Kotiprojekti:
1) Telkku kirjahyllyyn: kaikki kirjat pois, hyllyjen veivausta, kirjat takaisin.
2) Verhot alakertaan: ostin ruokakauppareissulla, pistin koneeseen, silitettiin illalla Miehen kanssa ja ripustettiin saman tien. Yyssä asuttiin seitsemän vuotta, muttei saatu verhoja olkkariin seitsemässä vuodessa ja nyt meni alle 3 kk. Hyvä me!
3) Kodinhoitohuoneen raivaus: puhtaat kaappeihin, luistimet laatikkoon ja ulkovaatteet paikoilleen.
Ehdin viettää kahdenkeskeistä aikaa Käävän, Minikäävän ja Toukolaisen kanssa. Taimiston kanssa meidän piti mennä kahdestaan lastenvaatekutsuille, mutta sainkin sitten kaverikseni kaikki neljä.
Piti vielä raportoida nukkumisista.
-Minikääpä nukkuu valot kiinni ovi kiinni
-Kääpä nukkuu valot päällä ovi kiinni
-Toukolainen nukkuu valot päällä ovi auki
-Ja Taimi-paralla ei vielä ole edes ovea
Vieraiksi saatiin kummeja: perjantaina kävi Minikäävän T-kummi ja lauantaina Käävän A- ja J-kummit. Kiva kun kävitte! T-kummin kanssa pelattiin Hotellia, paluu markka-aikaan.
Eilen sitten ajelin lasten kanssa Arabiasta kotiin. Menomatka sujui ihan kivasti, mutta tullessa päätin ajaa keskustan kautta. Siinä sitten ihmettelin kiellettyjä ajosuuntia ja Toukolainen olisi juuri silloin halunnut keskustella hyppivästä helikopterista.
-Äiti ei nyt oikein pysty puhumaan!
-Mutta kiroilemaan sinä kyllä pystyt, huomasi Kääpä.
Monday, February 25, 2013
Saturday, February 23, 2013
Lifestylepostaus
Lapset puussa laiskiaisina (ulkovaatteet Molo, Polarn O. Pyret ja Reima).
Duploja parketilla.
Kevätverhot kuivaustelineessä.
Pino KoKo XS vateja ja Domino-keksejä.
Taapero keltaisessa Me&i-mekossaan.
Keijupoika vihreissä siivissään, ihanaa pinkkiä kynsilakkaa.
Oranssi-, sini- ja vihreäkuorisia tikkareita lauantai-iltana.
Oma koti ja omat ihmiset. Rakkautta.
Thursday, February 21, 2013
Lomailua
Nyt pääsin viettämään päivää kahden Toukolaisen ja Minikäävän kanssa.
Toukolaisen kanssa mentiin tietenkin Selloon tsoppailemaan oma kynsilakka ja huulikiilto. Kiiltoa laitetaan huuliin pienellä siveltimillä ja sitä on hyvä lisätä ihan minuutin-parin välein. Kynsilakan, sellaisen kauniin pinkin, laitoimme aamulla.
Kiertelin lastenvaateliikkeet läpi ja Toukolainen oli leikkipaikalla. Kuului tauoton papatus, kun lapsi selitti uusille ystävilleen perheemme tilannetta ja muita juttuja. Yhdelle tytölle se kertoi: "Isi ja äiti sanoo aina: iiihana suomalainen muija!" Mies muisteli, että Kääpä oli pienenä samanlainen.
Ostimme vielä meille kahdelle muutamia juustoja ja viinirypäleitä. Ja maistoimme makkaraa, muistaa Toukolainen lisätä. Söimme tietenkin myös donitsit, joka herätti pahaa verta erityisesti Käävässä. Hän kun ei saanu äitipäivänään kuin täytetyn reissarin, kokista, keksejä, mehua, pumpernikkelin ja hampurilaisen, siis ihan epäreiluu.
