Tätä olen odottanut, lahjapostausta. Minulla on sellainen olo, että yksi lapsi sai yhden Lego-talon liikaa, mutta siihen auttaa lahjojen listaus.
K
1. Stiga
2. Kånken reppu
3. Untuvatakki
4. Selectin Super jalkapallo
5-6. Baby Lipsejä 9 kpl (joulupukilta ja J:lta)
7. Sade/tuulipuku
8. Ullmaxin lämpökerrasto
9. Smaragdiatlas
10. Timo Parvela: Sammon vartijat
11. Kuulokkeet
12. Little Petsejä 3 kpl
13. Viiksikumi+kynä (R:lta)
14. Jalkapallokenttäpussilakanat
15. Suklaarasia
16. Liukuri
M
1. Lumipotkulauta
2. Untuvatakki
3. 3 T-paitaa
4. Lego Minecraft kaivos
5. Lego Minecraft luola
6. Lego Creator omakotitalo
7. Lego Creator rantatalo
8. Sormenjälkisetti
9. Trash Packeja
10. Nerfin panoksia
11. Minecraft hevonen ja vanha ukko
12. Puhelin Samsung Trend+
13. Kapteeni Kalsari ja hippihousun kammottava paluu
14. Risto Räppääjä saa isän
15. Suklaarasia
16. Liukuri
T
1. Lego Movie Bennyn avaruusalus
2. Lego Turtles piilopaikka
3. Lego City lumikelkka
4. Liput Lintsille
5. Minecraft askartelupakkaus (noitia, limakuutioita, creepereitä, hämähäkkejä ja zombeja)
6. Minecraft enderman/skeletor
7. Minecraft timanttimiekka
8. Trash Packeja
9. Toppahanskat
10. Tatu ja Patu pihalla
11. Salaperäinen luostarinmäki
12. Paavo Virtanen ja pimeys
13. Veera Virtanen ja uimakoulu
14. Risto Räppääjä ja Villi kone
15. Vihreä Muumi shampoosetti
16. Suklaarasia
17. Liukuri
T
1. Vaaleanpunainen prinsessamekko
2. Vaaleanpunainen tyllijumppapuku
3. Vaaleanpunainen prinsessakylpytakki
4. Palace Pets pussilakanasetti
5. Kimaltavaa muovailuvahaa
6. Lego Urhean linnoitus
7. Lego Duplo pikniksetti
8. Barbie
9. Little Petsejä 3 kpl
10. Toppahanskat
11. Vaaleanpunainen Muumi shampoosetti
12. Prinsessakirja
13. Sylvanian Families syöttötuoli
14. Sylvanian Families kissavauva
15. Baby Born pieni nukkevauva
16. Suklaarasia
17. Liukuri
O
1. Koiramäen joulukirkko -kirja ja lahjakortti vanhemmille
2. Pekka Rekka -kirja
3. Keltaiset siilipyllysukkikset
4. Lämpöiset tossut
5. Siilisadeasu
6. Plaston pieni traktori
7. Ainu pupu
8. Leikkiavaimet
9. Purulelu
Tontut toivat kaikille yhteiseksi Lentokenttä-pelin ja jokaiselle pienen mansikkalakupaketin.
Eli aika tasoihin meni :)
Kiitokset kummeille, Vaarille+M:lle ja Papalle+P:lle joulupukin apulaisen pestistä!
Thursday, December 25, 2014
Jouluaatto
Niinhän siinä sitten kävi, että joulukalenterien luukut avautuivat vauhdilla ja pian oltiin aatossa. Siis aikuisten mielestä. Lasten mielestä päivät tietenkin matelivat.
Itselläni alkoi lomafiilis 16.12, kun heprean tentti oli ohi. Sen jälkeen kävin vanhalla ja uudella työpaikalla, viikonloppuna ennen aattoa siivosimme ja kaupassakin kävimme neljään kertaan: perjantaina hain enimmät jouluruuat Lidlistä, puuttui lähinnä kotijuusto ja glögi. Mies teki sunnuntaina reissun Valintataloon, ja sai arkiruukia, muutaman joulujutunkin, mutta edelleen puuttui se kotijuusto ja glögi. Seilorista sain kotijuuston (ja mukaamme Kaapon kaverin A:n), mutta juuri sitä oikeaa glögiä ei löytynyt mistään, kunnes keksin mennä vielä S-markettiin ja sieltä sen saimme. Aattona oli tarkoitus juoda vielä glögit, olin varannut myös muutaman juuston (Auta+piparit, brie+viikunahillo), mutta sitä ennen vieraat ehtivät lähteä ja vieläkin on ne glögit juomatta. No ehkä tänään.
Minä pääsin koululle laulamaan joululauluja lauantaina ja siitä se koululaistenkin loma alkoi. Tarhalaisilla oli vika tarhapäivä torstaina, ne kun käy siellä ti-to. K aloitti lomanvieton kaveriltaan, oli siellä kaksi yötä kylässä. No, tulipa ainakin irtiotto koulusta. Nyt se kotoilee tyytyväisenä, taisi tulla jo vähän ikävä. Sunnuntaina meillä oli ensin muutaman tunnin se Kaapon kaveri ja sitten lapset vaihtoivat vielä pariksi tunniksi kaverin lumi.
Ja sitten se tapahtui: LUMI! Lunta tuiskutti saman tien niin reilusti, että pulkkamäkeen päästiin heti. Tillinmäen lapsilla on monta hyvää pulkkamäkeä, kun asumme täällä nyppylän päällä.
Maanantaina saimme viimeistä kertaa kotiimme ihanan Kaisan, joka on hoitanut tässä loppuvuodesta lapsiamme. Me pääsimme Miehen kanssa taas Tapiolaan, keilaamaan ja kiinalaiseen/sushille. Tiistaina kävinkin sitten vielä siellä töissä. Ihan kiva on taas tehdä töitä, vaikka työkuvioiden suhteen tapahtuukin odottamattomia muutoksia, ei mitään ihmeitä kuitenkaan.
Ja sitten se aatto. Lapset pysyivät yllättävän tyyninä, hermostunein oli ehkä K, joka oli osallistunut jouluhommiin pienin tonttutöin. K, Kaapo ja Touko totesivat, että oli paras joulu ikinä. Taimi ei todennut, mutta oli maailman onnellisin pieni tyttö ja Oivaa vähän hämmensi uusi touhu. Se on juuti oppinut ryömimään ja samaan aikaa alkoi eroahdistus ja vierastaminen. Nyt eron tuomaan pakokauhuun riitti äidin istuminen pöydän toisessa päässä.
Aatto alkoi sikälikin mukavasti, että tontut olivat hiippailleet taas yöllä ja jättäneet kuusen alle pieniä lahjoja. K-tonttu laittoi omat pakettinsa yhtä lukuunottamatta kuusen alle ja lisäksi sinne oli ilmestynyt kaikille liukurit, namia ja yhteinen lautapeli. Lapset söivät aamupalaksi lähinnä karkkia, katsoivat jouluohjelmia ja lähtivät sitten pulkkamäkeen. Leivoin pari pellillistä torttuja ja lasten kanssa piparit. Piparkakkutalon kortistelimme jo aatonaattona. Myös joulukuusen koristelu jäi lapsille aattopuuhaksi, me laitoimme illalla valmiiksi valot ja tähdet. Ja koska aattoaamulle riitti tekemistä, saimme me aikuisen rötvätä pitkään, mitä nyt piti hoidella Oivuskaa.
Meillä oli jouluvieraana Vaari ja M ja A-sisko/täti/kummi ja M, uusi poikaystävä. Tosi mukavalta vaikutti! Ehdimme juuri syödä, kun ovikello soi ja joulupukki saapui. Avattiin lahjat, koottiin Stiga ja lumipotkis, Trash Packit katsottiin läpi ja otettiin talteen, Oiva söi lahjanauhoja ja Taimin saalis oli iso kasa vaaleanpunaista prinsessakamaa.
Kun vieraat olivat lähteneet, menimme koko porukka pulkkamäkeen. Illalla oli vielä hyvin aikaa leikeille ja minä sain lukea unisadut uusista kirjoista.
Ihana joulu! Ja nyt seuraa sen paras osuus: monta päivää Legoja, lautapelejä, kirjoja ja suklaata. Rauhallista joulua kaikille Kääpälän lukijoille!
Itselläni alkoi lomafiilis 16.12, kun heprean tentti oli ohi. Sen jälkeen kävin vanhalla ja uudella työpaikalla, viikonloppuna ennen aattoa siivosimme ja kaupassakin kävimme neljään kertaan: perjantaina hain enimmät jouluruuat Lidlistä, puuttui lähinnä kotijuusto ja glögi. Mies teki sunnuntaina reissun Valintataloon, ja sai arkiruukia, muutaman joulujutunkin, mutta edelleen puuttui se kotijuusto ja glögi. Seilorista sain kotijuuston (ja mukaamme Kaapon kaverin A:n), mutta juuri sitä oikeaa glögiä ei löytynyt mistään, kunnes keksin mennä vielä S-markettiin ja sieltä sen saimme. Aattona oli tarkoitus juoda vielä glögit, olin varannut myös muutaman juuston (Auta+piparit, brie+viikunahillo), mutta sitä ennen vieraat ehtivät lähteä ja vieläkin on ne glögit juomatta. No ehkä tänään.
Minä pääsin koululle laulamaan joululauluja lauantaina ja siitä se koululaistenkin loma alkoi. Tarhalaisilla oli vika tarhapäivä torstaina, ne kun käy siellä ti-to. K aloitti lomanvieton kaveriltaan, oli siellä kaksi yötä kylässä. No, tulipa ainakin irtiotto koulusta. Nyt se kotoilee tyytyväisenä, taisi tulla jo vähän ikävä. Sunnuntaina meillä oli ensin muutaman tunnin se Kaapon kaveri ja sitten lapset vaihtoivat vielä pariksi tunniksi kaverin lumi.
Ja sitten se tapahtui: LUMI! Lunta tuiskutti saman tien niin reilusti, että pulkkamäkeen päästiin heti. Tillinmäen lapsilla on monta hyvää pulkkamäkeä, kun asumme täällä nyppylän päällä.
Maanantaina saimme viimeistä kertaa kotiimme ihanan Kaisan, joka on hoitanut tässä loppuvuodesta lapsiamme. Me pääsimme Miehen kanssa taas Tapiolaan, keilaamaan ja kiinalaiseen/sushille. Tiistaina kävinkin sitten vielä siellä töissä. Ihan kiva on taas tehdä töitä, vaikka työkuvioiden suhteen tapahtuukin odottamattomia muutoksia, ei mitään ihmeitä kuitenkaan.
Ja sitten se aatto. Lapset pysyivät yllättävän tyyninä, hermostunein oli ehkä K, joka oli osallistunut jouluhommiin pienin tonttutöin. K, Kaapo ja Touko totesivat, että oli paras joulu ikinä. Taimi ei todennut, mutta oli maailman onnellisin pieni tyttö ja Oivaa vähän hämmensi uusi touhu. Se on juuti oppinut ryömimään ja samaan aikaa alkoi eroahdistus ja vierastaminen. Nyt eron tuomaan pakokauhuun riitti äidin istuminen pöydän toisessa päässä.
Aatto alkoi sikälikin mukavasti, että tontut olivat hiippailleet taas yöllä ja jättäneet kuusen alle pieniä lahjoja. K-tonttu laittoi omat pakettinsa yhtä lukuunottamatta kuusen alle ja lisäksi sinne oli ilmestynyt kaikille liukurit, namia ja yhteinen lautapeli. Lapset söivät aamupalaksi lähinnä karkkia, katsoivat jouluohjelmia ja lähtivät sitten pulkkamäkeen. Leivoin pari pellillistä torttuja ja lasten kanssa piparit. Piparkakkutalon kortistelimme jo aatonaattona. Myös joulukuusen koristelu jäi lapsille aattopuuhaksi, me laitoimme illalla valmiiksi valot ja tähdet. Ja koska aattoaamulle riitti tekemistä, saimme me aikuisen rötvätä pitkään, mitä nyt piti hoidella Oivuskaa.
Meillä oli jouluvieraana Vaari ja M ja A-sisko/täti/kummi ja M, uusi poikaystävä. Tosi mukavalta vaikutti! Ehdimme juuri syödä, kun ovikello soi ja joulupukki saapui. Avattiin lahjat, koottiin Stiga ja lumipotkis, Trash Packit katsottiin läpi ja otettiin talteen, Oiva söi lahjanauhoja ja Taimin saalis oli iso kasa vaaleanpunaista prinsessakamaa.
Kun vieraat olivat lähteneet, menimme koko porukka pulkkamäkeen. Illalla oli vielä hyvin aikaa leikeille ja minä sain lukea unisadut uusista kirjoista.
Ihana joulu! Ja nyt seuraa sen paras osuus: monta päivää Legoja, lautapelejä, kirjoja ja suklaata. Rauhallista joulua kaikille Kääpälän lukijoille!
Friday, December 05, 2014
Joulua kohti
Tämän torpan tontut ovat ahkeroineet ja miltei kaikki lahjat on jo hommattu. Nyt voi sitten keskittyä joulun odotukseen.
Sunnuntaina olimme päiväkodin pikkujouluissa. Veimme sinne kasan torttuja myytäväksi ja saimme mukaamme lämpöiset villasukat minulle ja K:lle sekä kasan ongintapalkintoja kolmelle keskimmäiselle. Pojat valitsivat mahtavasti koristellut leivokset ja lapset saivat pillimehut.
