiviamuletteja ja viikinkinauhoja. Kyllä 6-9 -vuotiaat ihmiset on sitten mielettömiä! Kaikki sujui loistavasti, mutta tämä mahakas oli aika sippi kotiin päästyään. Maanantaina laumaillassa pienet partiolaiset esittivät laupiasta samarialaista niin antaumuksella, että meinasi tulla ihan tippa linssiin.
Kääpä sai taas uuden asun, froteisen retro-oloasun. Kääpä on niin ylpeänä, jos sen vaatteita kehuu. Se paijaa masuaan ja hymyilee leveästi. Masu on muutenkin kova juttu ja erityisesti napa. Ja uskomatonta mutta totta: myös äidillä on napa! Se jaksaa naurattaa tuota pientä ihmistainta.
Mutta sellaisia tällä erää, nyt keskityn capuun. Kinuskikakun jo pistelinkin.
Friday, October 28, 2005
Ihanaa, perjantai!
Kylläpäs nämä viikot rientää vauhdilla, nyt on taas jo Idols-päivä. Kääpä tanssii tuossa poolossaan ja farkuissaan ja varvassukat jalassa. Kylläpäs oli iloinen ylläri, kun olivat miehen kanssa valinneet noin kivat vaatteet. Äitejä taitaa olla aika helppo ilahduttaa... Äidin vuorokausirytmi on kyllä ihan mitä sattuu: nukuin 23-03, hereillä 03-07, unta 07-9.30 ja kerho alkoi kymmeneltä. Siitä vaan sitten vauhdilla matkaan ja kerittiin kerhoilemaankin.
Kääpä oli suurreipas ja jäi muiden lasten kanssa leikkimään vielä keksituokion jälkeenkin. Hienoa, kääpäläinen! Kyllä sillä on selkeesti jo ison siskon elkeitä eikä syyttä, sillä huomenna juhlitaan käävän 1 v 4 kk kemuja.
Eilen olikin haipakkaa: ulkoiltiin ja äiti kahden lapsensa kanssa kyläili, mies tuli kotiin sairaana ja opetin matikkaa lukiopojalle. Ja kaikki tämä siis samaan syssyyn: kääpiä nukkui tai leikki joka huoneessa ja aikuiset tekivät ruokaa ja kahvittelivat ja siinä sivussa sitten vielä opeteltiin jonoja ja sarjoja. Ja illalla pääsin sitten vielä jumppaan ja kauppaan. Huh, ihan näin tiivistä ei tämän kotiäidin elämänkään tarvitsisi olla.
Kyllä on muuten kunto kasvanut tässä käävän kanssa touhutessa. Olin jumpassa viimeksi kuukausi sitten, ja olin ihan puhki toimituksen jälkeen. Nyt sen sijaan ei tuntunut missään ja jaksoin vielä kauppareissun siihen päälle.
Oi oi, odotan niin iltaa. Mies olisi päässyt kavereiden kanssa kaljalle, mutta kuume ja akuutti rahapula pakottavat hänet kotiin minun, mansikkaleivoksen ja Idolsin seuraksi. Kunhan kääpä saadaan unille, alkaa viikonloppu, jee! Tosin se kuluu aika tehokkaasti tenttikirjojen parissa mutta silti. Miten me muuten pärjätään, kun uusi Idols on valittu?
Hahaa, täytyykin kirjoittaa pitkästi, sillä mies innostui tuossa siivoilemaan. Käävän lelut ovat taas jostain kumman syystä kulkeutuneet olkkariin ja tuossa tuo kulta käyskenteli kaksi nukkea sylissään. No nyt ne sitten raahaa muita leluja toiseen suuntaan, mies edellä ja kääpä perässä. Mies tuo eläintarhaa ja kääpä norsua...
Äänilelut ovat vallanneet kotimme. Ennen kääpää olimme varmoja, etteivät meidän hermot kestä sellaisia, mutta nyt katsomme vain kääpää, joka on niistä ihan tohkeissaan, eikä äänet ärsytä yhtään.
Jestas, alle kaksi kuukautta minikäävän laskettuun aikaan! Kohta meillä on kaksi pientä!
Mulla ois vielä yksi realismiromsku lukematta ja sitten on 16 kasassa. Saas nähdä, onnistunko tästä livahtamaan makkariin lukemaan vai seuraako tuo jengi perässä. Se nyt on selvää, että ennemmin tai myöhemmin pieni käsi läpsyttää ovea: "Äitii! Äitii!". Yritän silti...
