Pari viikonloppua

Taas on aika hujahtanut.

Toissaviikonloppu meni paremmin kuin hyvin. Kääpä ja Miniäinen pääsivät kahdeksi yöksi leirilleen ja me Toukolaisen kanssa kevätriehaan. Pieni sai liekin poskeen, arpajaisista penaalin ja onginnasta pillejä, lakuja ja tarroja. Teimme helmet ja avaimenperän ja saimme muurinpohjalettuja ja makkaraa.

Ja näimme myös hevosen.
-Katso Touko, tuolla on hevonen!
-Kyllä minä olen hevosen nähnyt.

Otin otuksesta kuitenkin kuvia ja totesin, että äitiä vähän pelottaa hevoset.
-Ei hevosta tarvitse pelätä. Hevonen ei ole petoeläin, leijona on, selvensi hevosen omistaja.
-Ja tiikeri, tiesi Toukolainen.

Touko-keiju onkin sitten kuljeskellut siivet selässään ja tutkaillut saamiaan keijutavaroita. Haimme Sellosta myös uuden huulikiillon, sellaisen, jossa on kimalletta.

Sunnuntaina haimme käävät leiriltä ja lähdimme Ikeaan. Pojat parkkiin ja tunnissa sänky, patjat ja sohva. Huonekalut saapuivat viime perjantaina ja lauantaiaamupäivän vietimmekin sitten leppoisasti sänkyä kokoillen. Mutta hyvä siitä tuli! Sohvakin on oikein bueno. Kyllä nyt kelpaa.

Lasten ollessa leirillä ulkoilimme pienten kanssa. Touko istui siivet selässä hangessa keijutavaroita tutkien ja Taimi viipotti pitkin pihaa. Pihan aikuiset seisoivat lumikinoksessa auringonsäteitä pyydystämässä.

Viime viikko olikin hässäkkää. Minulla oli kolme pitää kurssipäivää ja läget päälle, Käävällä oli kahdet kaverisynttärit lähellä Laaksolahtea, minä ja Minikääpä kävimme sushilla ja konsertissa ja perjantaina pääsimme vielä juhtimaan yksivuotiasta kummipoikaamme.

Lauantaina paitsi kokosimme sängyn, myös ulkoilimme ja saunoimme. Tekipä hyvää olla kokonainen päivä kotona! Sunnuntaina meiltä lähti joukko virpojia - noita, velho ja keiju kiersivät oman taloyhtiön ja isoimmat jatkoivat vielä vähän naapuritaloyhtiöönkin.

Iltapäivällä saimme juhlia vielä kerran seitsemänvuotiasta Minikääpää, sillä O ja L Rastaalasta tulivat luoksemme kemuihin. Mies oli tehnyt aarteenetsinnän ja tehtävät olivat jo aika vaikeita. Pojat lukivat Uu-ni ja miettivät, että miten se voi olla "uni". Mutta lopulta aarre löytyi.

Sunnuntaina lähdimme vielä ulkoilemaan. Otin Taiskun vaunuihin ja K&K:n kaveriksi ja menimme vielä lähipuistoon. Tapasimme taas kaksivuotiaat kolmoset, tai niitä tupsahteli metsästä yksi kerrallaan.

Ihan täydellinen viikonloppu: paljon tekemistä, kiireettömyyttä, ystäviä ja ulkoilua.

Eilen sain luettua Hyryn Kurssin ja nyt alkaisi sitten seuraava. Luen ehkä yhden romaanin kokoelmasta Mitä saa olla.

Hiihtäjät ja leipurit

Kääpä on innostunut kokkailemaan. Saimme viikko sitten vieraiksemme U:n ja L:n ja Kääpä teki meille suklaakeksejä. Tänään lähdimme T&T:n kanssa lekuriin ja Kääpä ja Miniäinen jäivät kotiin kokkamaan. Saatiin taas samoja, herkullisia keksejä. Paistopuuhat piti jättää siiheksi, kun äiti on kotona.

Huomenna on T&T:n saikku ohi ja olisi luvassa tarhaa, eskaria ja koulua. Nyt vaan peukut ja varpaat pystyyn, että koko jengi on terveenä. Jos K&K on kunnossa, ne pääsee viikonlopuksi leirille. Pienten kanssa mennään varmaan Soukan kevätriehaan ja Nöykkiöön perhetöpinöihin. Mutta siis vain JOS.