K oli samaan aikaan kaverinsa synttäreillä Hard Rock Cafessa.
Koska oli ensimmäinen adventti, halusin päästä pitkästä aikaa laulamaan Hoosiannaa. Kukaan lapsista ei lähtenyt kaveriksi ("Saako sieltä herkkuja?" "Ei saa, siellä vaan istutaan ja lauletaan."), joten pääsin yksin matkaan. Neljäksi menimme kuitenkin vielä Suvelan kappeliin perhemessuun. Tapasimme pojat kastaneen Marja-papin, Oiva iso-Oivan ja Touko iso-Toukon. Hyvä reissu!
Joulukuun aamut ovat helppoja, sillä saa nousta avaamaan kalenterin luukun. Taimilla on Lego Friends, Toukolla Lego Star Wars, Kaapolla Lego City ja K:lla Kinder. Partiokalentereita meillä on kolme, T&T:lla omat ja isoilla yhteinen sekä Kaapolla myös perinteinen M-kummin tuoma SPR:n kalenteri.
Taimi lukee juuri minulle ja Oivalle runoja. "Mansikoita, mustikoita, karpaloita, karpaloita. Tam-tam-taputus, tam-tam-taputus." Lauantaina saimme kuulla sadun:
-Isi ja äiti olivat ihan puhki. Sitten kylään tuli alaston ihminen.
Taimi myös laulaa paljon, mm.
-Kaikkia naurattaa hah-hah-haa kun tiikeri kakkaa!
Mutta nyt on minun vuoroni lukea satu, jotta Taimi pääsee päikkäreille ja me Omapomppuun.
Ai niin, nyt on Oivakin hammaspeikko! Ja meidän vika yhteinen heprean luento ohi. Enää tentti ja sitten on syksyn kouluhommat paketissa. Tammikuussa töihin.
Sunnuntaina olimme päiväkodin pikkujouluissa. Veimme sinne kasan torttuja myytäväksi ja saimme mukaamme lämpöiset villasukat minulle ja K:lle sekä kasan ongintapalkintoja kolmelle keskimmäiselle. Pojat valitsivat mahtavasti koristellut leivokset ja lapset saivat pillimehut.
K oli samaan aikaan kaverinsa synttäreillä Hard Rock Cafessa.
Koska oli ensimmäinen adventti, halusin päästä pitkästä aikaa laulamaan Hoosiannaa. Kukaan lapsista ei lähtenyt kaveriksi ("Saako sieltä herkkuja?" "Ei saa, siellä vaan istutaan ja lauletaan."), joten pääsin yksin matkaan. Neljäksi menimme kuitenkin vielä Suvelan kappeliin perhemessuun. Tapasimme pojat kastaneen Marja-papin, Oiva iso-Oivan ja Touko iso-Toukon. Hyvä reissu!
Joulukuun aamut ovat helppoja, sillä saa nousta avaamaan kalenterin luukun. Taimilla on Lego Friends, Toukolla Lego Star Wars, Kaapolla Lego City ja K:lla Kinder. Partiokalentereita meillä on kolme, T&T:lla omat ja isoilla yhteinen sekä Kaapolla myös perinteinen M-kummin tuoma SPR:n kalenteri.
Taimi lukee juuri minulle ja Oivalle runoja. "Mansikoita, mustikoita, karpaloita, karpaloita. Tam-tam-taputus, tam-tam-taputus." Lauantaina saimme kuulla sadun:
-Isi ja äiti olivat ihan puhki. Sitten kylään tuli alaston ihminen.
Taimi myös laulaa paljon, mm.
-Kaikkia naurattaa hah-hah-haa kun tiikeri kakkaa!
Mutta nyt on minun vuoroni lukea satu, jotta Taimi pääsee päikkäreille ja me Omapomppuun.
Ai niin, nyt on Oivakin hammaspeikko! Ja meidän vika yhteinen heprean luento ohi. Enää tentti ja sitten on syksyn kouluhommat paketissa. Tammikuussa töihin.
Ahneutta
Löysin kirjan välistä lappusen viidentoista vuoden takaa. Siinä haaveilin omasta kodista, mielekkäästä työstä ja toiveenani oli oppia vastuunottoa.
No, kaikkea tuota on tullut, ja vastuuta välillä vähän liiankin kanssa, ei tosin työrintamalla. Mutta nyt siis minulla on se työ ja koti, josta niin kovasti haavelin, ja viisi ihanaa lasta, unelmieni täyttymys.
No nytkö sitten makailen sohvalla silmät ummessa ja kehrään tyytyväisenä?
No en, enpä tietenkään.
Haluan kaikkea lisää: haluan edetä työelämässä vastuullisempiin tehtäviin, haluan ostaa lisää, asuntoja, autoja, tontteja, metsää, haluan matkustaa, Suomessa, Euroopassa, Aasiassa. Haluan reppureissuja, luksuslomia, pikaisia piipahduksia Legolandiin, vesipuistoihin, Linnanmäelle, Lappiin, Dubaihin, Kivenlahden rannalle.
Haluan.
Tai ajattelen, että on haluttava, jotta lapsilla olisi onnellinen lapsuus. Tai samanlainen kuin muilla.
Että niillä olisi normaali, tavallinen lapsuus.
Jotta saisin ostettua lapsilleni normaalin, tavallisen lapsuuden, minun pitää tehdä paljon töitä, enkä saa menettää työpaikkaani ja miehen pitää tehdä paljon töitä, eikä se saa menettää työpaikkaansa ja saadaksemme tehdä työtä meidän pitää pistää lapset pieninä tarhaan, kesällä ja talvella, niinä pimeinä talviaamuinakin, kun kaikki jäisivät mieluummin peiton alle möhimään.
Miksi onnellisella lapsuudella on niin kova hinta?
No, kaikkea tuota on tullut, ja vastuuta välillä vähän liiankin kanssa, ei tosin työrintamalla. Mutta nyt siis minulla on se työ ja koti, josta niin kovasti haavelin, ja viisi ihanaa lasta, unelmieni täyttymys.
No nytkö sitten makailen sohvalla silmät ummessa ja kehrään tyytyväisenä?
No en, enpä tietenkään.
Haluan kaikkea lisää: haluan edetä työelämässä vastuullisempiin tehtäviin, haluan ostaa lisää, asuntoja, autoja, tontteja, metsää, haluan matkustaa, Suomessa, Euroopassa, Aasiassa. Haluan reppureissuja, luksuslomia, pikaisia piipahduksia Legolandiin, vesipuistoihin, Linnanmäelle, Lappiin, Dubaihin, Kivenlahden rannalle.
Haluan.
Tai ajattelen, että on haluttava, jotta lapsilla olisi onnellinen lapsuus. Tai samanlainen kuin muilla.
Että niillä olisi normaali, tavallinen lapsuus.
Jotta saisin ostettua lapsilleni normaalin, tavallisen lapsuuden, minun pitää tehdä paljon töitä, enkä saa menettää työpaikkaani ja miehen pitää tehdä paljon töitä, eikä se saa menettää työpaikkaansa ja saadaksemme tehdä työtä meidän pitää pistää lapset pieninä tarhaan, kesällä ja talvella, niinä pimeinä talviaamuinakin, kun kaikki jäisivät mieluummin peiton alle möhimään.
Miksi onnellisella lapsuudella on niin kova hinta?
3-vuotias prinsessa
Olemme saaneet juhlia 3-vuotiasta isoa tyttöä koko syksyn.
Synttäreitä juhlittiin ensin sukulaisten kanssa. Pappa ja Päivi kävivät tuomassa paketin, sitten söimme kakkua M:n ja L-serkun kanssa, sunnuntaiaamun brunssille saimme H-kummin perheineen ja illalla tapasimme vielä M-kummin ja L:n luistelukisojen jälkeen. Kylläpä Taimi olikin polleana juhlaviikonlopustaan!
Jatkoimme juhlallisuuksia hammaslääkärissä. Taimi oli superreipas ja kertoi, että meillä on namipäivä kerran viikossa ja että janojuomana on vesi. Hampaat laskettiin ja iso tyttö sai valita tarran.
Päiväkodin vasukeskusteluun pääsin seuraavaksi. Taimi on taitava leikkijä ja leikkii sekä tyttöjen että poikien kanssa ja kaikki leikit sujuvat. Taimi tykkää myös pelata lautapelejä, kuunnella satuja ja laulaa. Taimilla on askarteluissa selkeä oma visio, mutta hänestä on myös mukava rupatella muiden kanssa ja kysellä, mitä kukakin tekee. Vastaavasti leikeissä Taimilla on omia ideoita, joihin muut lähtevät monasti mukaan.
Sitten oli vuorossa neuvolan 3-vuotistarkastus. Taimi osasi sanoa, mikä on iso Muumi ja mikä pieni ja osoittaa kuvasta, mikä on pullo, mikä pallo ja mikä pelle. Tasajalkaa piti hyppiä ja varpailla kävellä. Taimi piirsi viivan ja ympyrän ja oli mittauksissakin reipas.
Juhlallisuudet huipentuivat toissapäiväisiin kaverisynttäreihin. Juhliin oli kutsuttu vain tyttöjä, sekä pihasta että päiväkodista, vaikka Taimin paras tarhakaveri onkin poika. No, minkäs teet, jos meinaa järjestää prinsessajuhlat, jotain rajauksia on tehtävä.
Juhliin saapui näiden meidän viiden lisäksi viisi suloista prinsessaa. Ne kirmasivat oitis yläkertaan leikkeihin, kävivät pikaisesti kakkupöydässä ja jatkoivat taas liehumistaan. Yhden porukan sai pariin otteeseen komentaa pois sängyltä hyppimästä, mutta muuten prinsessat käyttäytyivät varsin asiallisesti. Alakertaan olimme laittaneet ponit ja petsit ja yläkerrassa sai leikkiä kotileikkiä. Juhlat päättyivät perinteisesti ongintaan ja lopuksi synttärisankari antoi kaikille vielä läksiäishalit.
Ihanat juhlat, ihanat pienet ystävät, ihana Taimi-prinsessa.
Synttäreitä juhlittiin ensin sukulaisten kanssa. Pappa ja Päivi kävivät tuomassa paketin, sitten söimme kakkua M:n ja L-serkun kanssa, sunnuntaiaamun brunssille saimme H-kummin perheineen ja illalla tapasimme vielä M-kummin ja L:n luistelukisojen jälkeen. Kylläpä Taimi olikin polleana juhlaviikonlopustaan!
Jatkoimme juhlallisuuksia hammaslääkärissä. Taimi oli superreipas ja kertoi, että meillä on namipäivä kerran viikossa ja että janojuomana on vesi. Hampaat laskettiin ja iso tyttö sai valita tarran.
Päiväkodin vasukeskusteluun pääsin seuraavaksi. Taimi on taitava leikkijä ja leikkii sekä tyttöjen että poikien kanssa ja kaikki leikit sujuvat. Taimi tykkää myös pelata lautapelejä, kuunnella satuja ja laulaa. Taimilla on askarteluissa selkeä oma visio, mutta hänestä on myös mukava rupatella muiden kanssa ja kysellä, mitä kukakin tekee. Vastaavasti leikeissä Taimilla on omia ideoita, joihin muut lähtevät monasti mukaan.
Sitten oli vuorossa neuvolan 3-vuotistarkastus. Taimi osasi sanoa, mikä on iso Muumi ja mikä pieni ja osoittaa kuvasta, mikä on pullo, mikä pallo ja mikä pelle. Tasajalkaa piti hyppiä ja varpailla kävellä. Taimi piirsi viivan ja ympyrän ja oli mittauksissakin reipas.
Juhlallisuudet huipentuivat toissapäiväisiin kaverisynttäreihin. Juhliin oli kutsuttu vain tyttöjä, sekä pihasta että päiväkodista, vaikka Taimin paras tarhakaveri onkin poika. No, minkäs teet, jos meinaa järjestää prinsessajuhlat, jotain rajauksia on tehtävä.
Juhliin saapui näiden meidän viiden lisäksi viisi suloista prinsessaa. Ne kirmasivat oitis yläkertaan leikkeihin, kävivät pikaisesti kakkupöydässä ja jatkoivat taas liehumistaan. Yhden porukan sai pariin otteeseen komentaa pois sängyltä hyppimästä, mutta muuten prinsessat käyttäytyivät varsin asiallisesti. Alakertaan olimme laittaneet ponit ja petsit ja yläkerrassa sai leikkiä kotileikkiä. Juhlat päättyivät perinteisesti ongintaan ja lopuksi synttärisankari antoi kaikille vielä läksiäishalit.
Ihanat juhlat, ihanat pienet ystävät, ihana Taimi-prinsessa.
Saturday, November 15, 2014
Epäjatkuvuuskohtia
Kotipätkäni, 15.3 - 31.12.2014, on pian päättymässä.
Olen opiskellut
-Käytännöllistä teologiaa
-Systemaattisen teologian näkökulmia ja
-Hepreaa
Lapsilla on ollut partiota, fudista, uimakoulua, viulua, mupea ja telinetramppaa. Minä, T, T ja Oiva käymme perjantaisin perhekerhossa. Minä juoksen ja vesijuoksen ja loppukesästä kävimme Oivan kanssa jumpassa.
Arki soljuu kohtalaisen tasaisena, välillä väsyneempänä ja välillä pirteämpänä. Matkan varrelle mahtui muutama epäjatkuvuuskohta - pienehkö myllerrys, joka sai normiarjen tuntumaan joko helpolta tai kohtuuttoman työläältä riippuen epäjatkuvuuskohdan luonteesta.