Kääpä oli suurreipas ja jäi muiden lasten kanssa leikkimään vielä keksituokion jälkeenkin. Hienoa, kääpäläinen! Kyllä sillä on selkeesti jo ison siskon elkeitä eikä syyttä, sillä huomenna juhlitaan käävän 1 v 4 kk kemuja.
Eilen olikin haipakkaa: ulkoiltiin ja äiti kahden lapsensa kanssa kyläili, mies tuli kotiin sairaana ja opetin matikkaa lukiopojalle. Ja kaikki tämä siis samaan syssyyn: kääpiä nukkui tai leikki joka huoneessa ja aikuiset tekivät ruokaa ja kahvittelivat ja siinä sivussa sitten vielä opeteltiin jonoja ja sarjoja. Ja illalla pääsin sitten vielä jumppaan ja kauppaan. Huh, ihan näin tiivistä ei tämän kotiäidin elämänkään tarvitsisi olla.
Kyllä on muuten kunto kasvanut tässä käävän kanssa touhutessa. Olin jumpassa viimeksi kuukausi sitten, ja olin ihan puhki toimituksen jälkeen. Nyt sen sijaan ei tuntunut missään ja jaksoin vielä kauppareissun siihen päälle.
Oi oi, odotan niin iltaa. Mies olisi päässyt kavereiden kanssa kaljalle, mutta kuume ja akuutti rahapula pakottavat hänet kotiin minun, mansikkaleivoksen ja Idolsin seuraksi. Kunhan kääpä saadaan unille, alkaa viikonloppu, jee! Tosin se kuluu aika tehokkaasti tenttikirjojen parissa mutta silti. Miten me muuten pärjätään, kun uusi Idols on valittu?
Hahaa, täytyykin kirjoittaa pitkästi, sillä mies innostui tuossa siivoilemaan. Käävän lelut ovat taas jostain kumman syystä kulkeutuneet olkkariin ja tuossa tuo kulta käyskenteli kaksi nukkea sylissään. No nyt ne sitten raahaa muita leluja toiseen suuntaan, mies edellä ja kääpä perässä. Mies tuo eläintarhaa ja kääpä norsua...
Äänilelut ovat vallanneet kotimme. Ennen kääpää olimme varmoja, etteivät meidän hermot kestä sellaisia, mutta nyt katsomme vain kääpää, joka on niistä ihan tohkeissaan, eikä äänet ärsytä yhtään.
Jestas, alle kaksi kuukautta minikäävän laskettuun aikaan! Kohta meillä on kaksi pientä!
Mulla ois vielä yksi realismiromsku lukematta ja sitten on 16 kasassa. Saas nähdä, onnistunko tästä livahtamaan makkariin lukemaan vai seuraako tuo jengi perässä. Se nyt on selvää, että ennemmin tai myöhemmin pieni käsi läpsyttää ovea: "Äitii! Äitii!". Yritän silti...
Thursday, October 20, 2005
Pitkästä aikaa...
Tajusin tänään, että nukun enemmän kuin kääpä! Nyt kun mies on ollut kotona sairaslomalaisena, olen kepeästi ottanut parit päiksyt ja mennyt silti ajoissa nukkumaan. Tänään tein vakaan päätöksen ja aion valvoa ainakin yhteen. Tuntuu turhalta kiskoa capua, jos ei edes väsytä.
Tentin kahden viikon kuluttua 20 kirjaa, realismia ja logiikkaa. Realismien metsästys on aika haastavaa, sain tänään saaliikseni vain yhden, Alkion Murtavia voimia, joka on tosin oikein mainio. Ja se logiikkakin on aina hukassa.
Kääpä on niin iso likka että. Nyt on hampaita neljä ja ylähampaiden välissä samanlainen kolo kuin BB:n Pertulla. Tukka hapsottaa ja tanssityylikin on muuttunut. Nyt tanssahdellaan menninkäismallilla ja se on huisaa se.
Ollaan saatu pihakavereita ja huisketta riittää, kun pihalla on kerrallaan reilu kymmenen lasta, joista vanhin on viisi. Mammajumpassakin voisi käydä, mutta jostain syystä olen torstaisin aina flunssainen ja kykenen vain shoppailuun. Rahaa ei olisi, mutta kääpä sai silti taas uusia Little Peopleja. Ja huom, -33 %!
Huomenna tehdään vielä kirjastoreissu ja sitten pitäisi miltei kaikki kirjat olla kasassa. Luvassa ihana viikonloppu, logiikkaa ja romskuja ja miehelläkin uusi peli ja semmatyön valmistelua. Kunpa vaan kääpä nukkuis yöt eikä vaeltelisi täällä nunnun kanssa kuten viime yönä. Äiti sai tosin nukkua, kiitos kultamieheni.