Tänään päästiin ulkoilemaan. Kääpä, Minikääpä ja Toukolainen hiihtivät ja Taimisto laski mäkeä. Huiiiii! Kääpä pysyi tuon meidän pihan mäen hienosti pystyssä, Minikääpäkin melkein aina mutta Toukoa kiukutti, se kun osaa hiihtää hienosti vain tarhan pihassa ja omassa pihassa ei ollenkaan.

Mies pakkasi leiriläisten kamppeet ja minä hain niille Valtsusta tikkareita. Ne ois niin lähössä leirille.

Mies "katsoo telkkua" eli nukkuu tuossa lattialla. Arvasin - heti kun sammutan telkun, se havahtuu.

Mä pääsin aloittamaan uuden Hyryn, Alakoulu on nyt luettu ja alkoi Kurssi. Joten sitä siis!

Pientä tilannepäivitystä

Meidän sairastelut vaan jatkuu. Nyt alkaa olla mitta täys, mutta minkäs teet.

Sain sentään käytettyä Taiskun neuvolassa. Oli aika pieni pirpana, 1,5 v., 77,6 cm ja 9,5 kg. Sillä on ollut kasvukausi, massakausi tulee sitten seuraavaksi. Mutta kasvaa omalla käyrällään. Paino oli vähän tipahtanut, mutta kyllä se sitä taas kerää.

Tämän päivän onnenhetki oli, kun kaikki neljä istuivat ikkunan edessä ja jammailivat Gangnam styleä. Taisku aina välillä vähän epäröi, mutta lähti sitten revittelemään. Pää heilumaan. Kädet mukaan. Jorailua koko kropalla.

Käävät ovat päässeet myös synttäreille. Kääpä Ainon 9-vuotisjuhliin asukaspuistoon, Minikääpä Emilin luo Rastaalaan ja Toukolainen Lindan 4-vuotissynttäreille Tillinmäkeen. Kovasti olivat täpinöissään kaikki.

Kääpäkin heitti taas keikan. Se soitti duettona Heidin kanssa Koraalin ja itse open säestyksellä Käen. Tosi hienosti meni molemmat ja nyt sitä ei jännittänyt enää ihan niin kamalasti kuin aiemmin. Päästiin kahdestaan jätskillekin konsertin jälkeen.

Minä olen fiilistellyt POMPdeLUX-vaatteita. Naapurin rouva toi paketin ja niitä olen nyt ihastellut tässä sairastelujen lomassa. Meinaan kyllä tilata ison satsin omilta kutsuiltani, jos vaan nyt pysyvät pesuissakin hyvinä.

Tänään oli ihana aurinkoinen pakkaspäivä. Vähän olin jo suunnitellut iltaulkoilua T&T:n kanssa, mutta sitten Toukolaiselle nousikin taas kuume. Huomenna niillä on vielä saikkua ja näköjään ihan tarpeeseen tulee. Minikääpä saa sairastaa huoletta toisenkin päivän, mutta Käävän suhteen mietimme huomista. Mies sentään pääsee töihin - antibiootti puree ja korva/keuhkoputken/poskiontelontulehdukset hellittää.

Ai niin, Taimistokin on nyt löytänyt nenän. En aikoinaan raaskinut pistää Toukoa tarhaan vielä 1 v 4 kk iässä, kun se osasi sanoa vain äiti ja nenä. Taimi aloitti 11-kuisena, mutta pääsi nenävaiheeseen vasta 1 v 5 kk ikäisenä :) Osoitetaan äidin nenää: "nenä" ja omaa: "nenä" ja äidin: "nenä" ja omaa "nenä". Siinä ne illat sitten vierähtääkin.

Lunta, aina vaan lunta

Tässä nyt pikainen arkipläjäys, paljon kivoja juttuja.

Ensinnäkin, hommasin vihdoin kuntosalijäsenyyden. Kävin kerran jumpassa ja jo seuraavana päivänä lapset olivat sairaana, joten en päässytkään. Mutta tänään taas menen, bodybalancea eli joogaa ja pilatesta. Tuttua tavaraa. Keskiviikkona ja torstaina onkin sitten eri systeemit.

Otin taas käyttöön puoli tuntia päivässä -periaatteen. Jumppapäivinä se tulee helposti täyteen, mutta muuten täytyy vähän kehitellä. Lauantaina lähdin tunnin kävelylle. Yritin houkutella lapsia mukaan, mutta kukaan ei oikein innostunut. Tai no, Taimi ja Touko olivat kipeinä, joten vaikka Taisku kuinka innokkasti kiskoi haalaria eteiseen, ei häntä hyväksytty kaveriksi. Olin jo avaamassa ovea, kun Minikääpä hihkaisi: "Minä tulen mukaan! Eihän kukaan nyt halua lähteä lenkille yksin." Kiva lenkki meillä olikin, käveltiin Aaron talolle ja takaisin ja sitten vielä sillalle ja kotiin.