1. Evakkoviikko. Äitiyslomani alkupuolelle osui evakkoviikkomme. Majoituimme huoneistohotellissa Kivenlahdessa ja lasten roudaus tarhaan ja kouluun muuttui astetta työläämmäksi. Viikko sujui kuitenkin kohtalaisen kivuttomasti ja suurin saavutukseni oli partiomerkkien ompelu paitoihin.
2. Rikkinäinen auto. Meillä on ollut auto nyt 7,5 vuotta ja kun se hajoaa, huomaa, miten riippuvaiseksi siitä on tullut. Tarhalaiset olivat vielä kesäkuun hoidossa ti-to ja kun autoa ei ollut, kuljimme julkisilla. Kävelimme vauvan kanssa tarhalle ja tulimme usein bussilla pois. Söimme ensin tarhan pihasta metsämansikoita ja bongasimme muutaman kukan. Sitten kävelimme pysäkille ja jäimme odottamaan. Pysäkki oli ihan tien vieressä ja ainoa virike oli poisharmaamaton sora. Lapset etsivät pullonkorkkeja, timantteja, tasapainoilivat tien reunalla ja leikkivät mielikuvitusleikkejä. Elämä hidastui.
3. Stadi Cup ja Hesa Cup. K:n ekat pitkät fudisturnaukset. Antoisia vaikkakin rankkoja viikkoja molemmat, Stadi Cupin aikaan autostamme hajosi vielä kytkin, mikä mutkisti kuviota huomattavasti. Yhtenä päivänä matkustimme bussilla ja panikoimme Ruoholahdessa, kun emme mahtuneet seuraavaan bussiin rattaiden kanssa. Toisena päivänä reissasimme junalla ja pelaaja sai pitää pientä veljeä sylissään.
4. Espanja. Meidän perheen eka lentomatka seitsemän hengen perheenä, edellisellä lentomatkalla meitä olikin kolme, joten jo oli aikakin.
5. Autokolari. Jouduimme autokolariin ja Hondamme pääsi viikoksi telakalle. Suurperheen logistiikasta vastasi viikon ajan Kia Rio, näpsäkkä viiden hengen riisikippo.
Mutta nyt olisi tilauksessa sitä tasaista arkea aina jouluun asti, sitten leppoisa kahden viikon loma ja tammikuussa takaisin töihin. Pino mustia housuja, musta nahkalaukku ja kengät. Tietsikan saa töistä.
Olen opiskellut
-Käytännöllistä teologiaa
-Systemaattisen teologian näkökulmia ja
-Hepreaa
Lapsilla on ollut partiota, fudista, uimakoulua, viulua, mupea ja telinetramppaa. Minä, T, T ja Oiva käymme perjantaisin perhekerhossa. Minä juoksen ja vesijuoksen ja loppukesästä kävimme Oivan kanssa jumpassa.
Arki soljuu kohtalaisen tasaisena, välillä väsyneempänä ja välillä pirteämpänä. Matkan varrelle mahtui muutama epäjatkuvuuskohta - pienehkö myllerrys, joka sai normiarjen tuntumaan joko helpolta tai kohtuuttoman työläältä riippuen epäjatkuvuuskohdan luonteesta.
1. Evakkoviikko. Äitiyslomani alkupuolelle osui evakkoviikkomme. Majoituimme huoneistohotellissa Kivenlahdessa ja lasten roudaus tarhaan ja kouluun muuttui astetta työläämmäksi. Viikko sujui kuitenkin kohtalaisen kivuttomasti ja suurin saavutukseni oli partiomerkkien ompelu paitoihin.
2. Rikkinäinen auto. Meillä on ollut auto nyt 7,5 vuotta ja kun se hajoaa, huomaa, miten riippuvaiseksi siitä on tullut. Tarhalaiset olivat vielä kesäkuun hoidossa ti-to ja kun autoa ei ollut, kuljimme julkisilla. Kävelimme vauvan kanssa tarhalle ja tulimme usein bussilla pois. Söimme ensin tarhan pihasta metsämansikoita ja bongasimme muutaman kukan. Sitten kävelimme pysäkille ja jäimme odottamaan. Pysäkki oli ihan tien vieressä ja ainoa virike oli poisharmaamaton sora. Lapset etsivät pullonkorkkeja, timantteja, tasapainoilivat tien reunalla ja leikkivät mielikuvitusleikkejä. Elämä hidastui.
3. Stadi Cup ja Hesa Cup. K:n ekat pitkät fudisturnaukset. Antoisia vaikkakin rankkoja viikkoja molemmat, Stadi Cupin aikaan autostamme hajosi vielä kytkin, mikä mutkisti kuviota huomattavasti. Yhtenä päivänä matkustimme bussilla ja panikoimme Ruoholahdessa, kun emme mahtuneet seuraavaan bussiin rattaiden kanssa. Toisena päivänä reissasimme junalla ja pelaaja sai pitää pientä veljeä sylissään.
4. Espanja. Meidän perheen eka lentomatka seitsemän hengen perheenä, edellisellä lentomatkalla meitä olikin kolme, joten jo oli aikakin.
5. Autokolari. Jouduimme autokolariin ja Hondamme pääsi viikoksi telakalle. Suurperheen logistiikasta vastasi viikon ajan Kia Rio, näpsäkkä viiden hengen riisikippo.
Mutta nyt olisi tilauksessa sitä tasaista arkea aina jouluun asti, sitten leppoisa kahden viikon loma ja tammikuussa takaisin töihin. Pino mustia housuja, musta nahkalaukku ja kengät. Tietsikan saa töistä.
Pari viikkoa
Kahteen viikkoon onkin mahtunut paljon kaikkea.
Aloitan Halloweenista. Koululla oli disco, ensin pienillä ja sitten isoilla. Neljä isointa lasta kävi myös keppostelessa, K, T ja T Miniäisen discon aikana ja Miniäinen sitten itsekseen ja pihaporukassa. Se kävi R:n ja E:n luona tekemässä kasvomaalaukset ja saapui discosta kotiin iloisena, pyöräilykypärä päässä ja ämpäri täynnä karkkia. Minä kipaisin Valtsussa ja Lidlissä karkkiostoksilla, uudessa Lidlissä ekaa kertaa. T&T:lla oli tarhassa hämärähyssy, niillä oli poikkeuksellisesti tarhaa perjantaina, keskiviikkona pidimme vapaata.
Vesijuoksuharrastukseni on taas elpynyt. Olen käynyt nyt neljä kertaa juoksemassa, 2*45 min ja 2*1 h, kerran juoksin vitosen lenkin. Viimeisin vesijuoksukerta oli kaikkein mukavin, sillä sain kaverikseni K:n. Meillä on torstaisin aina isojen tyttöjen ilta, aiomme käydä vesijuoksemassa tai harrastaa jotain muuta liikuntaa, tai sitten ollaan kotona ja leikitään vaikka niillä Petseillä. Myös kampaamoreissu olisi haaveissa, mulle pitäisi laittaa kulmat ja molemmilta tasoittaa hiukset.
Meidän lauantait ovat muuttuneet hyvin telkkaripitoisiksi: aamulla lapset saavat heti aamiaisen jälkeen namipäivänamit ja katsovat usein lastenohjelmia. Illalla syömme vielä ehkä sipsejä ja katsomme Vino shown ja Putouksen. Viime lauantaina oli ekstana vielä leffa koululla. Nanna, Sami ja MLL järjestivät meille oikean elämyksen, kun pääsimme katsomaan audikseen Dumbon. Herkutkin sai ostaa mukaan. K oli vielä flunssainen ja jäi kotiin, mutta M, T ja T tykkäsivät kovasti. Ja minä - Dumbo jos mikä on minulle mitä koskettavin elokuva.
K on kunnostautunut myösfudisrintamalla. Se sai taitokiskoista hopeamerkin hyvällä tuloksella ja futsalturnauksesta tuli voitto. Minä jännitän noita niiden matseja niin kovasti, ja varsinkin silloin, kun K on maalissa. Talvikausi onkin fudiksessa tosi kiva: niillä on maanantaisin tavalliset treenit, tiistaisin futsalia, perjantaina kykykoulua ja sunnuntaisin pelivuoro, ja sitten vielä piirin futsalsarjaa ja turnauksia. Huomenna onkin pari futsalpeliä Masalassa ja Miniäisellä partiotaitoskaba Kirkkonummella.
Pojat ovat edistyneet jumpassaan hienosti, tuo telinetramppa on molemmille ihan nappi harrastus. Sitä jatketaan varmasti keväälläkin. Minikäävällä on ollut vähän vaikeuksia uuteen partioryhmään sopeutumisessa. Olin sen kanssa yhdessä kokouksessa, askartelimme isille kutsukortteja, ja Mies oli viimeksi isänpäiväkerralla askartelemassa lyhdyn. Jouluredulle lähden mukaan, mutta saas nähdä, miten sillä nyt alkaa sujua, kun pääsee kaveriporukkaan vähän paremmin mukaan. Kai se vielä kaipailee vanhoja Karhunpentujaan, jotka kasvoivat isoiksi ja siirtivät seikkailijoihin, Meritähtiin, kuten meidän K.
K onkin parhaillaan kaverinsa kiipeilysynttäreillä. Aiemmin se on ollut hohtokeilaamassa, leffasynttäreillä ja muutamilla tempputemmellyssynttäreillä. Jossain vaiheessa K:n kaverit pitivät kemujaan asukaspuistossa, mutta muutoin yleensä kotona. HopLop ja Huimala ovat perussettiä espoolaislasten synttäreillä, tänä syksynä Miniäinen on käynyt myös Megazone- ja Flamingo-synttäreillä. Tänä syksynä pitäisi viettää vielä Taimin kaverisynttäreitä meillä kotona, ja tammikuussa täyttää vuosia sitten Minikääpä. Saas nähdä, miten käy, kelpaako lapsille aarteenetsintä ja sipsikulhot vai pitääkö meidänkin ulkoistaa synttärit ekaa kertaa.
Meidän perheessä on viime aikoina puhuttu paljon rahasta - siitä puhe, mistä puute, minua kiusattiin ala-asteella. Olimme juuri rakentaneet rivarinpätkän ja lainaa oli paljon. Isälläni oli kuitenkin hyvä työ, mutta toisaalta kolme lasta ja kotirouva elätettävinä. Vaarillani, isälläni ja sedälläni oli yritys, jolle 90-luvun alun lamavuodet eivät olleet mitenkään menestyksekkäitä. Rahasta ei kyllä puhuttu, ainakaan meille lapsille, mutta kaikesta päätellen elimme varsin tiukalla budjetilla hulppeassa 150 neliön rivitaloasunnossamme. Ajatelkaa, se oli silloin hulppean asunnon koko. Nyt 300 neliötä tuntuu olevan ihan tavis, ei tosin täällä pääkaupunkiseudulla.
No mutta. Meillä siis puhutaan rahasta. Koska haluan, että raha on asia, josta saa puhua. Raha on tunteeton vaihdannan väline ja toivon, että kaikki lapsemme oppivat sitä käyttämään, säästämään ja sijoittamaan, törsäämään ja elämään järkevästi. Kun hoitovapaa ja 341 euron bruttotulot lähestyvät, pitää pakosti tehdä valintoja: kesä kotona, uusi auto vai lomamatka?
Puhuimme autonvaihdosta, ja aloin jo vähän hermostua - emme edelleenkään tiedä, miten tämän autonvaihdon kanssa pitäisi edetä. Minikääpä puuttui keskusteluun:
-Niin, nyt ei ole varaa uuteen autoon, kun varattiin juuri se matkakin.
Lapset myös tiedostavat, että viiden lapsen perheessä rahaa jää vähemmän jaettavaksi, kuin jos lapsia olisi vaikka se normi kaksi tai kolme. Taimi totesi autossa:
-Meillä ei ole joulukoristeita, kun meitä on niin monta.
No, jouluvaloihin meillä sentään on varaa, mutten vain halua ripustella niitä vielä marraskuussa. Inhoan kaikkea ylimääräistä sälää ja hermostun jo muutamassa viikossa valoista roikkuviin johtoihin ja ikkunasta irtoileviin imukuppeihin. Mutta kyllä meillekin se joulu vielä tulee, vaikka lapsia onkin viisi.
Olemme tehneet myös pari kirjastoreissua: Toukon ja Taimin kanssa Nöykkiöön ja Taimin kanssa Saunalahteen K:ta vastaan mupen jälkeen. Eilen olimme Taimin kanssa hirvimetsällä: Taimi arveli, että fikkarin kanssa löytäisimme metsästä nukkuvan hirven, jota se voisi sitten käydä paijaamassa. No, emme löytäneet hirveä vaan sen sijaan naapurin S:n, jonka kanssa löytyi taas yhteinen sävel, kakkapissaklassikot.
Ja sokerina pohjalla: MINÄ pääsin vapauteen! Kävin muutaman työkaverin kanssa Farangissa syömässä. Olen palaamassa töihin vuodenvaihteessa, ja Mies jää vuorostaan kotiin, ja oli niin, niin mukavaa nähdä. Ja se ruokakin oli toki hyvää. Mutta nyt:
1. Vino show
2. Toinen metsäretki Taimin kanssa, mukana myös eväät, tarkoituksena bongata possuja
3. Putous + sipsit
Ja jossain välissä perhepalaveri aiheesta "lomamatka".