Pian onkin sitten taas toukka talossa, jota ei yön ja päivän eroavaisuudet pahemmin kiinnosta. Paitsi kääpä kyllä nukkui yöt ihan alusta asti, vaikka söikin kolmen tunnin välein. Mutta siis nukahti aina heti ruuan jälkeen. Saas nähdä, millainen tapaus tämä mikrokääpä on.
Ajatella, enää muutama kuukausi ja sitten käävästä tulee isosisko. Tosin aika pieni sellainen.
Nyt vielä pippurijuustoa, viinirypäleitä, oliiveja ja Murtavia voimia ja sitten unille. Öitä!
Tentin kahden viikon kuluttua 20 kirjaa, realismia ja logiikkaa. Realismien metsästys on aika haastavaa, sain tänään saaliikseni vain yhden, Alkion Murtavia voimia, joka on tosin oikein mainio. Ja se logiikkakin on aina hukassa.
Kääpä on niin iso likka että. Nyt on hampaita neljä ja ylähampaiden välissä samanlainen kolo kuin BB:n Pertulla. Tukka hapsottaa ja tanssityylikin on muuttunut. Nyt tanssahdellaan menninkäismallilla ja se on huisaa se.
Ollaan saatu pihakavereita ja huisketta riittää, kun pihalla on kerrallaan reilu kymmenen lasta, joista vanhin on viisi. Mammajumpassakin voisi käydä, mutta jostain syystä olen torstaisin aina flunssainen ja kykenen vain shoppailuun. Rahaa ei olisi, mutta kääpä sai silti taas uusia Little Peopleja. Ja huom, -33 %!
Huomenna tehdään vielä kirjastoreissu ja sitten pitäisi miltei kaikki kirjat olla kasassa. Luvassa ihana viikonloppu, logiikkaa ja romskuja ja miehelläkin uusi peli ja semmatyön valmistelua. Kunpa vaan kääpä nukkuis yöt eikä vaeltelisi täällä nunnun kanssa kuten viime yönä. Äiti sai tosin nukkua, kiitos kultamieheni.
Pian onkin sitten taas toukka talossa, jota ei yön ja päivän eroavaisuudet pahemmin kiinnosta. Paitsi kääpä kyllä nukkui yöt ihan alusta asti, vaikka söikin kolmen tunnin välein. Mutta siis nukahti aina heti ruuan jälkeen. Saas nähdä, millainen tapaus tämä mikrokääpä on.
Ajatella, enää muutama kuukausi ja sitten käävästä tulee isosisko. Tosin aika pieni sellainen.
Nyt vielä pippurijuustoa, viinirypäleitä, oliiveja ja Murtavia voimia ja sitten unille. Öitä!
Sunday, October 02, 2005
Kääpälän kuulumisia
Pitkästä aikaa... Kirjoittelen tässä ennen Idolsia eli aika lailla minsa aikaa. Eli asiaan. Oltiin tänään työpaikan lastenjuhlissa. Käävästä parasta olivat ilmapallot ja sitten sellaiset pikkupallot pallomerestä. Niitä se heitteli "Heiii!" ja kävi hakemassa muiden kädestä. Nalle Puh pelotti, keinuhepat pelotti mutta pallot oli kivoja.
Viikko sitten saunottiin porukalla. Tämä on meille uutta, sillä yleensä saunotaan vasta käävän mentyä unille. Oli kyllä tosi kivaa, saatiin olla aika rauhassa kun kääpä loiski ammeessa. Vesileikit on ihan ykkösiä.
Ruuan suhteen on vielä kehittymisen varaa: tällä hetkellä suurinta herkkua ovat banaani ja keitetty kylmä makaroni.
Käytiin myös ekaa kertaa perhekerhossa. Meidän kääpä viihtyi 30 sekkaa muiden lasten kanssa ja sitten se tuotiinkin jo huutavana luokseni. Siinä me sitten istuskeltiin ja kääpä mätti keksiä. Oli kyllä kiva kerhoreissu, mennään ens viikolla taas.
Lapsiparkkiin on myös tutustuttu äidin käydessä seminaarissa. Molemmilla kerroilla se on nukkunut saapuessani, mutta viimeksi kuulemma jo vähän leikkikin ennen unia. Hienoa, että tuollainen parkki on olemassa, niin pääsee tämäkin äiti vähän kouluilemaan.
Mutta sellaisia tällä erää, jatkan toiste.