Minikääpäpäivänä ulkoilimme Ymmerstassa ystävien kanssa ja kävimme uimassa. Miniäinen arkailee edelleen vettä, joten lilluminen terapia-altaassa tekee hyvää. Kai se siitä vähitellen rohkaistuu. Uimakoulujakin se on käynyt jo kolme, alkeisykkösen ja alkeiskakkosen kahdesti, ja edelleen suositeltiin sitä alkeiskakkosta, siis silloin puoli vuotta sitten. Mutta kun pelkää, eikä luota siihen, että vesi kantaa, ei pysty liukumaan pintaa pitkin.
Niinhän se menee elämässäkin.
Saavuimme kotiin Miniäisen kanssa ja päätimme vielä piipahtaa Huimalassa. Piipahdus venyikin sitten viideksi tunniksi - oltiin tappiin asti, kun kaikki sujui niin hyvin. Minäkin pääsin loikkimaan tramppaan, pysyin sentään tolpillani. Laserluola oli myös hauska, siihen piti mennä Toukolaisen kaveriksi, kun sitä vähän pelotti.
Kääpä on päässyt leffaankin kahdesti ja Miniäinen kerran. Tuossa koululla on nyt hiihtolomalla leffa joka päivä. Eilen ne menivät kahdestaan ja ottivat oikein eväätkin mukaan. Huomenna olisikin sitten viimeinen näytös, saas nähdä, onko menijöitä.
Käväistiin eilen Käävän ja Minikäävän kanssa vähän huonekalukaupoilla. Alkaa olla aikamoinen epätoivo sen sohvan suhteen. Sänkykin meiltä vielä puuttuu, mutta sen suhteen on speksit selvillä. Mutta se sohva! Nyt on sentään kahta vaihtaria ilmassa. Kumpikaan ei ole täydellinen ratkaisu vaan sohva.
Taisku-Paiskulle nousi taas kuume. Vähän pelkään, että se on kumminkin ne korvat, mutta katsellaan nyt. Ennen kuumeilua ehdimme ulkoilla paljon papanan kanssa. Se on nyt yhtäkkiä reipastunut ja viipottaa pitkin pihaa, välillä haluaa pulkan kyytiin tai keinumaan. Sanoja on muutama: äiti, isi, Aeva, Aapo, Ouo, anna, avaa, mennään, yömään, kakka, vauva ja oma. Niillä pärjää jo pitkälle.
Toukolaisen kanssa mentiin tietenkin Selloon tsoppailemaan oma kynsilakka ja huulikiilto. Kiiltoa laitetaan huuliin pienellä siveltimillä ja sitä on hyvä lisätä ihan minuutin-parin välein. Kynsilakan, sellaisen kauniin pinkin, laitoimme aamulla.
Kiertelin lastenvaateliikkeet läpi ja Toukolainen oli leikkipaikalla. Kuului tauoton papatus, kun lapsi selitti uusille ystävilleen perheemme tilannetta ja muita juttuja. Yhdelle tytölle se kertoi: "Isi ja äiti sanoo aina: iiihana suomalainen muija!" Mies muisteli, että Kääpä oli pienenä samanlainen.
Ostimme vielä meille kahdelle muutamia juustoja ja viinirypäleitä. Ja maistoimme makkaraa, muistaa Toukolainen lisätä. Söimme tietenkin myös donitsit, joka herätti pahaa verta erityisesti Käävässä. Hän kun ei saanu äitipäivänään kuin täytetyn reissarin, kokista, keksejä, mehua, pumpernikkelin ja hampurilaisen, siis ihan epäreiluu.
Minikääpäpäivänä ulkoilimme Ymmerstassa ystävien kanssa ja kävimme uimassa. Miniäinen arkailee edelleen vettä, joten lilluminen terapia-altaassa tekee hyvää. Kai se siitä vähitellen rohkaistuu. Uimakoulujakin se on käynyt jo kolme, alkeisykkösen ja alkeiskakkosen kahdesti, ja edelleen suositeltiin sitä alkeiskakkosta, siis silloin puoli vuotta sitten. Mutta kun pelkää, eikä luota siihen, että vesi kantaa, ei pysty liukumaan pintaa pitkin.