Aloitan Halloweenista. Koululla oli disco, ensin pienillä ja sitten isoilla. Neljä isointa lasta kävi myös keppostelessa, K, T ja T Miniäisen discon aikana ja Miniäinen sitten itsekseen ja pihaporukassa. Se kävi R:n ja E:n luona tekemässä kasvomaalaukset ja saapui discosta kotiin iloisena, pyöräilykypärä päässä ja ämpäri täynnä karkkia. Minä kipaisin Valtsussa ja Lidlissä karkkiostoksilla, uudessa Lidlissä ekaa kertaa. T&T:lla oli tarhassa hämärähyssy, niillä oli poikkeuksellisesti tarhaa perjantaina, keskiviikkona pidimme vapaata.
Vesijuoksuharrastukseni on taas elpynyt. Olen käynyt nyt neljä kertaa juoksemassa, 2*45 min ja 2*1 h, kerran juoksin vitosen lenkin. Viimeisin vesijuoksukerta oli kaikkein mukavin, sillä sain kaverikseni K:n. Meillä on torstaisin aina isojen tyttöjen ilta, aiomme käydä vesijuoksemassa tai harrastaa jotain muuta liikuntaa, tai sitten ollaan kotona ja leikitään vaikka niillä Petseillä. Myös kampaamoreissu olisi haaveissa, mulle pitäisi laittaa kulmat ja molemmilta tasoittaa hiukset.
Meidän lauantait ovat muuttuneet hyvin telkkaripitoisiksi: aamulla lapset saavat heti aamiaisen jälkeen namipäivänamit ja katsovat usein lastenohjelmia. Illalla syömme vielä ehkä sipsejä ja katsomme Vino shown ja Putouksen. Viime lauantaina oli ekstana vielä leffa koululla. Nanna, Sami ja MLL järjestivät meille oikean elämyksen, kun pääsimme katsomaan audikseen Dumbon. Herkutkin sai ostaa mukaan. K oli vielä flunssainen ja jäi kotiin, mutta M, T ja T tykkäsivät kovasti. Ja minä - Dumbo jos mikä on minulle mitä koskettavin elokuva.
K on kunnostautunut myösfudisrintamalla. Se sai taitokiskoista hopeamerkin hyvällä tuloksella ja futsalturnauksesta tuli voitto. Minä jännitän noita niiden matseja niin kovasti, ja varsinkin silloin, kun K on maalissa. Talvikausi onkin fudiksessa tosi kiva: niillä on maanantaisin tavalliset treenit, tiistaisin futsalia, perjantaina kykykoulua ja sunnuntaisin pelivuoro, ja sitten vielä piirin futsalsarjaa ja turnauksia. Huomenna onkin pari futsalpeliä Masalassa ja Miniäisellä partiotaitoskaba Kirkkonummella.
Pojat ovat edistyneet jumpassaan hienosti, tuo telinetramppa on molemmille ihan nappi harrastus. Sitä jatketaan varmasti keväälläkin. Minikäävällä on ollut vähän vaikeuksia uuteen partioryhmään sopeutumisessa. Olin sen kanssa yhdessä kokouksessa, askartelimme isille kutsukortteja, ja Mies oli viimeksi isänpäiväkerralla askartelemassa lyhdyn. Jouluredulle lähden mukaan, mutta saas nähdä, miten sillä nyt alkaa sujua, kun pääsee kaveriporukkaan vähän paremmin mukaan. Kai se vielä kaipailee vanhoja Karhunpentujaan, jotka kasvoivat isoiksi ja siirtivät seikkailijoihin, Meritähtiin, kuten meidän K.
K onkin parhaillaan kaverinsa kiipeilysynttäreillä. Aiemmin se on ollut hohtokeilaamassa, leffasynttäreillä ja muutamilla tempputemmellyssynttäreillä. Jossain vaiheessa K:n kaverit pitivät kemujaan asukaspuistossa, mutta muutoin yleensä kotona. HopLop ja Huimala ovat perussettiä espoolaislasten synttäreillä, tänä syksynä Miniäinen on käynyt myös Megazone- ja Flamingo-synttäreillä. Tänä syksynä pitäisi viettää vielä Taimin kaverisynttäreitä meillä kotona, ja tammikuussa täyttää vuosia sitten Minikääpä. Saas nähdä, miten käy, kelpaako lapsille aarteenetsintä ja sipsikulhot vai pitääkö meidänkin ulkoistaa synttärit ekaa kertaa.
Meidän perheessä on viime aikoina puhuttu paljon rahasta - siitä puhe, mistä puute, minua kiusattiin ala-asteella. Olimme juuri rakentaneet rivarinpätkän ja lainaa oli paljon. Isälläni oli kuitenkin hyvä työ, mutta toisaalta kolme lasta ja kotirouva elätettävinä. Vaarillani, isälläni ja sedälläni oli yritys, jolle 90-luvun alun lamavuodet eivät olleet mitenkään menestyksekkäitä. Rahasta ei kyllä puhuttu, ainakaan meille lapsille, mutta kaikesta päätellen elimme varsin tiukalla budjetilla hulppeassa 150 neliön rivitaloasunnossamme. Ajatelkaa, se oli silloin hulppean asunnon koko. Nyt 300 neliötä tuntuu olevan ihan tavis, ei tosin täällä pääkaupunkiseudulla.
No mutta. Meillä siis puhutaan rahasta. Koska haluan, että raha on asia, josta saa puhua. Raha on tunteeton vaihdannan väline ja toivon, että kaikki lapsemme oppivat sitä käyttämään, säästämään ja sijoittamaan, törsäämään ja elämään järkevästi. Kun hoitovapaa ja 341 euron bruttotulot lähestyvät, pitää pakosti tehdä valintoja: kesä kotona, uusi auto vai lomamatka?
Puhuimme autonvaihdosta, ja aloin jo vähän hermostua - emme edelleenkään tiedä, miten tämän autonvaihdon kanssa pitäisi edetä. Minikääpä puuttui keskusteluun:
-Niin, nyt ei ole varaa uuteen autoon, kun varattiin juuri se matkakin.
Lapset myös tiedostavat, että viiden lapsen perheessä rahaa jää vähemmän jaettavaksi, kuin jos lapsia olisi vaikka se normi kaksi tai kolme. Taimi totesi autossa:
-Meillä ei ole joulukoristeita, kun meitä on niin monta.
No, jouluvaloihin meillä sentään on varaa, mutten vain halua ripustella niitä vielä marraskuussa. Inhoan kaikkea ylimääräistä sälää ja hermostun jo muutamassa viikossa valoista roikkuviin johtoihin ja ikkunasta irtoileviin imukuppeihin. Mutta kyllä meillekin se joulu vielä tulee, vaikka lapsia onkin viisi.
Olemme tehneet myös pari kirjastoreissua: Toukon ja Taimin kanssa Nöykkiöön ja Taimin kanssa Saunalahteen K:ta vastaan mupen jälkeen. Eilen olimme Taimin kanssa hirvimetsällä: Taimi arveli, että fikkarin kanssa löytäisimme metsästä nukkuvan hirven, jota se voisi sitten käydä paijaamassa. No, emme löytäneet hirveä vaan sen sijaan naapurin S:n, jonka kanssa löytyi taas yhteinen sävel, kakkapissaklassikot.
Ja sokerina pohjalla: MINÄ pääsin vapauteen! Kävin muutaman työkaverin kanssa Farangissa syömässä. Olen palaamassa töihin vuodenvaihteessa, ja Mies jää vuorostaan kotiin, ja oli niin, niin mukavaa nähdä. Ja se ruokakin oli toki hyvää. Mutta nyt:
1. Vino show
2. Toinen metsäretki Taimin kanssa, mukana myös eväät, tarkoituksena bongata possuja
3. Putous + sipsit
Ja jossain välissä perhepalaveri aiheesta "lomamatka".
Friday, October 31, 2014
Oivuskan soseiluja
Moi täällä kääpä tai itse asiassa K! Oivuskainen syö jo tosi paljon soseita tässä listausyritys niistä ja muista ruuista...
1. kesäkurpitsa (imeskeli keitettyä)
2. maissi (sose)
3. bataatti (itsetehty sose)
4. peruna porkkana (sose)
5. persikka (sose)
6. taikaruis (leipä) ihan vähän
7. viinrypäle ( yksi kerrallaan)
8. kaurapuuro (ja persikkasose)
9. kaurapuuro (ja luumusose)
10. päärynä (sose)
11. rusinoita (kotona)
12. ruisleipää (perhe kerhossa)
13. kalaa ja kasviksia (sose)
Oiva on syönyt jo siis tosipaljon erillaisiä ruokia eikä se enää syö niin paljon öisin!
T: kääpä tai K
1. kesäkurpitsa (imeskeli keitettyä)
2. maissi (sose)
3. bataatti (itsetehty sose)
4. peruna porkkana (sose)
5. persikka (sose)
6. taikaruis (leipä) ihan vähän
7. viinrypäle ( yksi kerrallaan)
8. kaurapuuro (ja persikkasose)
9. kaurapuuro (ja luumusose)
10. päärynä (sose)
11. rusinoita (kotona)
12. ruisleipää (perhe kerhossa)
13. kalaa ja kasviksia (sose)
Oiva on syönyt jo siis tosipaljon erillaisiä ruokia eikä se enää syö niin paljon öisin!
T: kääpä tai K
Käävän oma blokkaus
Minä olen tänään kipeänä, ja ajattelin että oisi kiva blokata. Joten ajattelin kertoa äidistäni... Hmm äiti on kiva tai no tosi kiva. Meillä on aina kahden kesken torstaisin oma tyttöjen ilta. Ja silloin tehään jotain isojen tyttöjen juttuja mä oon siis perheen vanhin mut oon silti kääpä. Mä oon ennenkin blokannut koska meiän luokalla on blogi. Ja nyt ilmoitan että minun nykyinen nimeni on K... Ja niistä isojen tyttöjen jutuista niin yleensä se on jotain kivoja leikkejä (litles pets shopeilla) tai ihan vaan oleskelua ja joskus käydään uimassa kahestaan. <3 p="">
Käävän reissut
Vietämme flunssapäivää Käävän kanssa. Toivomme kovasti, että se olisi sunnuntain taitokisoissa terve. Ja että iltaa kohden ei kuume nousisi, niin pääsisi vähän keppostelemaankin. Mietimme tässä, että Kääpä on käynyt neljässä maassa, Kreikassa, Ruotsissa, Virossa ja Espanjassa. Ja leireillä, ties kuinka monella! Tässä listausyritys Kääpäläisen reissuista:
2005 Kreikka
2006 Pusula, Joutsa
2007 Avioliittoleiri
2008 Ruka, Avioliittoleiri
2009 Avioliittoleiri
2010 Avioliittoleiri, Isä-lapsileiri Velskolassa
2011 Ryttylän perheleiri
2012 Partioretki Luukkiin, Partioleiri Saraste, Ryttylän perheleiri, Ruotsi
2013 Partioretki Luukkiin, Seurakunnan leiri, Partioleiri Mahla, Viro, Eerikkilän fudisleiri, partion jouluredu Kiljavalle
2014 Kiljavan talvileiri, Kiljavan kesäleiri, Partioleiri Väiski, Espanja, Eerikkilän fudisleiri
Ei me ihan kaikkia retkiä tähän saatu, mutta selvää on: vauhti kiihtyy ja reissut lisääntyy. Mihinkäs seuraavaksi? Luvassa on ainakin jouluredu Kiljavalle, kesäkuussa matka Välimerelle ja fudisturnausreissu Ahvenanmaalle.
2005 Kreikka
2006 Pusula, Joutsa
2007 Avioliittoleiri
2008 Ruka, Avioliittoleiri
2009 Avioliittoleiri
2010 Avioliittoleiri, Isä-lapsileiri Velskolassa
2011 Ryttylän perheleiri
2012 Partioretki Luukkiin, Partioleiri Saraste, Ryttylän perheleiri, Ruotsi
2013 Partioretki Luukkiin, Seurakunnan leiri, Partioleiri Mahla, Viro, Eerikkilän fudisleiri, partion jouluredu Kiljavalle
2014 Kiljavan talvileiri, Kiljavan kesäleiri, Partioleiri Väiski, Espanja, Eerikkilän fudisleiri
Ei me ihan kaikkia retkiä tähän saatu, mutta selvää on: vauhti kiihtyy ja reissut lisääntyy. Mihinkäs seuraavaksi? Luvassa on ainakin jouluredu Kiljavalle, kesäkuussa matka Välimerelle ja fudisturnausreissu Ahvenanmaalle.
Monday, October 27, 2014
Aamutunnelmia
Taimi laulaa ja säestää pianolla:
Kun taivaan isä suojelee
kun taivaan äiti suojelee
niin liskot ei voi tulla meidän huoneeseen!
******
Kääpäläinen oli viikonloppuna yökylässä ja me saimme tehtyä hommia: siivosimme koko yläkerran, tyttöjen, Toukolaisen, Miniäisen ja aulan lelut paikoilleen, imurointi ja lopuksi innostuimme vielä vaihtamaan Minikäävän huoneen järkkää. Kun Kääpä saapui kotiin, piti myös tyttöjen sängyt siirtää ikkunan eteen ja kivathan huoneista tuli. Nyt kun vielä innostuisi vähän päivittämään tekstiilejä, uudet päiväpeitot ja verhot voisi ostaa kaikille. Mutta se kun vaan on niin ydinosaamisalueeni ulkopuolella, eikä Miestäkään oikeen inspiroi tekstiilit. Mutta ehkä vielä joskus. Nyt on pojilla Muumi-päiväpeitot ja Käävällä keltaiset norsut. Taimin päiväpeitto on ihan kiva, mutta sen värit ei sitten taas rimmaa yhtään muuhun sisustukseen.