Viikko sitten saunottiin porukalla. Tämä on meille uutta, sillä yleensä saunotaan vasta käävän mentyä unille. Oli kyllä tosi kivaa, saatiin olla aika rauhassa kun kääpä loiski ammeessa. Vesileikit on ihan ykkösiä.
Ruuan suhteen on vielä kehittymisen varaa: tällä hetkellä suurinta herkkua ovat banaani ja keitetty kylmä makaroni.
Käytiin myös ekaa kertaa perhekerhossa. Meidän kääpä viihtyi 30 sekkaa muiden lasten kanssa ja sitten se tuotiinkin jo huutavana luokseni. Siinä me sitten istuskeltiin ja kääpä mätti keksiä. Oli kyllä kiva kerhoreissu, mennään ens viikolla taas.
Lapsiparkkiin on myös tutustuttu äidin käydessä seminaarissa. Molemmilla kerroilla se on nukkunut saapuessani, mutta viimeksi kuulemma jo vähän leikkikin ennen unia. Hienoa, että tuollainen parkki on olemassa, niin pääsee tämäkin äiti vähän kouluilemaan.
Mutta sellaisia tällä erää, jatkan toiste.
Friday, September 09, 2005
Jeejeejee, käävät kasvaa!
Kääpä on käynyt kasvukontrolleissa. Piiperolla oli 1-vuotiaana pituutta 70,5 cm ja painoa 8,3 kg. Viimeksi taisi sitten olla 71,5 cm mutta nyt 1 v 2 kk kontrollissa kääpä oli venähtänyt pituutta ja oli komeat 74 cm! Paino oli 8,8 kg ja tipahti -10 käyrälle, pituus oli -1. Mutta eiköhän sitä painoakin sitten taas tule seuraavaksi. Pulleat on jalat ja masu kuitenkin, joten ei syytä huoleen.
Minikääpäkin kasvaa, tai ainakin maha. Nyt on rv 25 ja maha mitattiin ekaa kertaa ja pääsi heti yläkäyrälle :) Mulla koko maha tulee tuohon eteen ja mitoissa tulee huimia lukuja.
Olipa kyllä kiva neuvolakeikka, meidän täti on ihan huippu ja nyt päästiin vieläpä oikein porukalla, kun mieskin on lomalla.
Huomenna sitten Kreikkaan, vähän jo jännittää. Käävän eka lentomatka!
Minikääpäkin kasvaa, tai ainakin maha. Nyt on rv 25 ja maha mitattiin ekaa kertaa ja pääsi heti yläkäyrälle :) Mulla koko maha tulee tuohon eteen ja mitoissa tulee huimia lukuja.
Olipa kyllä kiva neuvolakeikka, meidän täti on ihan huippu ja nyt päästiin vieläpä oikein porukalla, kun mieskin on lomalla.
Huomenna sitten Kreikkaan, vähän jo jännittää. Käävän eka lentomatka!
Thursday, September 08, 2005
Pikästä aikaa,
kotiterveiset! Nyt on pian pari viikkoa lomailtu, kotona vain, ja lauantaina lähdetään reissuun.
Käävän suurinta huvia on nykyisin talon ympäri lompsottelu, jaksaa vaellella ulkona vaikka kuinka. Huomattiin tuossa muutama viikko sitten, että Kääpä taittaa kävellessään jalkoja eikä enää keiku hassusti jalat suorina. Niin se neiti kasvaa.
Käävällä on tolkuton yskä. Mietittiin jo, että pitäiskö viedä lekuriin, mutta emmitään vielä. Siis ihan tavallinen räkis sillä oli ja nyt sitte köhitään, jo kolmatta päivää. Kääpä kun ei oo koskaan ollu kipeenä ja ollaan nyt vähän ihmeissämme. Itse tyttö on kyllä ihan reipas eikä ole yskästä moksiskaan.
Eilen käytiin kaupassa ja törmättiin jättilaiskokoiseen nukkeen, joka vilkutteli tuoliltaan. Saatiin oikein kuvakin jättiläisnukesta, äidistä ja käävästä. Kyseessä on siis Kaalimaan kakaroiden a.k.a. Kaalitarhan tenavien road show.
Miehellä on oikea miesmies-olo, vietti viikonlopun ampuen. Kysyin, lähtisikö mukaamme perhekerhoon, mutta väitti olon olevan niin miehekäs, ettei perhekerho taitaisi onnistua. No, se jäi kylläkin sitten väliin koko kerho käävän flunssan vuoksi. Ensi viikolla sitten.