Niinhän se menee elämässäkin.
Saavuimme kotiin Miniäisen kanssa ja päätimme vielä piipahtaa Huimalassa. Piipahdus venyikin sitten viideksi tunniksi - oltiin tappiin asti, kun kaikki sujui niin hyvin. Minäkin pääsin loikkimaan tramppaan, pysyin sentään tolpillani. Laserluola oli myös hauska, siihen piti mennä Toukolaisen kaveriksi, kun sitä vähän pelotti.
Kääpä on päässyt leffaankin kahdesti ja Miniäinen kerran. Tuossa koululla on nyt hiihtolomalla leffa joka päivä. Eilen ne menivät kahdestaan ja ottivat oikein eväätkin mukaan. Huomenna olisikin sitten viimeinen näytös, saas nähdä, onko menijöitä.
Käväistiin eilen Käävän ja Minikäävän kanssa vähän huonekalukaupoilla. Alkaa olla aikamoinen epätoivo sen sohvan suhteen. Sänkykin meiltä vielä puuttuu, mutta sen suhteen on speksit selvillä. Mutta se sohva! Nyt on sentään kahta vaihtaria ilmassa. Kumpikaan ei ole täydellinen ratkaisu vaan sohva.
Taisku-Paiskulle nousi taas kuume. Vähän pelkään, että se on kumminkin ne korvat, mutta katsellaan nyt. Ennen kuumeilua ehdimme ulkoilla paljon papanan kanssa. Se on nyt yhtäkkiä reipastunut ja viipottaa pitkin pihaa, välillä haluaa pulkan kyytiin tai keinumaan. Sanoja on muutama: äiti, isi, Aeva, Aapo, Ouo, anna, avaa, mennään, yömään, kakka, vauva ja oma. Niillä pärjää jo pitkälle.
Monday, February 18, 2013
Uimassa ja ystäviä
Oi ihanaa, pääsin tänään kahdestaan Käävän kanssa reissuun. Haettiin ensin yksi nettikirppiskirja, sitten suunnattiin ystävien luokse ulkoilemaan ja vaatebusineksiin (ja unohdimme tietenkin ne businekset sinne), veimme muutaman pussin vaatetta Fidaan, shoppailimme kevyesti, kävimme ystävän ja uuden vauvaystävän luona ja lopuksi pääsimme uimaan.
Olipa kiva nähdä kavereita ja nippa nappa kaksikuinen vauvakin. Taloyhtiöön syntyi viime viikolla vauva ja näillä näppäimillä pitäisi tulla toinenkin. Muuten ei vauvoja juuri enää tupsahtele kaveripiiriin, alkaa olla se 1,8 lasta suoritettu. Saisi kyllä tulla, kiva niitä olisi piipahtaa ihastelemassa. Mutta onhan niistä riesaakin, kieltämättä. Mutta minusta pitäisi keväällä tulla täti! Ihan mahtavaa! Mummoksi on vielä matkaa.
Eilen ulkoilimme paljon, piipahdimme kirkossa (voi mikä pettymys, kun ei ollutkaan "pyhäkerhoa, jossa leikitään piilosta") ja kävimme luistelemassa. Meillä on Miehen kanssa uudet yhteishokkarit ja voi miten vaikea niillä olikin luistella! Toivottavasti se nyt lähtee sujumaan. Muut pelasivat lätkää, paitsi Taimi, joka tassutteli tai istui rattaissaan ja Touko, joka luisteli muuten vaan.