Kun saimme aulan raivattua, teimme hienot junaleikit. Ja minäkin maltoin opettaa vähän Minikääpää ja se oppi soittelemaan nuoteista Pienet Sormet Soittamaan -vihkon kappaleita.
Tänään päivystän sairastuvalla, Toukolainen on kolmatta päivää kuumeessa. Saas nähdä, miten tauti etenee. Kääpä on valitellut kurkkuaan ja ollut väsynyt. Se jätti perjantain treenit väliin mutta eilen meni taas. Ensi sunnuntaina olisi piirin taitokisat ja tietty se on just sitten silloin kuumeessa. Minikääpä on toistaiseksi terve. Sillä on tänään partio ja se haluaisi lopettaa koko homman. Lupasin mennä tällä kertaa mukaan. Vähän ihmetyttää, mikä sen partion suhteen on tullut, kun viime vuonna se tykkäsi tosi kovasti. Tosin ryhmä vaihtui, ja onhan se tietty iso juttu. No mutta toivotaan, että harrastus kuitenkin jatkuu.
Paitsi että sairastupaa, on meillä myös juhlaa. Pieni rakas Oivuskamme täyttää kokonaiset 6 kk. Oiva on aika pötykkä. Viimeiset pari viikkoa olemme tsempanneet soseiden kanssa ja nyt se syö jo hyvin, pari kertaa päivässä kasvissosetta ja jälkkäriksi hedelmää ja iltaisin vielä puuroa, joko Onnia tai sitten kaurapuuroa hedelmäsoseen kanssa.
Oiva rakastaa myös runoutta. Se jaksaa kunnella monta lorukirjaa putkeen ja katselee kuvat tarkasti. Ja on kyllä edelleen maailman tyytyväisin vauva, todellinen Iisakki.
Kun taivaan isä suojelee
kun taivaan äiti suojelee
niin liskot ei voi tulla meidän huoneeseen!
******
Kääpäläinen oli viikonloppuna yökylässä ja me saimme tehtyä hommia: siivosimme koko yläkerran, tyttöjen, Toukolaisen, Miniäisen ja aulan lelut paikoilleen, imurointi ja lopuksi innostuimme vielä vaihtamaan Minikäävän huoneen järkkää. Kun Kääpä saapui kotiin, piti myös tyttöjen sängyt siirtää ikkunan eteen ja kivathan huoneista tuli. Nyt kun vielä innostuisi vähän päivittämään tekstiilejä, uudet päiväpeitot ja verhot voisi ostaa kaikille. Mutta se kun vaan on niin ydinosaamisalueeni ulkopuolella, eikä Miestäkään oikeen inspiroi tekstiilit. Mutta ehkä vielä joskus. Nyt on pojilla Muumi-päiväpeitot ja Käävällä keltaiset norsut. Taimin päiväpeitto on ihan kiva, mutta sen värit ei sitten taas rimmaa yhtään muuhun sisustukseen.
Kun saimme aulan raivattua, teimme hienot junaleikit. Ja minäkin maltoin opettaa vähän Minikääpää ja se oppi soittelemaan nuoteista Pienet Sormet Soittamaan -vihkon kappaleita.
Tänään päivystän sairastuvalla, Toukolainen on kolmatta päivää kuumeessa. Saas nähdä, miten tauti etenee. Kääpä on valitellut kurkkuaan ja ollut väsynyt. Se jätti perjantain treenit väliin mutta eilen meni taas. Ensi sunnuntaina olisi piirin taitokisat ja tietty se on just sitten silloin kuumeessa. Minikääpä on toistaiseksi terve. Sillä on tänään partio ja se haluaisi lopettaa koko homman. Lupasin mennä tällä kertaa mukaan. Vähän ihmetyttää, mikä sen partion suhteen on tullut, kun viime vuonna se tykkäsi tosi kovasti. Tosin ryhmä vaihtui, ja onhan se tietty iso juttu. No mutta toivotaan, että harrastus kuitenkin jatkuu.
Paitsi että sairastupaa, on meillä myös juhlaa. Pieni rakas Oivuskamme täyttää kokonaiset 6 kk. Oiva on aika pötykkä. Viimeiset pari viikkoa olemme tsempanneet soseiden kanssa ja nyt se syö jo hyvin, pari kertaa päivässä kasvissosetta ja jälkkäriksi hedelmää ja iltaisin vielä puuroa, joko Onnia tai sitten kaurapuuroa hedelmäsoseen kanssa.
Oiva rakastaa myös runoutta. Se jaksaa kunnella monta lorukirjaa putkeen ja katselee kuvat tarkasti. Ja on kyllä edelleen maailman tyytyväisin vauva, todellinen Iisakki.
Thursday, October 23, 2014
Kanervismeja
Nappasin hikisen futarin suoraan treeneistä nappikset jalassa ja lähdettiin Omppuun futsal-kenkäostoksille.
-Äiti, kuulostaako vähän siltä, että mulla olis korkkarit?
Valkkasimme shampoita. Kääpä ilahtui:
-Ohuille ja hennoille hiuksille, kuulostaa ihan mun hiuksilta!
Istuimme takastulomatkalla autossa.
-Mä voisin mennä eka sinne treeneihin ja lähteä sieltä sitten kuudelta partioon le... ÄITI! Ooksä huomannu, että näissä TUC-kekseissä on niinku rei'illä kirjotettu se TUC?
Tänään se on järjestänyt kavereiden kanssa leikkihäitä lauantaiksi. Pappina on H ja vieraslista tehty. Sulhanen on tietty J, johan ne on seukanneet reilun vuoden ja on selvästi aika ottaa seuraava askel.
****
Tänään oli suuri päivä. Vietimme Oivan kanssa hämärähyssyä. Olemme molemmat varsin räkäisiä, joten oli hyvä, ettei päivälle ollut muita suunnitelmia. Ja kas, Oivapa käytti tilaisuuden hyväkseen ja kääntyi (vihdoin) selältä mahalleen. Olin jo varma, että se ohjataan neuvolasta johonkin terapiaan. Pian se pääsikin tekemään Miniäisen kanssa läksyjä. Niillä oli aika ihana hetki kahdestaan. Miniäinen sai antaa maitoa ja illalla oli sitten Käävän vuoro.
Meillä on ollut aika haipakkaa. Toukolaiselle laitettiin putket ja leikattiin samalla kitarisat. Kaikki sujui hyvin ja meillä oli mukava yhteinen hetki. Luimme satuja ja katsoimme Rasmus Nallea. Nyt lapsi taas kuulee eikä liimakorva vaivaa.
Taimistolla oli 3-vuotishammastarkastus. Se oli superreipas, kertoi juovansa janojuomana vettä ja ruuan kanssa maitoa ja kertoi, että isi pesee iltaisin hampaat ja että kerran viikossa on namipäivä. Sitten se kiipesi hammaslääkäriin tuoliin ja antoi laskea hampaat.
Eilen oli sitten astetta hurjempi päivä. Olimme tulossa tarhasta kotiin, kun kylkeemme täräytti Fiat. Se tuli kolmion takaa eikä huomannut meitä ja törmäsi suoraan Oivan oveen. Luojan kiitos, vauhtia ei ollut enempää ja ihmisille ei käynyt kuinkaan. Hondasta menee molemmat ovet vaihtoon ja ollaan sitten taas autottomia muutama päivä. Ihanat naapurit lupasivat taas lainaksi Martti-autoaan, joten eiköhän me pärjätä. En voinut uskoa, että joku tosissaan ajaa noin vaan kylkeen, mutta syy selvisi: kuski oli seitsemän lapsen isä, jolla oli kotona 6-viikkoiset kaksoset. En kysellyt enempää.
Oiva-poika harjoittelee soseiden syömistä oikein urakalla. Tarkoitus olisi päästä viiteen ateriaan päivässä, mutta vähän nihkeetä vielä on. Aluksi puuro sai aikaan kakkalakon, mutta eiköhän maha vähitellen totu. Lopettelen myös imetystä. Puoli vuotta on ollut aina minulla minimitavoite, ja siihen päästiin nytkin. Pidempäänkin olisi voinut jatkaa, mutta imetys sai aikaan sen, etten nukkunut enää öisin, kävin kierroksilla ja kärsin hillittömästä sokerinhimosta. Joten parempi pullopoika ja täyspäinen äiti kun pieni tissivauva hirviömutseineen. Kärsin samasta unettomuudesta ja kymmenen vuotta sitten Käävän kanssa, mutta vasta nyt selvisi syy: imetys laskee estrogeenitasoa, joka aiheuttaa unettomuutta. Imetyksen lopettamisen vaihtoehto olisi ollut estrogeeninapit, mutta luulen, että tämä oli meille järkevämpi vaihtoehto. Nyt Mieskin voi välillä ottaa yövuoron ja kun kiinteitä uppoaa kunnolla, emme tarjoile ruokaa enää öisin parin tunnin välein.
Eilen oli illalla fudiksen kauden päättäjäiset. Viimeksi vietimme niitä Pisan asukaspuistossa ja tällä kertaa Latokaskessa. Juhlat alkoivat likkojen kauppaleikillä, jota jatkettiin, vaikka E kuulutti, että tyttöjen idoli, maalivahti Vera Varis saapuu ostoksille. Seuraavaksi löytyivät lyömäsoittimet ja voi että, millainen kakofonia lähti kolmestakymmenestä futarista, kun jokainen oikein pisti parastaan. Vera kertoi MM-kisamuistoistaan ja taitokisoissa pärjänneet typsyt pääsivät poseeraamaan. Ja niin, herkkuja syötiin toki. Päästiinkin reissuun ihan vaan tyttöjen voimin, kun Mies ehti kotiin ennen lähtöä. Taimi tervehti heti kärkeen Käävän vastuuvalkkua iloisesti:
-Moi Timppa-pimppa! Ja käkätys päälle.
Voi apua: aloin taas tunnollisesti merkkaamaan päivän syömiset ja hyvältä vaikutti tämä päivä: rahkaa ja ananasta, auringonkukansiemeniä, juustomunakas, päärynä, tikka masalaa, ruispaloja ja saavillinen maitokahvia. Kunnes sitten äsken huomasin pöydällä kauppareissun tuliaiset: TV Mix Crime ja 250 g täytelakupussi. Noiden voimin on kyllä menty tämä puolikas vauvavuosi, ja aloitin itse asiassa jo odotusaikana. Minikäävän imetysaikana kiskoin Doris-keksejä ja silloin löysin myös kahvin, tuon arkeni ilon ja juhlatunnelman kohottajan.
Monday, October 06, 2014
Muutama juttu + Lintsi
Kääpä ja Minikääpä juttelivat paluumatkalla bussilla Mallorcalta:
-A:n isä on tosi rikas.
-A:n äiti on myös tosi rikas. Se on sisustusarkkitehtuuri. Sellainen minäkin haluaisin olla.
Jaa-a, ei paljon IT-arkkitehdin ja IT-konsultin lapset pääse rikkauksilla pröystäilemään, mutta ehkä niistä tulee sitten isona arkkitehtuureita. Minikäävälle ainakin sopisi, se kun on kuulemma kiinnostunut rakennuksista ja on hyvä matikassa ja piirtämisessä. No, aika näyttää.
Toukolainen selosti päiväkotikuvioita:
-Tuomas on meillä päiväkodissa töissä. Se kattaa pöydät ja vaihtaa lakanat.
-No se onkin tärkeä homma. Mikäs Merin (lastentarhanopettaja) työ on?
-Muilla aikuisilla ei ole mitään töitä. Ne vaan vahtii lapsia.
Kesälomasta piti vielä mainita muutama juttu. Ihan vikana päivänä ennen koulujen alkua pääsimme Lintsille. Saimme seuraksemme Käävän S-kummin sekä P:n, T:n, H:n Ruotsista. Myös S liittyi seuraavan ja Pappa ja P:kin piipahtivat. Päivä oli loistava ja parhaimmillaan sain ajella laitteissa kolme kertaa putkeen, jotta kaikki 120-senttiset pääsivät laitteeseen. Minikääpäkin ylitti rajan nippa nappa, kun se piti helteellä sinnikkäästi siskonsa karvavuorellisia skeittikenkiä. Kääpä oli aika liikkis, kun se mittaili veljeään eri kenkävariaatioissa ja onneksi raja ylittyi! Kääpäin lempilaitteet olivat tänä vuonna seuraavat:
T: 1. Linnunrata, 2. Lohikäärme, 3. Vekkula
M: 1. Salama, 2. Linnunrata, 3. Vonkaputous
K: 1. Kingi, 2. Salama, 3. Vuoristorata
Taimisto: Kuumailmapallo, Karuselli, Hepat, Pikkujuna ja Kot kot
Lintsi on mulle aina ihan pakollinen juttu joka kesä, ja juoksen laitteesta toiseen. Nyt jäi ihan viime tippaan, mutta onneksi ehdittiin käydä. Sitten olikin kiva aloittaa kouluvuosi, tokalla ja neljännellä.
-A:n isä on tosi rikas.
-A:n äiti on myös tosi rikas. Se on sisustusarkkitehtuuri. Sellainen minäkin haluaisin olla.
Jaa-a, ei paljon IT-arkkitehdin ja IT-konsultin lapset pääse rikkauksilla pröystäilemään, mutta ehkä niistä tulee sitten isona arkkitehtuureita. Minikäävälle ainakin sopisi, se kun on kuulemma kiinnostunut rakennuksista ja on hyvä matikassa ja piirtämisessä. No, aika näyttää.