Aloitin myös harrastuksen, kaitsen 6-9-vuotiaita ipanoita 1 h 15 min viikossa. Aika moista vilskettähän se on, mutta oikein mukavaa kuitenkin. Reissun jälkeen alkaakin sitten koulu, teen muutaman semman ja pääsen ihan oikeaksi koululaiseksi. Viime aikoina olen vain tenttinyt, joten ihan hauskaa päästä oikein kouluunkin. Kääpä pääsee lapsiparkkiin muiden ipanoiden pariin.
Kääpä kaipaa kyllä jo kovasti ikäistään seuraa. On ihan juhlaa, kun naapurin lapset sattuvat samaan aikaan pihalle. Ovat vähän kääpää isompia ja huolehtivat siitä niin hienosti. Mainioita muksuja ovat!
Minikääpäkin kasvaa, tai no maha ainakin. Enää nelisen kuukautta ja sitten meille muuttaakin uusi asukas. Saas nähdä, millainen tämä on luonnoltaan. Saisi kernaasti olla sellaista rauhallisempaa sorttia kuten siskonsa, mutta kyllä sellainen villimpikin tapaus tänne sopii. Elämme jännittäviä aikoja.
Käävän suurinta huvia on nykyisin talon ympäri lompsottelu, jaksaa vaellella ulkona vaikka kuinka. Huomattiin tuossa muutama viikko sitten, että Kääpä taittaa kävellessään jalkoja eikä enää keiku hassusti jalat suorina. Niin se neiti kasvaa.
Käävällä on tolkuton yskä. Mietittiin jo, että pitäiskö viedä lekuriin, mutta emmitään vielä. Siis ihan tavallinen räkis sillä oli ja nyt sitte köhitään, jo kolmatta päivää. Kääpä kun ei oo koskaan ollu kipeenä ja ollaan nyt vähän ihmeissämme. Itse tyttö on kyllä ihan reipas eikä ole yskästä moksiskaan.
Eilen käytiin kaupassa ja törmättiin jättilaiskokoiseen nukkeen, joka vilkutteli tuoliltaan. Saatiin oikein kuvakin jättiläisnukesta, äidistä ja käävästä. Kyseessä on siis Kaalimaan kakaroiden a.k.a. Kaalitarhan tenavien road show.
Miehellä on oikea miesmies-olo, vietti viikonlopun ampuen. Kysyin, lähtisikö mukaamme perhekerhoon, mutta väitti olon olevan niin miehekäs, ettei perhekerho taitaisi onnistua. No, se jäi kylläkin sitten väliin koko kerho käävän flunssan vuoksi. Ensi viikolla sitten.
Aloitin myös harrastuksen, kaitsen 6-9-vuotiaita ipanoita 1 h 15 min viikossa. Aika moista vilskettähän se on, mutta oikein mukavaa kuitenkin. Reissun jälkeen alkaakin sitten koulu, teen muutaman semman ja pääsen ihan oikeaksi koululaiseksi. Viime aikoina olen vain tenttinyt, joten ihan hauskaa päästä oikein kouluunkin. Kääpä pääsee lapsiparkkiin muiden ipanoiden pariin.
Kääpä kaipaa kyllä jo kovasti ikäistään seuraa. On ihan juhlaa, kun naapurin lapset sattuvat samaan aikaan pihalle. Ovat vähän kääpää isompia ja huolehtivat siitä niin hienosti. Mainioita muksuja ovat!
Minikääpäkin kasvaa, tai no maha ainakin. Enää nelisen kuukautta ja sitten meille muuttaakin uusi asukas. Saas nähdä, millainen tämä on luonnoltaan. Saisi kernaasti olla sellaista rauhallisempaa sorttia kuten siskonsa, mutta kyllä sellainen villimpikin tapaus tänne sopii. Elämme jännittäviä aikoja.