Tarhan oveen oli maanantaina ilmestynyt lappu: "vesirokkoa". Keskiviikkoiltana saimme sitten Taimille rokotteen. Ehdimme ottaa sen juuri ennen kurkunpääntulehdusta, jota T&T potivatkin sitten loppuviikon. Viikonloppuna Toukolla oli kuumetta ja eilen sitten selvisi, että korvatulehdushan siellä muhi. Taimilla on vaan joku virus. No, mikäs tässä on sairastellessa, kun kevätkin on jo niin pitkällä.

Valoa tähän elämään tuo, jos ei kevät, niin ainakin Espoon kaupunki. Saimme nimittäin omalle pururadallemme hienot valot. Ja koska saamme tänään sälekaihtimetkin, ovat kaikki tervetulleita kävelylle, sillä polulta ei enää näy suoraan olkkariimme. Tai niin no, nythän meillä on ne verhotkin.

Olemme ahkeroineet tässä sairastelujen lomassa ja auto on nyt katsastettu ja parhaillaan vuosihuollossa. Sain myös myytyä vähän Toukolaisen vaatteita ja hommasin Taimille korvasuojukset uimahallireissuja varten, kun se on nyt putkikorva.

Parasta kuitenkin oli Pompdelux-kutsut. Viime syksynä Suomessa aloitti uusi lastenvaatteiden kotikutsumerkki, ja nyt minäkin pääsin naapurin mukana kutsuille. Oikein kivoja vaatteita olivat ja pidän itsekin kutsut tässä keväällä. Naureskeltiin, että meidän pihan lapset, jotka juovat kuravettä ja kiipeilevät puissa, tarvitsevat nimenomaan Pomdelux-vaatteita.

Kääpä oli onnessaan, kun pääsi perjantaina Karakallion asukaspuistoon. Se sai mennä illalla vielä kylään Pinjalle ja oli koko viikonlopun maailman tyytyväisin kääpä. Sai soitettua jopa Käen ja Koraalin, jotka se esittää ensi perjantaina.

Minä olen ollut nyt muutaman kerran perhekerhossa. Aion yrittää pitää perjantait saldovapaana aina kuin mahdollista, jotta päästään mahdollisimman usein kerhoilemaan. Toukolainen tykkää kovasti, mutta Taimisto ei uskalla jäädä isojen kanssa leikkeihin vaan haluaa kahvittelemaan äidin kanssa. No, mikäpäs siinä.

Viikonloppuna pääsimme Minikäävän kanssa katsomaan Lotta-vauvaa. Me olimmekin jo tavanneet, mutta Minikäävälle kohtaaminen oli ensimmäinen. Se sai pitää pikkuista sylissäkin ja oli ihan onnessaan.

Illalla sitten rouskuttelimme karkkia vikan Putouksen kunniaksi.

Sunnuntaina lähdimme aamusta matkaan Käävän ja Minikäävän kanssa. Menimme Espoon kaupungin järjestämiin perhetöpinöihin Otahalliin. Ihan mahtava juttu! Pelasimme Käävän kanssa sulkista ja tennistä, pompimme, loikimme ja tasapainoilimme ja pelasimme säbää.

Kääpä jatkoi sieltä vielä partiolaisten lumiveistoskisaan, Siiselit saivat aikaiseksi hienon Merietanan. Sitä oli kuulemma pitänyt taputella tosi paljon, mutta kyllä siinä sitten kelpasikin istuskella. Me kävimme sillä aikaa Miniäisen kanssa Sellossa. Korjautimme silmälasini Taimiston käsittelyn jäljiltä, söimme Raxissa ja hamstrasimme tarjouslegoja. Lapset saavat pääsiäislomalla vähän legoja: pojille Chimaa, Käävälle Olivian puu ja Taimistolle Ariel.

Iltapäivälle oli vielä mukavaa puuhaa, kun saimme A-kummin/tädin/siskon kylään. Lapset olivat ihan villeinä, mutta ehdimme me vähän rupatellakin lettuja paistaessamme.

Sellaisia siis tänne Kääpälään. Nyt ryhdistäydyn ja jatkan hommia.