Toukolainen selosti päiväkotikuvioita:
-Tuomas on meillä päiväkodissa töissä. Se kattaa pöydät ja vaihtaa lakanat.
-No se onkin tärkeä homma. Mikäs Merin (lastentarhanopettaja) työ on?
-Muilla aikuisilla ei ole mitään töitä. Ne vaan vahtii lapsia.
Kesälomasta piti vielä mainita muutama juttu. Ihan vikana päivänä ennen koulujen alkua pääsimme Lintsille. Saimme seuraksemme Käävän S-kummin sekä P:n, T:n, H:n Ruotsista. Myös S liittyi seuraavan ja Pappa ja P:kin piipahtivat. Päivä oli loistava ja parhaimmillaan sain ajella laitteissa kolme kertaa putkeen, jotta kaikki 120-senttiset pääsivät laitteeseen. Minikääpäkin ylitti rajan nippa nappa, kun se piti helteellä sinnikkäästi siskonsa karvavuorellisia skeittikenkiä. Kääpä oli aika liikkis, kun se mittaili veljeään eri kenkävariaatioissa ja onneksi raja ylittyi! Kääpäin lempilaitteet olivat tänä vuonna seuraavat:
T: 1. Linnunrata, 2. Lohikäärme, 3. Vekkula
M: 1. Salama, 2. Linnunrata, 3. Vonkaputous
K: 1. Kingi, 2. Salama, 3. Vuoristorata
Taimisto: Kuumailmapallo, Karuselli, Hepat, Pikkujuna ja Kot kot
Lintsi on mulle aina ihan pakollinen juttu joka kesä, ja juoksen laitteesta toiseen. Nyt jäi ihan viime tippaan, mutta onneksi ehdittiin käydä. Sitten olikin kiva aloittaa kouluvuosi, tokalla ja neljännellä.
Wednesday, October 01, 2014
Espanja, Mallorca 2014
Lähdimme reissuun lauantaina iltapäivällä. Kääpä kävi vielä aamupäivällä hommaamassa yhden Fair Play -kortin maalivahtina. Lento oli myöhässä, joten kävimme hakemassa kolmioleivät matkaa varten. Söimme välipalan kotona, tilasimme taksin ja matkustimme kentälle. Saimme mukavan odotustilan ja otimme nenäsuihkeet, korvatipat ja särkylääkkeet - lapset olivat nuhaisia lähtiessä - ja söimme ne leivät. Teimme vessareissuja ja Tax Free -piipahduksia lasten kanssa.
Koneessa odotti yllätys: kolme meistä oli buukattu riville 2 ja kolme riveille 46-47. Sen siitä saa, kun majoittuu kahdessa huoneessa. No, Mies istui T&T:n kanssa kakkosrivillä, K&K menivät riville 46 ja me istuimme Oivan kanssa rivillä 47. Olimme ottaneet kaikille ateriat ja kolme isointa saivat kuulokkeet. Ne katsoivat Lego Movien ja Itse Ilkimys kakkosta, Taimi ja Oiva nukkuivat. Matka sujui loistavasti. Oiva söi lennolla ja näytti Minikäävän mielestä ihan kalalta siinä röhnöttäessään.
Myöhään illalla saavuimme Mallorcaan. Bussien kanssa oli vähän häslinkiä. Lastasimme jo kamat yhteen bussiin, mutta paikkoja ei ollutkaan tarpeeksi. Roudasimme kamat toiseen paikkaan ja sinnekään emme meinanneet mahtua, mutta Oivuska tutti suussa kaukalossaan hellytti matkanjärjestäjän ja pääsimme matkaan. Olimme yöllä perillä. Laitoimme lapset nukkumaan ja minä kävin vielä syömässä vähän tomaatti-mozzarella-salaattia yöpalaksi.
Aamulla menimme aamiaiselle, joka oli ihan loistava, jokaiselle löytyi jotakin. Myöhemmin matkasta Taimi erikoistui pinkkeihin ruokiin (jätskiä, pirtelö, vanukasta, kakkua) ja Touko ravitsi itseään lähinnä muffinsseilla ja donitseilla. No, söi ne sentään spagua. Kääpä ja Minikääpä maistelivat sen sijaan rohkeasti kaikkea mahdollista: pieniä, grillattuja kalmareita, monenlaisia mustekaloja, erilaisia tuoreita kaloja ja ihania pikku kakkuja. Hedelmät ja kasvikset olivat tuoreita ja herkullisia ja niitä meni viikon aikana kiloittain, vesimelonia, melonia, ananasta. Bamse-kerhoon otettiin aina evääksi vettä ja hedelmä. Välipaloina syötiin herkkuja, ja Kääpä learned by heart seuraavat lauseet:
-Can I have chocolate/strawberry/vanilla ice cream, please?
-I´d like to have a chocolate/strawberry milkshake, please.
Myös slush, jäähilejuoma, ja mehujäätikut tekivät kauppansa. Minä söin erilaisia lihoja ja kaloja, paljon kasviksia ja hedelmiä ja jälkkäriksi jätskiä, pieniä kakkusia ja juustoja, taateleita ja viikunoita. Ja tietenkin maitokahvia, chai-teetä ja laittikokista. Lapset joivat tuoremehuja ja limuja, maitoa ei kaivannut ihme kyllä kukaan. Ja ette usko: parilla dinnerillä otin vähän punkkua ja yhtenä iltana jopa tilkan tummaa rommia. Silloin terassilla iltaohjelmaa katsellessa, illan pimetessä, elämä tuntui täydelliseltä: viisi kaunista, viisasta, taitavaa lasta tuhisi sängyissään ja mieskin valvoi unta naapurihuoneessa.
Sen lähemmäs ei päästy, vaikka terassien välissä oli vain lasiseinä ja Mieskin oli ostanut oikein punkkupullon kaupasta yhteisiä illanviettoja varten, sillä su ja ma olimme niin väsyneitä ja ti-la huoneistoissamme majaili potilaita. Toukolainen sairasti ti-la ja Minikääpä to-pe.
Onneksi meillä oli Blue Village -kohde ja All Inclusive. K&K liikkuivat itse omiin rientoihinsa, Fun Brakeen, Born to Moveen ja fudikseen, Taisku piti sentään vielä viedä Bamse-kerhoonsa. K&K:lla oli kerhossaan kasvomaalausta, käsirenksujen tekoa, agenttisuunnistusta ja vesisotaa. T&T pääsivät hoitamaan pehmolelujaan lääkäripäivänä ja tapaamaan Bamsea ystävyyspäivänä. Taimi meni kolme kertaa kerhoonsa yksin ja Toukoa harmitti, kun se tuli milloin minkäkin näköisenä kotiin. Yhtenä päivänä sillä oli merirosvomaalaukset ja lippikseen liimattu merirosvohattu, seuraavana päivänä pupun korvat ja vikassa Bamse-klubissa niillä oli sirkus ja Taimi oli saanut olla nuorallatanssija.
Kääpä oli täpinöissään, kun se sai kehuja isoilta pojilta. Se oli oikea Alcudia Pinsin maalitykki, mutta pelasi myös maalivahtina. Minikääpäkin pelasi fudista, mikä ilahdutti kovasti. Kääpä teloi jalkansa törmätessään tiiliseinään ja joku tanskalainen mies kantoi sen lähelle huonettamme. Vikana iltana se kadotti rakkaan MM-fudispallonsa vuodelta 2008, mutta toivo elää, että se löytyy vielä jostain.
Taimi hurahti Bamseen ihan täysillä. Se halasi Sutta, Pomppia, Kilpistä ja Bamsea ja keskiviikkoiltana meillä oli harvinainen vieras: itse Bamse toi Taimille lahjaksi uuden hiekkalelusetin ja kaikille lapsille pienet Bamset. Nyt Taimi odottaa, että Bamse tulee käymään täällä meillä, niin se voi antaa Bamselle lahjan.
Uimisesta tykkäsivät tietysti kaikki. Hotellissa oli seitsemän uima-allasta ja seitsemän vesiliukumäkeä, ja ranta oli mahtava. K&K pääsivät mereen uimaan ja hyppimään aaltoihin. Taimille riitti pikkualtaita valittavaksi. Pieniä kuskattiin uudessa vihreässä veneessään ja K&K saivat ison delfiinin, Mr Mallorcan. Hypätessä laskettiin yksi-kaksi-kolme-Bamse!
Iltaisin hotellilla oli ohjelmaa, ja K&K:lla joka ilta Born to Move -tanssiesitys. Taimi olisi päässyt Bamse Stariin, mutta hannasi viime tingassa. Taimi piti myös Thompson the Dogista, jolla oli oma shownsa.
Kääpä halusi ostaa itselleen Flamenco-mekon, punaisen, ja Taimi sai samanlaisen pinkin. Asuun kuuluivat korkkarit ja hiuslenksut ja niissä ne sitten hipsivät aamusta iltaan. Ellei sitten uitu tai pelattu fudista, tai kiipeilty. Toukolaisen päivät kuluivat Disney Channelin parissa ja aina välillä se jaksoi mukaan syömään, muuten kuskasimme sille hedelmiä huoneeseen. K&K toivat potilaalle lohdutukseksi pieniä leluja: Hot Wheels -auton, dinon, pehmohämähäkin, lumisadehärän ja Lego-veturin. Kotona se brassaili saaneensa eniten leluja Espanjasta, vaikka reissussa olikin tosi raasu. Minikääpä valitsi auton, laivassa olevan pullon ja pehmosammakon, Kääpä pehmomustekalan ja Taimi Minni-laukun. Oivalle ostettiin pieni FC Barcelona -pallo, jonka se voi sitten hukata kymmenen vuoden kuluttua.
Minä olin onnessani, sillä pääsin kerrankin jumppiin. Kävin kerran vesijumpassa ja seitsemän kertaa Les Mills -jumpissa: 4 BODYBALANCEa, 2 CXWORKSiä ja 1 BODYVIVEä. Kaikki tosi hyviä! Kelpasi sitten maistella juustoja ja kakkuja, kun oli reenannut.
Lauantai oli kotiinpaluupäivä. Luovutimme huoneen ja vietimme päivän kahdessa katosvuoteessa. Teimme pieniä uimareissuja ja söimme lounaan ja päivällisen. 19.30 lähti bussi, 22.50 kone ja yöllä palasimme kotiin. Lapset jatkoivat unia kotona, minä purin matkalaukut. Sain pyykit pestyä ja meinasin jo siirtää kesävaatteet kiertoon, mutta taidan sittenkin jemmata ne vielä - ehkä tehdään uusi reissu jo keväällä.
Koneessa odotti yllätys: kolme meistä oli buukattu riville 2 ja kolme riveille 46-47. Sen siitä saa, kun majoittuu kahdessa huoneessa. No, Mies istui T&T:n kanssa kakkosrivillä, K&K menivät riville 46 ja me istuimme Oivan kanssa rivillä 47. Olimme ottaneet kaikille ateriat ja kolme isointa saivat kuulokkeet. Ne katsoivat Lego Movien ja Itse Ilkimys kakkosta, Taimi ja Oiva nukkuivat. Matka sujui loistavasti. Oiva söi lennolla ja näytti Minikäävän mielestä ihan kalalta siinä röhnöttäessään.
Myöhään illalla saavuimme Mallorcaan. Bussien kanssa oli vähän häslinkiä. Lastasimme jo kamat yhteen bussiin, mutta paikkoja ei ollutkaan tarpeeksi. Roudasimme kamat toiseen paikkaan ja sinnekään emme meinanneet mahtua, mutta Oivuska tutti suussa kaukalossaan hellytti matkanjärjestäjän ja pääsimme matkaan. Olimme yöllä perillä. Laitoimme lapset nukkumaan ja minä kävin vielä syömässä vähän tomaatti-mozzarella-salaattia yöpalaksi.
Aamulla menimme aamiaiselle, joka oli ihan loistava, jokaiselle löytyi jotakin. Myöhemmin matkasta Taimi erikoistui pinkkeihin ruokiin (jätskiä, pirtelö, vanukasta, kakkua) ja Touko ravitsi itseään lähinnä muffinsseilla ja donitseilla. No, söi ne sentään spagua. Kääpä ja Minikääpä maistelivat sen sijaan rohkeasti kaikkea mahdollista: pieniä, grillattuja kalmareita, monenlaisia mustekaloja, erilaisia tuoreita kaloja ja ihania pikku kakkuja. Hedelmät ja kasvikset olivat tuoreita ja herkullisia ja niitä meni viikon aikana kiloittain, vesimelonia, melonia, ananasta. Bamse-kerhoon otettiin aina evääksi vettä ja hedelmä. Välipaloina syötiin herkkuja, ja Kääpä learned by heart seuraavat lauseet:
-Can I have chocolate/strawberry/vanilla ice cream, please?
-I´d like to have a chocolate/strawberry milkshake, please.
Myös slush, jäähilejuoma, ja mehujäätikut tekivät kauppansa. Minä söin erilaisia lihoja ja kaloja, paljon kasviksia ja hedelmiä ja jälkkäriksi jätskiä, pieniä kakkusia ja juustoja, taateleita ja viikunoita. Ja tietenkin maitokahvia, chai-teetä ja laittikokista. Lapset joivat tuoremehuja ja limuja, maitoa ei kaivannut ihme kyllä kukaan. Ja ette usko: parilla dinnerillä otin vähän punkkua ja yhtenä iltana jopa tilkan tummaa rommia. Silloin terassilla iltaohjelmaa katsellessa, illan pimetessä, elämä tuntui täydelliseltä: viisi kaunista, viisasta, taitavaa lasta tuhisi sängyissään ja mieskin valvoi unta naapurihuoneessa.