Olin myös hyvä äiti ja vaimo, sillä saimme aamulla tuoreita sämpylöitä. Tein ne illalla pellille valmiiksi, peittelin kelmulla ja pistin aamulla uuniin ja lämmön päälle 200 asteeseen. Siinä ne sitten kohosivat ja paistuivat, tuli oikein herkullisia!
Hyryt etenee, nyt on luettu Maantieltä hän lähti, Kevättä ja syksyä, Uuni, Aitta, Isä ja poika ja Junamatkan kuvaus ja nyt on menossa Alakoulu. Mutta Hyryjä riittää, ei huolta.
Niin, se on loma nyt. Minikääpä on kuumeessa, muut terveehköinä.
Olipa kiva nähdä kavereita ja nippa nappa kaksikuinen vauvakin. Taloyhtiöön syntyi viime viikolla vauva ja näillä näppäimillä pitäisi tulla toinenkin. Muuten ei vauvoja juuri enää tupsahtele kaveripiiriin, alkaa olla se 1,8 lasta suoritettu. Saisi kyllä tulla, kiva niitä olisi piipahtaa ihastelemassa. Mutta onhan niistä riesaakin, kieltämättä. Mutta minusta pitäisi keväällä tulla täti! Ihan mahtavaa! Mummoksi on vielä matkaa.
Eilen ulkoilimme paljon, piipahdimme kirkossa (voi mikä pettymys, kun ei ollutkaan "pyhäkerhoa, jossa leikitään piilosta") ja kävimme luistelemassa. Meillä on Miehen kanssa uudet yhteishokkarit ja voi miten vaikea niillä olikin luistella! Toivottavasti se nyt lähtee sujumaan. Muut pelasivat lätkää, paitsi Taimi, joka tassutteli tai istui rattaissaan ja Touko, joka luisteli muuten vaan.
Olin myös hyvä äiti ja vaimo, sillä saimme aamulla tuoreita sämpylöitä. Tein ne illalla pellille valmiiksi, peittelin kelmulla ja pistin aamulla uuniin ja lämmön päälle 200 asteeseen. Siinä ne sitten kohosivat ja paistuivat, tuli oikein herkullisia!
Hyryt etenee, nyt on luettu Maantieltä hän lähti, Kevättä ja syksyä, Uuni, Aitta, Isä ja poika ja Junamatkan kuvaus ja nyt on menossa Alakoulu. Mutta Hyryjä riittää, ei huolta.
Niin, se on loma nyt. Minikääpä on kuumeessa, muut terveehköinä.
Friday, February 15, 2013
Kaverisynttärit
Oltiin kääpäin kanssa luistelemassa, ja itse asiassa koko taloyhtiön väki oli. Laskimme lapset ja saimme 16, mutta olisi noita vielä miltei toinen mokoma lisääkin. Meiltä jäi Taisku kotiin Miehen kanssa. Kääpä ja Minikääpä luistelevat sujuvasti ja Toukolainenkin pysyy ihmeeksemme pystyssä ja eteneekin. Vedin paluumatkalla lasta pulkassa.
-Minä luistelin niin kuin varpunen.
-Ai miten varpuset oikein luistelevat?
-Ne luistelee ihan pienen hiljaa. Ja yleensä ne ei luistele.
Taimin putkituksesta piti kertoa vielä yksi juttu. Hoitaja tuli päästämään meitä kotiin.
-Mennään näyttämään isille maski.
Taimi nosti paidan helmaa.
-Ei masu, vaan maski.
-Napa vilahti, huomasi hoitaja.
Toukolainen on identiteettikriisin kourissa. Luetaan kirjaa Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat, sillä lapsi kysyi innostuneena ja silmät loistaen:
-Äiti, milloin minä taas synnyn? Seuraavalla kerralla haluan syntyä tytöksi.
Nyt ollaan sitten siirrytty uuteen vaiheeseen. Touko sanoi, että haluaisi olla aikuinen niin kuin minä ja isi.
-Ai haluaisitko sinäkin mennä töihin?