Wednesday, August 24, 2005
No nyt on 1,5 viikkoa takana ja puoli edessa,
eli voiton puolella ollaan. Kylla jo kaipaankin kotiin! Tarkoituksenani olisi nyt listata kaikki shoppailut (2*Target ja 1*kaupungilla), joten tassa sita nyt tulee:
Kaavalle:
1 Gapin neuleliivi
2 Gapin housut
1 hame ensi kesaksi ja
2 siihen kuuluvaa raitapaitaa
3 kengat
Minikaavalle:
3 Puh-sukat (S)
2 housut (S)
5? bodya (L)
2 housut (L)
1 pehmea pureskelukirja
Itselle:
2 pitkahihaista aitiyspaitaa
1 aitiyshuppari
2 lyhythihaista paitaa
3 alkkarit
1 kengat
Miehelle:
2 xxx
1 yyy
1 zzz
1 headsetti
Leluja:
2 Dora-Duploa
2 Prinsessa-Duploa
2 Kaalimaan kakaraa (vauva ja taapero)
1 perunapaasetti
1 namikauppa-Pop-Onz
1 FP LP rantasetti
Tuliaisia:
2 perunapaata (siskolle ja veljelle)
1 poni lahjaksi
Kaavalle:
1 Gapin neuleliivi
2 Gapin housut
1 hame ensi kesaksi ja
2 siihen kuuluvaa raitapaitaa
3 kengat
Minikaavalle:
3 Puh-sukat (S)
2 housut (S)
5? bodya (L)
2 housut (L)
1 pehmea pureskelukirja
Itselle:
2 pitkahihaista aitiyspaitaa
1 aitiyshuppari
2 lyhythihaista paitaa
3 alkkarit
1 kengat
Miehelle:
2 xxx
1 yyy
1 zzz
1 headsetti
Leluja:
2 Dora-Duploa
2 Prinsessa-Duploa
2 Kaalimaan kakaraa (vauva ja taapero)
1 perunapaasetti
1 namikauppa-Pop-Onz
1 FP LP rantasetti
Tuliaisia:
2 perunapaata (siskolle ja veljelle)
1 poni lahjaksi
Thursday, August 18, 2005
Pakko kirjata ylos, millaisilla herkuilla aloitan paivani:
-Graavilohileipasia, joissa sipulisilppua ja smetanaa paalla
-Munia, makkaraa, paistettua tomaattia
-Mansikoita, melonia, ananasta, viinirypaleita
-Vohveli, jossa mansikka/kirsikkahilloketta ja kermavaahtoa
-Tuoremehua, capuccinoa
Ja tata jatkuu kaksi viikkoa! Jotain hyvaa siis tassakin reissussa :)
-Munia, makkaraa, paistettua tomaattia
-Mansikoita, melonia, ananasta, viinirypaleita
-Vohveli, jossa mansikka/kirsikkahilloketta ja kermavaahtoa
-Tuoremehua, capuccinoa
Ja tata jatkuu kaksi viikkoa! Jotain hyvaa siis tassakin reissussa :)
Tuesday, August 16, 2005
Koti-ikavaa potiessa
Olen muutaman viikon tyomatkalla taalla rapakon takana ja kaipaan kovasti kaapaa ja miestani. Onneksi sain sentaan minikaavan mukaani! Maha-asukkaat ovat helppohoitoisia reissukavereita, kun ruokailu hoituu samalla kun itse syo eika vaippojakaan tarvitse viela vaihtaa. Muutoin taalla on mukavaa, ruoka on hyvaa ja sita on _paljon_ jopa minun kaltaiseni suursyomarin mittakaavassa.
Kivat uutiset: sain ylennyksen! Mutta viela huipumpaa on saada kuvatervehdyksia kotijoukoilta: tanaan mies hymyili silmat loistaen ja kaapa ruokaili itse niin etta uusi hammas (kolmas!) nakyi.
Kivat uutiset: sain ylennyksen! Mutta viela huipumpaa on saada kuvatervehdyksia kotijoukoilta: tanaan mies hymyili silmat loistaen ja kaapa ruokaili itse niin etta uusi hammas (kolmas!) nakyi.
Tuesday, August 09, 2005
Jopas ukostaa,
minä nettailen ja mies koodaa vieressä. Kääpä on saatu unille. Sillä olikin vähän surkea ilta, itketti ja kiukutti vaan. Päivällä kääpä oli kyllä oikein reipas, haettiin postista äidille Neues Puppenhaus, joka oli pakattu valtavaan laatikkoon, sekä käävälle isojen likkojen sänky Askosta. Moikattiin samalla reissulla mummia ja vaari heittikin meidät sitten kotiin. Ja roudas sen sängyn.
Tänään tuli oikea opintokriisi, sillä Minä, monta tutkintoa suorittanut ihminen, en yksinkertaisesti saanut selville, mitä pitää tehdä, jotta valmistun. Hermostutti ja raivostutti ja oli pakko lähteä kävelylle. Sain kokista ja salmiakkia ja kaatosateen, mutta onneksi ehdin alta pois. Nyt on jo helpottanut, 100 g salmaria ja pari desiä kokista auttaa aina. Ja on ihanteellista odottajalle :)
Eilen oltiinkin käävän kanssa puuhakkaita: suoritettiin operaatio lelut olkkarista lastenhuoneeseen. Aika hyvin onnistui. Samassa yhteydessä pakattiin Duploja laaatikoihinsa, jotta niitä voi sitten aikanaan antaa lahjoiksi. Siis minä olen Lego-hamstraaja, ja nykyisin myös Playmobil-sellainen. Mutta muuten olen terve.