Sen lähemmäs ei päästy, vaikka terassien välissä oli vain lasiseinä ja Mieskin oli ostanut oikein punkkupullon kaupasta yhteisiä illanviettoja varten, sillä su ja ma olimme niin väsyneitä ja ti-la huoneistoissamme majaili potilaita. Toukolainen sairasti ti-la ja Minikääpä to-pe.
Onneksi meillä oli Blue Village -kohde ja All Inclusive. K&K liikkuivat itse omiin rientoihinsa, Fun Brakeen, Born to Moveen ja fudikseen, Taisku piti sentään vielä viedä Bamse-kerhoonsa. K&K:lla oli kerhossaan kasvomaalausta, käsirenksujen tekoa, agenttisuunnistusta ja vesisotaa. T&T pääsivät hoitamaan pehmolelujaan lääkäripäivänä ja tapaamaan Bamsea ystävyyspäivänä. Taimi meni kolme kertaa kerhoonsa yksin ja Toukoa harmitti, kun se tuli milloin minkäkin näköisenä kotiin. Yhtenä päivänä sillä oli merirosvomaalaukset ja lippikseen liimattu merirosvohattu, seuraavana päivänä pupun korvat ja vikassa Bamse-klubissa niillä oli sirkus ja Taimi oli saanut olla nuorallatanssija.
Kääpä oli täpinöissään, kun se sai kehuja isoilta pojilta. Se oli oikea Alcudia Pinsin maalitykki, mutta pelasi myös maalivahtina. Minikääpäkin pelasi fudista, mikä ilahdutti kovasti. Kääpä teloi jalkansa törmätessään tiiliseinään ja joku tanskalainen mies kantoi sen lähelle huonettamme. Vikana iltana se kadotti rakkaan MM-fudispallonsa vuodelta 2008, mutta toivo elää, että se löytyy vielä jostain.
Taimi hurahti Bamseen ihan täysillä. Se halasi Sutta, Pomppia, Kilpistä ja Bamsea ja keskiviikkoiltana meillä oli harvinainen vieras: itse Bamse toi Taimille lahjaksi uuden hiekkalelusetin ja kaikille lapsille pienet Bamset. Nyt Taimi odottaa, että Bamse tulee käymään täällä meillä, niin se voi antaa Bamselle lahjan.
Uimisesta tykkäsivät tietysti kaikki. Hotellissa oli seitsemän uima-allasta ja seitsemän vesiliukumäkeä, ja ranta oli mahtava. K&K pääsivät mereen uimaan ja hyppimään aaltoihin. Taimille riitti pikkualtaita valittavaksi. Pieniä kuskattiin uudessa vihreässä veneessään ja K&K saivat ison delfiinin, Mr Mallorcan. Hypätessä laskettiin yksi-kaksi-kolme-Bamse!
Iltaisin hotellilla oli ohjelmaa, ja K&K:lla joka ilta Born to Move -tanssiesitys. Taimi olisi päässyt Bamse Stariin, mutta hannasi viime tingassa. Taimi piti myös Thompson the Dogista, jolla oli oma shownsa.
Kääpä halusi ostaa itselleen Flamenco-mekon, punaisen, ja Taimi sai samanlaisen pinkin. Asuun kuuluivat korkkarit ja hiuslenksut ja niissä ne sitten hipsivät aamusta iltaan. Ellei sitten uitu tai pelattu fudista, tai kiipeilty. Toukolaisen päivät kuluivat Disney Channelin parissa ja aina välillä se jaksoi mukaan syömään, muuten kuskasimme sille hedelmiä huoneeseen. K&K toivat potilaalle lohdutukseksi pieniä leluja: Hot Wheels -auton, dinon, pehmohämähäkin, lumisadehärän ja Lego-veturin. Kotona se brassaili saaneensa eniten leluja Espanjasta, vaikka reissussa olikin tosi raasu. Minikääpä valitsi auton, laivassa olevan pullon ja pehmosammakon, Kääpä pehmomustekalan ja Taimi Minni-laukun. Oivalle ostettiin pieni FC Barcelona -pallo, jonka se voi sitten hukata kymmenen vuoden kuluttua.
Minä olin onnessani, sillä pääsin kerrankin jumppiin. Kävin kerran vesijumpassa ja seitsemän kertaa Les Mills -jumpissa: 4 BODYBALANCEa, 2 CXWORKSiä ja 1 BODYVIVEä. Kaikki tosi hyviä! Kelpasi sitten maistella juustoja ja kakkuja, kun oli reenannut.
Lauantai oli kotiinpaluupäivä. Luovutimme huoneen ja vietimme päivän kahdessa katosvuoteessa. Teimme pieniä uimareissuja ja söimme lounaan ja päivällisen. 19.30 lähti bussi, 22.50 kone ja yöllä palasimme kotiin. Lapset jatkoivat unia kotona, minä purin matkalaukut. Sain pyykit pestyä ja meinasin jo siirtää kesävaatteet kiertoon, mutta taidan sittenkin jemmata ne vielä - ehkä tehdään uusi reissu jo keväällä.
Arki
Olipas kyllä aika haastavaa orientoitua taas tähän arkeen viikon loman jälkeen. No, nyt se taas sujuu, kun ollaan jo keskiviikossa. Mun lukkari on ollut tän syksyn tällainen:
ma Koko remmi kotona, pojilla telinetramppa, Kaapolla partio
ti Tarha, heprea 9-12 Oivan kanssa, Toukolla uimakoulu (ja mulla vesijuoksu), Kanella fudis tai pesis+partio
ke Tarha, Kanella viulu ja mupe, Toukon fudis
to Tarha, Heprea 9-12 Oivan kanssa
pe Perhekerho, Tempputemmellys kaikilla, Kanella ja Toukolla fudis
su Kanen fudis
Sain siis arjen ihan inhimilliseksi, vaikka lapsia on paljon ja autoja yksi. Tiistaisin ja torstaisin lähdemme kotoa 7.45, viemme T&T:n tarhaan ja ajamme Kauklahteen. Mies menee töihin ja me kaksi yliopistolle. Ma ja pe mies lähtee töihin aikaisin, ke vie lapset.
Kun kesäkauden fudikset ja uimakoulu on ohi, on lukkari suorastaan lälly:
ma Koko remmi kotona, pojilla telinetramppa, Kanella fudis, Kaapolla partio, mun vesijuoksu (1. yritys)
ti Tarha, heprea 9-12 Oivan kanssa, Kanella fudis tai pesis+partio
ke Tarha, Kanella viulu ja mupe, mun vesijuoksu (2. yritys)
to Tarha, Heprea 9-12 Oivan kanssa, mun vesijuoksu (3. yritys)
pe Perhekerho, Tempputemmellys kaikilla
su Kanen fudis
Eli ihan simppeli paketti. Viulu on Karakalliossa, joten sinne pitää kuskata, mutta mukana ei ole pakko olla, vaan voimme käydä Oivan kanssa kaupassa. Maanantain partio on heti telinetrampan jälkeen ja nouto on vasta seiskalta, samoin Kanen partion/fudiksen kanssa. Samalla reissulla voi käydä kaupassa, jos tarvitsee. Pitää kuitenkin taas muistaa tehdä Alepasta vakkaritilauksen, niin ei tartte roudata kotiin perussettiä - maitoa, leipää ja leikkelettä.
Nyt lisää kahvia, ja ehkä vielä lyhyesti reissusta, jos vaan Taimi jatkaa uniaan, Oiva pysyy tyytyväisenä ja Toukon askartelut sujuu. Ai niin, se shakki: Touko voitti motittamalla kuninkaan kahdella hepalla.
ma Koko remmi kotona, pojilla telinetramppa, Kaapolla partio
ti Tarha, heprea 9-12 Oivan kanssa, Toukolla uimakoulu (ja mulla vesijuoksu), Kanella fudis tai pesis+partio
ke Tarha, Kanella viulu ja mupe, Toukon fudis
to Tarha, Heprea 9-12 Oivan kanssa
pe Perhekerho, Tempputemmellys kaikilla, Kanella ja Toukolla fudis
su Kanen fudis
Sain siis arjen ihan inhimilliseksi, vaikka lapsia on paljon ja autoja yksi. Tiistaisin ja torstaisin lähdemme kotoa 7.45, viemme T&T:n tarhaan ja ajamme Kauklahteen. Mies menee töihin ja me kaksi yliopistolle. Ma ja pe mies lähtee töihin aikaisin, ke vie lapset.
Kun kesäkauden fudikset ja uimakoulu on ohi, on lukkari suorastaan lälly:
ma Koko remmi kotona, pojilla telinetramppa, Kanella fudis, Kaapolla partio, mun vesijuoksu (1. yritys)
ti Tarha, heprea 9-12 Oivan kanssa, Kanella fudis tai pesis+partio
ke Tarha, Kanella viulu ja mupe, mun vesijuoksu (2. yritys)
to Tarha, Heprea 9-12 Oivan kanssa, mun vesijuoksu (3. yritys)
pe Perhekerho, Tempputemmellys kaikilla
su Kanen fudis
Eli ihan simppeli paketti. Viulu on Karakalliossa, joten sinne pitää kuskata, mutta mukana ei ole pakko olla, vaan voimme käydä Oivan kanssa kaupassa. Maanantain partio on heti telinetrampan jälkeen ja nouto on vasta seiskalta, samoin Kanen partion/fudiksen kanssa. Samalla reissulla voi käydä kaupassa, jos tarvitsee. Pitää kuitenkin taas muistaa tehdä Alepasta vakkaritilauksen, niin ei tartte roudata kotiin perussettiä - maitoa, leipää ja leikkelettä.
Nyt lisää kahvia, ja ehkä vielä lyhyesti reissusta, jos vaan Taimi jatkaa uniaan, Oiva pysyy tyytyväisenä ja Toukon askartelut sujuu. Ai niin, se shakki: Touko voitti motittamalla kuninkaan kahdella hepalla.
Reissuja ja kiitollisuutta
Jopas on aika vierähtänyt! Viimeksi on näemmä raivattu leluja. Saimme raivattua vielä minun, Miehen ja vauvan vaatteet, ja Kaapolaisen ja Taiskunkin vaatteetkin kävin läpi, mutta sitten into lopahti. Kääpä ja Toukolainen jäivät odottelemaan uutta intoa.
Kesällä kiertelimme Espoon merenrantoja. Kävimme seuraavilla:
-Kivenlahti
-Klobben
-Iso Vasikkasaari
-Matinkylä
-Kallvik
Reissasimme Isoon Vasikkasaaren saaristoveneellä koko kierroksen: tunti menomatkalla, pari tuntia saaressa ja kaksi tuntia paluumatkalla. Seuraksemme sain Kaapolaisen ihanan M-kummin.
Vietimme myös ristiäisiä pariin otteeseen, Käävän synttäreitä ja nyt olemme siirtyneet juhlimaan Taimia, neljä kattausta on jo pidetty: ensin omalle porukalle, sitten kävivät M-eno ja L-serkku, seuraavaksi saimme vieraiksemme H-kummin perheineen ja illalla vielä M-kummi piipahti L:n kanssa. Pappa ja P pistäytyivät tuomassa lahjan ja nyt pitäisi enää saada Vaari, M ja A käymään, puhumattakaan kaverisynttäreistä, jotka on ihan pakko pitää 3-vuotiaalle, joka on perheen neljäs lapsi ja päässyt jo hyvin kaverisynttäreiden makuun isosisarustensa kemuissa.
Mies teki pari reissua isompien kanssa, me jäimme Oivan kanssa kotiin. Ensin ne piipahtivat E-serkun synttäreillä Ypäjällä ja sitten isomummon 90-vuotispäivillä Joutsassa. Joutsan-reissulla yövyttiinkin. Muuten ei autolla juuri matkusteltu, sillä meillä on edelleen se 6-paikkainen Honda, eikä siihen (yllättäen) mahdu meidän 7-henkinen perhe. Joku tätä autoasiaa kummasteli, ja selitin vain, ettei vauvan mukana tullut autoa, muutaman vaipan ja lelun saimme synnäriltä ja sitten sen äitiyspakkauksen.
No, kyllä meidän jossain vaiheessa on se auto hommattava. Mietimme näitä vaihtoehtoja.
-6-paikkainen 7-paikkaiseksi
*Touran tms. olisi ok muuten, mutta tavarat ei mahdu.
*Caddie Maxi yms. on valtavia, en halua sellaista!
-Pieni kakkosauto Hondan kaveriksi
-Pikkubussi
Koska meillä ei ole autoa, joudumme matkustamaan lentokoneella. Viime viikolla olimme Espanjassa, lupaan kirjoittaa siitä oman postauksen asap.
Tein tässä matkasuunnitelmia. Olen kovaan ääneen toitottanut, että me ei ikinä reissata missään, mutta lomalla kirjasin meidän matkat ylös, ollaan me sentään jossain käyty. Ja siis ajanlaskuhan käynnistyy vuodesta 2004, kun Kääpä syntyi. Sitä ennen tehtiin vaikka mitä, mutta niitä ei lasketa, koska niitä ei lasten mielestä ole tapahtunut.