-En. Minä haluaisin mennä sinun kanssasi naimisiin, äiti.
Ja taas jouduin antamaan pakit pienelle kosijalleni. Selitin, että olen jo isin kanssa naimisissa. Kolme vuotta sitten kävin saman läpi Minikäävän kanssa.
Eilen juhlittiin Miniäisen kaverisynttäreitä. Eskarista oli neljä lasta Minikäävän lisäksi, Käävän kaverina Pinja ja sitten nuo meidän T&T. Kääpä ja Pinja ovat ihan hurahtaneet Pottereihin ja ne pulputtivat niitä Potter-juttujaan neljä tuntia putkeen. Jo tulomatkalla ne siirsivät hiukset vieressä istuvan Minikäävän päähän, loitsuilla tietenkin.
Minikäävän juhlat sujuivat loistavasti. Pojat leikkivät enimmäkseen Miniäisen huoneessa. Välillä avattiin lahjat, herkuteltiin ja jaettiin Trash Packit kakusta ja loppuillasta oli aarteenetsintää. Mies oli tehnyt hienon kartan ja palkintoina oli väriä vaihtavat Trash Packit, päivänsankari sai tarttujan. Tänään Minikääpä pääsee illalla kaverinsa synttäreille. Voi sitä pienten poikien riemua, kun he totesivat näkevänsä huomennakin kaksi kertaa, ensin eskarissa ja sitten vielä illalla.
Mutta sellaisia tänne Kääpälään. Ensi viikolla on hiihtis ja lapsille on luvattu Huimalaa, HopLoppia ja uimahallia. Ja tietenkin myös hiihtoa ja luistelua. Mullakin on nyt hokkarit, ne nyt pitää ainakin koeajaa.
-Minä luistelin niin kuin varpunen.
-Ai miten varpuset oikein luistelevat?
-Ne luistelee ihan pienen hiljaa. Ja yleensä ne ei luistele.
Taimin putkituksesta piti kertoa vielä yksi juttu. Hoitaja tuli päästämään meitä kotiin.
-Mennään näyttämään isille maski.
Taimi nosti paidan helmaa.
-Ei masu, vaan maski.
-Napa vilahti, huomasi hoitaja.
Toukolainen on identiteettikriisin kourissa. Luetaan kirjaa Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat, sillä lapsi kysyi innostuneena ja silmät loistaen:
-Äiti, milloin minä taas synnyn? Seuraavalla kerralla haluan syntyä tytöksi.
Nyt ollaan sitten siirrytty uuteen vaiheeseen. Touko sanoi, että haluaisi olla aikuinen niin kuin minä ja isi.
-Ai haluaisitko sinäkin mennä töihin?
-En. Minä haluaisin mennä sinun kanssasi naimisiin, äiti.
Ja taas jouduin antamaan pakit pienelle kosijalleni. Selitin, että olen jo isin kanssa naimisissa. Kolme vuotta sitten kävin saman läpi Minikäävän kanssa.
Eilen juhlittiin Miniäisen kaverisynttäreitä. Eskarista oli neljä lasta Minikäävän lisäksi, Käävän kaverina Pinja ja sitten nuo meidän T&T. Kääpä ja Pinja ovat ihan hurahtaneet Pottereihin ja ne pulputtivat niitä Potter-juttujaan neljä tuntia putkeen. Jo tulomatkalla ne siirsivät hiukset vieressä istuvan Minikäävän päähän, loitsuilla tietenkin.
Minikäävän juhlat sujuivat loistavasti. Pojat leikkivät enimmäkseen Miniäisen huoneessa. Välillä avattiin lahjat, herkuteltiin ja jaettiin Trash Packit kakusta ja loppuillasta oli aarteenetsintää. Mies oli tehnyt hienon kartan ja palkintoina oli väriä vaihtavat Trash Packit, päivänsankari sai tarttujan. Tänään Minikääpä pääsee illalla kaverinsa synttäreille. Voi sitä pienten poikien riemua, kun he totesivat näkevänsä huomennakin kaksi kertaa, ensin eskarissa ja sitten vielä illalla.
