Lunta, aina vaan lunta

Tässä nyt pikainen arkipläjäys, paljon kivoja juttuja.

Ensinnäkin, hommasin vihdoin kuntosalijäsenyyden. Kävin kerran jumpassa ja jo seuraavana päivänä lapset olivat sairaana, joten en päässytkään. Mutta tänään taas menen, bodybalancea eli joogaa ja pilatesta. Tuttua tavaraa. Keskiviikkona ja torstaina onkin sitten eri systeemit.

Otin taas käyttöön puoli tuntia päivässä -periaatteen. Jumppapäivinä se tulee helposti täyteen, mutta muuten täytyy vähän kehitellä. Lauantaina lähdin tunnin kävelylle. Yritin houkutella lapsia mukaan, mutta kukaan ei oikein innostunut. Tai no, Taimi ja Touko olivat kipeinä, joten vaikka Taisku kuinka innokkasti kiskoi haalaria eteiseen, ei häntä hyväksytty kaveriksi. Olin jo avaamassa ovea, kun Minikääpä hihkaisi: "Minä tulen mukaan! Eihän kukaan nyt halua lähteä lenkille yksin." Kiva lenkki meillä olikin, käveltiin Aaron talolle ja takaisin ja sitten vielä sillalle ja kotiin.

Tarhan oveen oli maanantaina ilmestynyt lappu: "vesirokkoa". Keskiviikkoiltana saimme sitten Taimille rokotteen. Ehdimme ottaa sen juuri ennen kurkunpääntulehdusta, jota T&T potivatkin sitten loppuviikon. Viikonloppuna Toukolla oli kuumetta ja eilen sitten selvisi, että korvatulehdushan siellä muhi. Taimilla on vaan joku virus. No, mikäs tässä on sairastellessa, kun kevätkin on jo niin pitkällä.

Valoa tähän elämään tuo, jos ei kevät, niin ainakin Espoon kaupunki. Saimme nimittäin omalle pururadallemme hienot valot. Ja koska saamme tänään sälekaihtimetkin, ovat kaikki tervetulleita kävelylle, sillä polulta ei enää näy suoraan olkkariimme. Tai niin no, nythän meillä on ne verhotkin.

Olemme ahkeroineet tässä sairastelujen lomassa ja auto on nyt katsastettu ja parhaillaan vuosihuollossa. Sain myös myytyä vähän Toukolaisen vaatteita ja hommasin Taimille korvasuojukset uimahallireissuja varten, kun se on nyt putkikorva.

Parasta kuitenkin oli Pompdelux-kutsut. Viime syksynä Suomessa aloitti uusi lastenvaatteiden kotikutsumerkki, ja nyt minäkin pääsin naapurin mukana kutsuille. Oikein kivoja vaatteita olivat ja pidän itsekin kutsut tässä keväällä. Naureskeltiin, että meidän pihan lapset, jotka juovat kuravettä ja kiipeilevät puissa, tarvitsevat nimenomaan Pomdelux-vaatteita.

Kääpä oli onnessaan, kun pääsi perjantaina Karakallion asukaspuistoon. Se sai mennä illalla vielä kylään Pinjalle ja oli koko viikonlopun maailman tyytyväisin kääpä. Sai soitettua jopa Käen ja Koraalin, jotka se esittää ensi perjantaina.

Minä olen ollut nyt muutaman kerran perhekerhossa. Aion yrittää pitää perjantait saldovapaana aina kuin mahdollista, jotta päästään mahdollisimman usein kerhoilemaan. Toukolainen tykkää kovasti, mutta Taimisto ei uskalla jäädä isojen kanssa leikkeihin vaan haluaa kahvittelemaan äidin kanssa. No, mikäpäs siinä.

Viikonloppuna pääsimme Minikäävän kanssa katsomaan Lotta-vauvaa. Me olimmekin jo tavanneet, mutta Minikäävälle kohtaaminen oli ensimmäinen. Se sai pitää pikkuista sylissäkin ja oli ihan onnessaan.

Illalla sitten rouskuttelimme karkkia vikan Putouksen kunniaksi.

Sunnuntaina lähdimme aamusta matkaan Käävän ja Minikäävän kanssa. Menimme Espoon kaupungin järjestämiin perhetöpinöihin Otahalliin. Ihan mahtava juttu! Pelasimme Käävän kanssa sulkista ja tennistä, pompimme, loikimme ja tasapainoilimme ja pelasimme säbää.

Kääpä jatkoi sieltä vielä partiolaisten lumiveistoskisaan, Siiselit saivat aikaiseksi hienon Merietanan. Sitä oli kuulemma pitänyt taputella tosi paljon, mutta kyllä siinä sitten kelpasikin istuskella. Me kävimme sillä aikaa Miniäisen kanssa Sellossa. Korjautimme silmälasini Taimiston käsittelyn jäljiltä, söimme Raxissa ja hamstrasimme tarjouslegoja. Lapset saavat pääsiäislomalla vähän legoja: pojille Chimaa, Käävälle Olivian puu ja Taimistolle Ariel.

Iltapäivälle oli vielä mukavaa puuhaa, kun saimme A-kummin/tädin/siskon kylään. Lapset olivat ihan villeinä, mutta ehdimme me vähän rupatellakin lettuja paistaessamme.

Sellaisia siis tänne Kääpälään. Nyt ryhdistäydyn ja jatkan hommia.