Nyt alkaa sitten syksyn suunnitelmat olla paketissa: semmaa, gradua, kandintutkielmaa ja prosemmaa (ja kaikki vielä samasta aineesta...), partiota ja mammajumppaa. Niin ja tietty käävän hoitoa ja mikrokäävän odotusta. Plus tietty tenttejä, mutta niitä nyt ei lasketa. Alkaa jo vaikuttaa minun syksyltäni: ihan liikaa kaikkea mutta mistään ei malta luopua. Bonuksena vielä kuoro, mutta sen voi sentään jättää väliin, jos tekee tiukkaa. Kun katsoo tuota listaa, on vaikea uskoa, että opiskelee "ihan vaan omaksi ilokseen". Mutta niin se vaan on. Huvinsa kullakin.
Tänään tuli oikea opintokriisi, sillä Minä, monta tutkintoa suorittanut ihminen, en yksinkertaisesti saanut selville, mitä pitää tehdä, jotta valmistun. Hermostutti ja raivostutti ja oli pakko lähteä kävelylle. Sain kokista ja salmiakkia ja kaatosateen, mutta onneksi ehdin alta pois. Nyt on jo helpottanut, 100 g salmaria ja pari desiä kokista auttaa aina. Ja on ihanteellista odottajalle :)
Eilen oltiinkin käävän kanssa puuhakkaita: suoritettiin operaatio lelut olkkarista lastenhuoneeseen. Aika hyvin onnistui. Samassa yhteydessä pakattiin Duploja laaatikoihinsa, jotta niitä voi sitten aikanaan antaa lahjoiksi. Siis minä olen Lego-hamstraaja, ja nykyisin myös Playmobil-sellainen. Mutta muuten olen terve.
Nyt alkaa sitten syksyn suunnitelmat olla paketissa: semmaa, gradua, kandintutkielmaa ja prosemmaa (ja kaikki vielä samasta aineesta...), partiota ja mammajumppaa. Niin ja tietty käävän hoitoa ja mikrokäävän odotusta. Plus tietty tenttejä, mutta niitä nyt ei lasketa. Alkaa jo vaikuttaa minun syksyltäni: ihan liikaa kaikkea mutta mistään ei malta luopua. Bonuksena vielä kuoro, mutta sen voi sentään jättää väliin, jos tekee tiukkaa. Kun katsoo tuota listaa, on vaikea uskoa, että opiskelee "ihan vaan omaksi ilokseen". Mutta niin se vaan on. Huvinsa kullakin.
Sunday, August 07, 2005
Mökkiviikonloppu takana
Olipas ihanaa, grillattiin, löhöiltiin ja saunottiin. Miehen mukaan meidän mökillä ei koskaan tehdä muuta kuin nukuta. No, tottahan se on. Pitkät yöunet ensin ja siihen vielä päikkärit päälle.
Nyt on kyllä suurtylsistynyt olo. Vois vaikka mennä shoppailemaan, mutta kun ei ole rahnaa ja laskelmat vilkkuvat punaisina. Kuinkas tässä nyt näin kävi? No, selitys on se, että lähdetään viikoksi etelään ja meinataan maksaa reissu palkoistamme. Ja toisaalta olen tuhlannut kaiken ylimääräisen lähinnä lasten vaatteisiin. Tai siis lapsen. Nyt on sitten luvassa pääkallopäiviä seuraaviksi viikoiksi ja pizzat ja mäkkärit jäävät unholaan.
Vähän hirvittää ensi viikko, kun oli viikon töissä ja nyt sitten täytyy taas puuhastella pikkuisen kanssa koko viikko kahdestaan. Millaistakohan se oikein olikaan? Känkkäränkkää ja kakkavaippoja?
Onneksi ensi viikolle on luvassa varsin paljon ohjelmaa, joten käävälläkin on muutakin puuhaa kuin streoiden ja x-boxin nappien painelu.
Meinaan vielä hakea suurpaketin vaippoja ja sitten suunnittelen kasvispadan paprikoista, sipuleista ja porkkanoista.
Nyt on kyllä suurtylsistynyt olo. Vois vaikka mennä shoppailemaan, mutta kun ei ole rahnaa ja laskelmat vilkkuvat punaisina. Kuinkas tässä nyt näin kävi? No, selitys on se, että lähdetään viikoksi etelään ja meinataan maksaa reissu palkoistamme. Ja toisaalta olen tuhlannut kaiken ylimääräisen lähinnä lasten vaatteisiin. Tai siis lapsen. Nyt on sitten luvassa pääkallopäiviä seuraaviksi viikoiksi ja pizzat ja mäkkärit jäävät unholaan.