Mutta sellaisia tänne Kääpälään. Ensi viikolla on hiihtis ja lapsille on luvattu Huimalaa, HopLoppia ja uimahallia. Ja tietenkin myös hiihtoa ja luistelua. Mullakin on nyt hokkarit, ne nyt pitää ainakin koeajaa.
Monday, February 11, 2013
Viikonloppu
Pääsin pitkästä aikaa perhekerhoon. Oi ihana. Taisku oli kyllä yksi oikea takiainen, eikä suostunut isojen puolelle, mutta Toukolainen teki hienoja ystävänpäiväkortteja.
Tultiin kotiin lounaalle ja päikkäreille, minä taisin olla ainoa, joka nukkui.
Matka jatkui verotoimistoon ja sieltä sitten Mäkkärin kautta lasten lekuriin. Shoppailimme vähän lelujakin.
Ajoimme Myrtsistä kotiin Lippulaivan kautta, kävimme postissa ja ruokakaupassa. Roudasin T&T:n ja kolme kassillista ruokaa ja sitten olimme valmiita viikonlopun viettoon.
Minä pääsin vielä hyttysen kanssa iltalenkille, kun Kääpä vei kaverilleen kirjeen postiin. Sillä on kova ikävä ystäväänsä. Se on ainoa ystävä, jonka äidin numeroa minulta ei löydy, joten treffien sopiminen on jäänyt lasten vastuulle. No toivotaan, että likat pian tapaisivat.
Lauantaille oli sitten siivousta. Paitsi että ennen sitä käväisimme Taimiston kanssa ex tempore putkituksessa. Saimme tosiaan ajan perjantai-iltana ja lauantaina yhdeksältä oli lapsella jo titaaniputket korvissa.
Saavuimme Pikku Jättiin puoli ysiltä. Taimi istui pöydän ääressä piirtelemässä, kun lekuri tuli juttusille. Sitten pääsimme nukutussaliin ja pieni pyristeli kovasti vastaan, mutta maski voitti. Se oli herännyt, vinkaissut ja napannut tutin suuhun ja pian pikkuinen tuotiinkin jo syliini. Siinä sitten heräiltiin ja juotiin mehua, pian saatiin jätskiäkin. Lapsi tassutteli heti santsaamaan mehua, nappasi samalla reissulla kaukkarin ja vaihtoi kanavaa. Kun hoitaja toi rohkeusdiplomin ja maskin, Taimi näytti heti, miten maski laitettiin kasvoille ja hengiteltiin.
Mutta siis ihana, pieni, reipas Taiskulainen!
Illalla lähdin vielä Käävän ja Minikäävän kanssa luistelemaan, tai itse asiassa pelasimme lätkää. Minikääpäkin luistelee jo ihan sujuvasti ja Kääpä nyt varsinkin. Seuraavaksi pitää sitten saada Toukolainen pysymään tolpillaan.
Voi Toukolaista, se on nyt pahan identiteettikriisin kourissa. Innostunut lapsi kysyi minulta silmät loistaen: "Äiti, milloin minä taas synnyn? Ensi kerralla haluan sitten syntyä tytöksi."
Mutta toisaalta Toukolainen on myös rakastunut, ja tietenkin minuun. Olemme keskustelleet paljon siitä, miten Toukosta tulee isona mies, ja mahdollisesti myös isi, jos löytyy sopiva tyttö, jolloin he voivat saada yhdessä vauvan. No, se sopiva on jo löytynyt - sehän on tietenkin äiti :)
Ei siinä sitten auttanut kuin kertoa, että minä olen jo naimisissa.
Sunnuntaina käävät heräsivät väsyneinä ja raahautuivat yksi kerrallaan piirrettyjen ääreen. No, minäpä sitten pääsin pilaamaan niiden ilon kertomalla, että nyt lähdetään pulkkamäkeen.
Pienen nahinan jälkeen olimme kaikki autossa ja sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Siirryimme pulkkamäkeen ja käävätkin alkoivat jo innostua. Espoonlahden mäki oli sopivan jyrkkä ja riittävän leveä, joten isompikin porukka mahtui hyvin laskemaan. Paistoimme makkarat ja joimme pillimehut ja suuntasimme meille jatkoille, laskiaispullia tietenkin.
Kun oli hetki huilattu, pääsivät K&K kaverinsa I:n kanssa luistelemaan.
Tulimme kotiin, laitoin ruuan ja hieman tuhti jauhelihakastike maistui oikein hyvältä salaatin ja maustekurkkujen kanssa.
Lueskelimme ja kuuntelimme musaa ja sitten olikin viikonloppu pulkassa, astioiden ja pyykkien jälkeen tietenkin.
Mutta nyt taas arkea tähän väliin, kiitos!
Tultiin kotiin lounaalle ja päikkäreille, minä taisin olla ainoa, joka nukkui.
Matka jatkui verotoimistoon ja sieltä sitten Mäkkärin kautta lasten lekuriin. Shoppailimme vähän lelujakin.
Ajoimme Myrtsistä kotiin Lippulaivan kautta, kävimme postissa ja ruokakaupassa. Roudasin T&T:n ja kolme kassillista ruokaa ja sitten olimme valmiita viikonlopun viettoon.
Minä pääsin vielä hyttysen kanssa iltalenkille, kun Kääpä vei kaverilleen kirjeen postiin. Sillä on kova ikävä ystäväänsä. Se on ainoa ystävä, jonka äidin numeroa minulta ei löydy, joten treffien sopiminen on jäänyt lasten vastuulle. No toivotaan, että likat pian tapaisivat.
Lauantaille oli sitten siivousta. Paitsi että ennen sitä käväisimme Taimiston kanssa ex tempore putkituksessa. Saimme tosiaan ajan perjantai-iltana ja lauantaina yhdeksältä oli lapsella jo titaaniputket korvissa.
Saavuimme Pikku Jättiin puoli ysiltä. Taimi istui pöydän ääressä piirtelemässä, kun lekuri tuli juttusille. Sitten pääsimme nukutussaliin ja pieni pyristeli kovasti vastaan, mutta maski voitti. Se oli herännyt, vinkaissut ja napannut tutin suuhun ja pian pikkuinen tuotiinkin jo syliini. Siinä sitten heräiltiin ja juotiin mehua, pian saatiin jätskiäkin. Lapsi tassutteli heti santsaamaan mehua, nappasi samalla reissulla kaukkarin ja vaihtoi kanavaa. Kun hoitaja toi rohkeusdiplomin ja maskin, Taimi näytti heti, miten maski laitettiin kasvoille ja hengiteltiin.
Mutta siis ihana, pieni, reipas Taiskulainen!
Illalla lähdin vielä Käävän ja Minikäävän kanssa luistelemaan, tai itse asiassa pelasimme lätkää. Minikääpäkin luistelee jo ihan sujuvasti ja Kääpä nyt varsinkin. Seuraavaksi pitää sitten saada Toukolainen pysymään tolpillaan.
Voi Toukolaista, se on nyt pahan identiteettikriisin kourissa. Innostunut lapsi kysyi minulta silmät loistaen: "Äiti, milloin minä taas synnyn? Ensi kerralla haluan sitten syntyä tytöksi."
Mutta toisaalta Toukolainen on myös rakastunut, ja tietenkin minuun. Olemme keskustelleet paljon siitä, miten Toukosta tulee isona mies, ja mahdollisesti myös isi, jos löytyy sopiva tyttö, jolloin he voivat saada yhdessä vauvan. No, se sopiva on jo löytynyt - sehän on tietenkin äiti :)
Ei siinä sitten auttanut kuin kertoa, että minä olen jo naimisissa.