Vähän hirvittää ensi viikko, kun oli viikon töissä ja nyt sitten täytyy taas puuhastella pikkuisen kanssa koko viikko kahdestaan. Millaistakohan se oikein olikaan? Känkkäränkkää ja kakkavaippoja?
Onneksi ensi viikolle on luvassa varsin paljon ohjelmaa, joten käävälläkin on muutakin puuhaa kuin streoiden ja x-boxin nappien painelu.
Meinaan vielä hakea suurpaketin vaippoja ja sitten suunnittelen kasvispadan paprikoista, sipuleista ja porkkanoista.
Friday, August 05, 2005
Huh huh...
Hirveä hedari! Onneksi mies pääsi lähtemään töistä jo nyt ja on matkalla Panadolit repussaan. Kääpä on ollut raivopäänä, mutta onneksi keksittiin kaivaa leikkiastiat pitkästä aikaa esiin ja nyt se vihdoin häärää itsekseenkin eikä vaan roiku lahkeessa.
Taidan kyllä olla surkeista surkein kotiäiti!
Tänään saatiin käävälle passi ja pistettiin miehen passihakemus vetämään. Lorvittiin tunti kuppiloissa ja sitten koittikin Se Hetki, eli päästiin ultraan moikkaamaan kaikkein pienintä kääpäläistä. Viimeksi sillä oli enemmän meno päällä, nyt se köllötteli tyytyväisenä pylly pystyssä ja heilutteli sentään välillä kinttujaan.
No, tuossa se taas kitisee, mentävä on.
Taidan kyllä olla surkeista surkein kotiäiti!
Tänään saatiin käävälle passi ja pistettiin miehen passihakemus vetämään. Lorvittiin tunti kuppiloissa ja sitten koittikin Se Hetki, eli päästiin ultraan moikkaamaan kaikkein pienintä kääpäläistä. Viimeksi sillä oli enemmän meno päällä, nyt se köllötteli tyytyväisenä pylly pystyssä ja heilutteli sentään välillä kinttujaan.
No, tuossa se taas kitisee, mentävä on.
Wednesday, August 03, 2005
Kääpähän on jo suuri
Olen ollut nyt muutaman päivän töissä, ja tuntuu, että noiden päivien aikana kääpä on muuttunut vauvasta isoksi likaksi. Tuossa se nyt tassuttelee body päällä, kukkahattu päässä (jonka tietenkin _itse_ panee päähänsä) ja Nalle Puh -reppu selässä. Reppuun se on pistänyt Tärkeitä Asioita: Duplo-kissan, palapelipalakissan, Duplo-apinan, Nunnun ja kaksi pientä merkkiä, joilla voi valita liittymislahjan kirjakerhosta. Kyllä nyt kelpaa reissata ympäri huushollia!
Kääpälä on perustettu!
Sitä tulee kirjoiteltua vaikka minne palstoille, mutta nyt vasta tajusin, että olisihan se mukavaa, jos juttuja saisi jonnekin talteen.
Kääpälässä kerrotaan toistaiseksi pienen, toivottavasti vielä joskus suurenkin perheen elämästä. Toistaiseksi Kääpälässä asustaa yksi alle metrinen, mutta lisäkääpä on luvassa vuodenvaihteessa.
Nyt tuo kääpä on siskollani hoidossa, sillä itselläni on neljän viikon työrupeama tässä hoitovapaiden välissä. Kääpä on siis yksivuotias ja kommunikoi lähinnä kyselemällä "Es?", "Es?" mutta eiköhän tuo tuosta vielä monipuolistu. Mainio yksilö kaikin puolin.
Tässä siis alkua blogille, lisää on luvassa.
Kääpälässä kerrotaan toistaiseksi pienen, toivottavasti vielä joskus suurenkin perheen elämästä. Toistaiseksi Kääpälässä asustaa yksi alle metrinen, mutta lisäkääpä on luvassa vuodenvaihteessa.
Nyt tuo kääpä on siskollani hoidossa, sillä itselläni on neljän viikon työrupeama tässä hoitovapaiden välissä. Kääpä on siis yksivuotias ja kommunikoi lähinnä kyselemällä "Es?", "Es?" mutta eiköhän tuo tuosta vielä monipuolistu. Mainio yksilö kaikin puolin.
Tässä siis alkua blogille, lisää on luvassa.
Subscribe to:
Posts (Atom)