Sunnuntaina käävät heräsivät väsyneinä ja raahautuivat yksi kerrallaan piirrettyjen ääreen. No, minäpä sitten pääsin pilaamaan niiden ilon kertomalla, että nyt lähdetään pulkkamäkeen.
Pienen nahinan jälkeen olimme kaikki autossa ja sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Siirryimme pulkkamäkeen ja käävätkin alkoivat jo innostua. Espoonlahden mäki oli sopivan jyrkkä ja riittävän leveä, joten isompikin porukka mahtui hyvin laskemaan. Paistoimme makkarat ja joimme pillimehut ja suuntasimme meille jatkoille, laskiaispullia tietenkin.
Kun oli hetki huilattu, pääsivät K&K kaverinsa I:n kanssa luistelemaan.
Tulimme kotiin, laitoin ruuan ja hieman tuhti jauhelihakastike maistui oikein hyvältä salaatin ja maustekurkkujen kanssa.
Lueskelimme ja kuuntelimme musaa ja sitten olikin viikonloppu pulkassa, astioiden ja pyykkien jälkeen tietenkin.
Mutta nyt taas arkea tähän väliin, kiitos!
Tuesday, February 05, 2013
Mun synttärit!
Mies heräsi ripeästi ja lähti kokoamaan joukkojaan. Alakerrasta kuului sipinää ja supinaa ja pientä kolistelua. Taimi löytyi sängystä ilman vaippaa ja sitä hämmästeltiin.
Pian ovelta kuului onnittelulaulut ja sisään säntäsi kolme yökkäriasuista ja kaksi vaippapeppua. Sain ihanat lahjat:
-Kolme korttia
-Spa pehmentävää vartalovoita
-Kahvakuulan
-Duplopaketin, jossa Minä ja Mies melotaan kultaisella kanootilla
-Lahjakortin kirjakauppaan
-Lahjakortin kirjakauppaan
-Ison pönikän namia ja
-POPin yökkärin
Ja tarjottimella oli
-Pikkunakkeja, pekonia ja tomaattia
-Croisantteja
-Hunajamelonia
-Taateleita
-Mansikkarahkaa
-Greippimehua ja
-Greippimehua ja
-Maitokahvia.
Lisäksi sain kaverikseni läppärin.
Mies lähti tuiskuun pienten kanssa, minä aloitin etätyöpäivän ja saatoin Käävän kouluun. Olen ollut tosi ahkera ja nyt olen ansaitulla namitauolla. Aloin tässä muistella viime synttäreitäni, kas näin:
2012: Olin vielä töissä entisessä duunipaikassani Kilossa, Taisku oli ihan pikkuinen sintti.
2011: Olin hetken hoitovapaalla Toukolaisen kanssa, Minikääpä kerhoili ja Kääpä oli eskarissa.
2010: Olin tosi kivalla asiakkaalla projektissa. Sain Mieheltä töihin herkkueväät.
2009: Aloittelin juuri Toukolaisen äitiyslomaa, käävät olivat 3 ja 4.
2008: Olin projektissa Pasilassa, käävät 2 ja 3.
2007: Vaihdoin duunia, irtisanouduin synttäripäivän kunniaksi.
2006: Minikääpä oli juuri syntynyt, 1 kk 1 pv. Kääpä oli vuoden.
2005: Olin taas Pasilassa, Kääpä oli Miehen kanssa kotona.
2004: Olin juuri aloittanut uudessa duunissa, olin projektissa Pasilassa.
2003: Asuimme väliaikaisesti äidin kodissa, muutimme maaliskuussa Ymmerstaan.
Eli sellaiset synttärit, kymmenen ruuhkavuotta, elämäni parhaat.
Subscribe to:
Posts (Atom)