2004 Kääpä syntyi. Pusulassa ja Joutsassa. R-täti 60 v., Mummo 70 v., Isomummo 80 v.
2005 Kreikka, Kreeta/Platanias
2006 Minikääpä syntyi. Pusulassa ja Joutsassa.
2007 Avioliittoleiri 1 Pieksamäellä, Lappeenranta
2008 Avioliittoleiri 2 Pieksamäellä, Joutsa
2009 Toukolainen syntyi. Avioliittoleiri 3 Pieksamäellä, Oulu, Hailuoto, Kokkola, Vaasa, Tampere, Joutsa
2010 Avioliittoleiri 4 Pieksamäellä, Vierumäki
2011 Taimisto syntyi
2012 Ruotsi/Tukholma syyslomalla
2013 Viro/Tallinna, Serenassa syyslomalla
2014 Oivuska syntyi. Vierumäki, Espanja, Mallorca/Alcudia
Lapset ovat olleet partioleireillä, pari kertaa Kiljavalla ja Ryttylässä olemme leireilleet myös koko perheen voimin. Joten ei ne kait ihan tynnyrissä kasvaneita ole, vaikka lentokoneeseen 4/5 pääsikin ekaa kertaa vasta nyt :) Ja vakkarikohteitamme ovat myös kavereiden koti Muurlassa ja toisien ystäviemme mökki Vihdissä.
Ja sitten postauksen varsinainen pihvi: koska meillä ole autoa, ajattelin, että matkustetaan nyt mahdollisimman paljon lentokoneella.
-Kevät 2015: Jokin Välimeren Blue Village -kohde
-Syksy 2015: (jos rahat riittää): Vielä kolmas Välimeren rantaloma
-Ja sitten pikkubussin osto, jonka jälkeen
-Kesä 2016: Legolandiin autolla, Turusta laivalla lahden yli, telttailua Ruotsissa
-Kesä 2017: Lappiin, mokki tunturista ja päiväretkiä
-Kesä 2018: Eka vaellus Lapissa?
Nyt kahvia ja shakkia Toukon kanssa. Palaan haaveisiin myöhemmin. Ai niin, matkojen lisäksi pitää hommata:
-nastat
-tietokone
-Käävälle fillari
Ja lopuksi vielä KIITOS! Keväällä kirjoitin Kääpälään neljä isoa haavettani:
1. Että synnytys menisi hyvin ja vauva olisi terve (ok)
2. Että kirkkohissa menisi hyvin (5/5)
3. Että Touko saisi oman ystävän (Lenni)
4. Lentomatka perheen kanssa (ok)
Luvassa maitokahvia ja kiitollisuutta, ja se shakki.
Kesällä kiertelimme Espoon merenrantoja. Kävimme seuraavilla:
-Kivenlahti
-Klobben
-Iso Vasikkasaari
-Matinkylä
-Kallvik
Reissasimme Isoon Vasikkasaaren saaristoveneellä koko kierroksen: tunti menomatkalla, pari tuntia saaressa ja kaksi tuntia paluumatkalla. Seuraksemme sain Kaapolaisen ihanan M-kummin.
Vietimme myös ristiäisiä pariin otteeseen, Käävän synttäreitä ja nyt olemme siirtyneet juhlimaan Taimia, neljä kattausta on jo pidetty: ensin omalle porukalle, sitten kävivät M-eno ja L-serkku, seuraavaksi saimme vieraiksemme H-kummin perheineen ja illalla vielä M-kummi piipahti L:n kanssa. Pappa ja P pistäytyivät tuomassa lahjan ja nyt pitäisi enää saada Vaari, M ja A käymään, puhumattakaan kaverisynttäreistä, jotka on ihan pakko pitää 3-vuotiaalle, joka on perheen neljäs lapsi ja päässyt jo hyvin kaverisynttäreiden makuun isosisarustensa kemuissa.
Mies teki pari reissua isompien kanssa, me jäimme Oivan kanssa kotiin. Ensin ne piipahtivat E-serkun synttäreillä Ypäjällä ja sitten isomummon 90-vuotispäivillä Joutsassa. Joutsan-reissulla yövyttiinkin. Muuten ei autolla juuri matkusteltu, sillä meillä on edelleen se 6-paikkainen Honda, eikä siihen (yllättäen) mahdu meidän 7-henkinen perhe. Joku tätä autoasiaa kummasteli, ja selitin vain, ettei vauvan mukana tullut autoa, muutaman vaipan ja lelun saimme synnäriltä ja sitten sen äitiyspakkauksen.
No, kyllä meidän jossain vaiheessa on se auto hommattava. Mietimme näitä vaihtoehtoja.
-6-paikkainen 7-paikkaiseksi
*Touran tms. olisi ok muuten, mutta tavarat ei mahdu.
*Caddie Maxi yms. on valtavia, en halua sellaista!
-Pieni kakkosauto Hondan kaveriksi
-Pikkubussi
Koska meillä ei ole autoa, joudumme matkustamaan lentokoneella. Viime viikolla olimme Espanjassa, lupaan kirjoittaa siitä oman postauksen asap.
Tein tässä matkasuunnitelmia. Olen kovaan ääneen toitottanut, että me ei ikinä reissata missään, mutta lomalla kirjasin meidän matkat ylös, ollaan me sentään jossain käyty. Ja siis ajanlaskuhan käynnistyy vuodesta 2004, kun Kääpä syntyi. Sitä ennen tehtiin vaikka mitä, mutta niitä ei lasketa, koska niitä ei lasten mielestä ole tapahtunut.
2004 Kääpä syntyi. Pusulassa ja Joutsassa. R-täti 60 v., Mummo 70 v., Isomummo 80 v.
2005 Kreikka, Kreeta/Platanias
2006 Minikääpä syntyi. Pusulassa ja Joutsassa.
2007 Avioliittoleiri 1 Pieksamäellä, Lappeenranta
2008 Avioliittoleiri 2 Pieksamäellä, Joutsa
2009 Toukolainen syntyi. Avioliittoleiri 3 Pieksamäellä, Oulu, Hailuoto, Kokkola, Vaasa, Tampere, Joutsa
2010 Avioliittoleiri 4 Pieksamäellä, Vierumäki
2011 Taimisto syntyi
2012 Ruotsi/Tukholma syyslomalla
2013 Viro/Tallinna, Serenassa syyslomalla
2014 Oivuska syntyi. Vierumäki, Espanja, Mallorca/Alcudia
Lapset ovat olleet partioleireillä, pari kertaa Kiljavalla ja Ryttylässä olemme leireilleet myös koko perheen voimin. Joten ei ne kait ihan tynnyrissä kasvaneita ole, vaikka lentokoneeseen 4/5 pääsikin ekaa kertaa vasta nyt :) Ja vakkarikohteitamme ovat myös kavereiden koti Muurlassa ja toisien ystäviemme mökki Vihdissä.
Ja sitten postauksen varsinainen pihvi: koska meillä ole autoa, ajattelin, että matkustetaan nyt mahdollisimman paljon lentokoneella.
-Kevät 2015: Jokin Välimeren Blue Village -kohde
-Syksy 2015: (jos rahat riittää): Vielä kolmas Välimeren rantaloma
-Ja sitten pikkubussin osto, jonka jälkeen
-Kesä 2016: Legolandiin autolla, Turusta laivalla lahden yli, telttailua Ruotsissa
-Kesä 2017: Lappiin, mokki tunturista ja päiväretkiä
-Kesä 2018: Eka vaellus Lapissa?
Nyt kahvia ja shakkia Toukon kanssa. Palaan haaveisiin myöhemmin. Ai niin, matkojen lisäksi pitää hommata:
-nastat
-tietokone
-Käävälle fillari
Ja lopuksi vielä KIITOS! Keväällä kirjoitin Kääpälään neljä isoa haavettani:
1. Että synnytys menisi hyvin ja vauva olisi terve (ok)
2. Että kirkkohissa menisi hyvin (5/5)
3. Että Touko saisi oman ystävän (Lenni)
4. Lentomatka perheen kanssa (ok)
Luvassa maitokahvia ja kiitollisuutta, ja se shakki.
Saturday, July 19, 2014
Raivausta
Käytin koko illan raivaamiseen. Meitä on seitsemän, tilaa 128 neliötä ja kaikkea mahdollista roinaa aivan liikaa. Kävin läpi kaikkien lasten huoneet, hieman jäi vielä kesken. Lapset kasasivat samalla tavaraa pihakirppikselle. Sain maanisessa tilassa kerättyä lasten huoneista kolme jätesäkillistä roskiin menevää roinaa ja toisen mokoman kiertoon kelpaavaa.
Ja nyt sitten haikailen. Heitin pois mm. Käävän Zombi-kuninkaan.
Kääpä tekee aina aika ajoin huoneeseensa isot leikit. Yksi oli tuo Zombi-kuningas. Nyt siellä on fudisnäyttely, viime kesänä taisi olla Hobitti/TSH-näyttely ja yhdessä nyssäkässä Hobitin varusteet. Kääpä itse samoili pitkin metsiä Hobittina. Samalla antaumuksella se on tänä kesänä uppoutunut fudikseen, pelannut itse ja katsonut MM-kisamatsit.
Varmaan vuoden verran se leikki aina Harry Potteria. Niillä oli Rastaalan tyttöjen kanssa vakkariroolit. Ne leikki asukaspuistossa ja askarteli aina jotain Potter-kamaa. Ja kaikki ne aarteet heitin nyt pois. Minä julma äiti. Heitin pois velhojen ruuat, jopa siepin, joka oli kultainen kuusenkoriste (sellaisia meillä sentään vielä on). Ja kaikki taikuuteen tarvittavat kamppeet. Pois vain.
Ja nyt sitten itkeä pillitän: entä jos ne olikin Käävän vikat leikit? Entä jos uusia ei enää tulekaan? Olisiko se kaikki sälä pitänyt säilöä aarrelaatikkoon ja näyttää joskus Käävän lapsille?
Miksi säästän muoviset Legot, mutta heitän omin käsin tehdyt lelut roskiin?
Miksi?
-Koska kaikkea ei voi säästää?
-Koska Legoilla on jälleenmyyntiarvoa, askarteluilla ei?
-Koska erilaisissa lootissa ja nyssäköissä säilytetyt askartelut olivat menneet rikki, mutta muovi on ja pysyy?
Koska uskottelen itselleni, että muistot voi kirjoittaa talteen, säilöä kuvina ja kertoa tarinoina. Että me muistamme ilman tavaroita muistuttamassa.
Ja samalla pelkään, että unohdan. Unohdan sen, miten Taimi nyt hoitaa tomerasti nukkevauvaansa. Unohdan, miten Minikäävälle ystävät ovat maailman tärkein juttu. Ja sen, miten Touko rakentaa aamusta iltaan Legoillaan. Ja sen, miten Kääpä on nyt yhtä aikaa iso ja pieni. Miten se näyttää välillä vielä ihan vauvalta, mutta miten sillä on jo isojen juttuja. Ja miten Oiva-vauva hymyilee.
Minun lapseni kasvavat, vaikka säilöisin kaikki niiden lelut, vaatteet ja askartelut. Minun lapseni kasvavat, kasvavat aina vaan. Ja samalla minä vanhenen. Vanhenen, vaikka opiskeluaikainen haalari on edelleen kaapissani.
Kääpä haluaa huomenna viettää tyttöjen iltaa, vain äiti ja Kääpä. Kääpä haluaa puhua, millaista oli minun lapsuudessani. Sen minä sentään muistan.
Aion kertoa kesälomareissuista Suomeen, Pohjoismaihin ja keski-Eurooppaan. Rukasta. Jouluista ja juhannuksista. Kaivokselan ala-asteesta ja Vantaanjoen yläasteesta. Minulle rakkaista asioista: uimisesta, laskettelusta, partiosta, leireistä. Siitä, miten minä sain 1980 pikkuveljen ja isi oli silloin töissä Irakissa. Ja siitä, miten vuonna 1983 tapahtui suuria: muutimme, saimme pikkusiskon ja videot ja minä pääsin kouluun.
Toivottavasti tästä kesästä jää jotain sellaisia muistoja, joita Kääpä haluaa kertoa lapsilleen. Vaikka sen, miten menimme yhdessä Serenan Half Pipessa. Tai meidän uimahallireissuista. Tai sen, miten äiti vei meidät aina Hoploppiin. Ja isi pelasi lautapelejä.
Vaativa homma, 5*onnellinen lapsuus. Toivottavasti onnistumme!
Ja nyt sitten haikailen. Heitin pois mm. Käävän Zombi-kuninkaan.
Kääpä tekee aina aika ajoin huoneeseensa isot leikit. Yksi oli tuo Zombi-kuningas. Nyt siellä on fudisnäyttely, viime kesänä taisi olla Hobitti/TSH-näyttely ja yhdessä nyssäkässä Hobitin varusteet. Kääpä itse samoili pitkin metsiä Hobittina. Samalla antaumuksella se on tänä kesänä uppoutunut fudikseen, pelannut itse ja katsonut MM-kisamatsit.
Varmaan vuoden verran se leikki aina Harry Potteria. Niillä oli Rastaalan tyttöjen kanssa vakkariroolit. Ne leikki asukaspuistossa ja askarteli aina jotain Potter-kamaa. Ja kaikki ne aarteet heitin nyt pois. Minä julma äiti. Heitin pois velhojen ruuat, jopa siepin, joka oli kultainen kuusenkoriste (sellaisia meillä sentään vielä on). Ja kaikki taikuuteen tarvittavat kamppeet. Pois vain.
Ja nyt sitten itkeä pillitän: entä jos ne olikin Käävän vikat leikit? Entä jos uusia ei enää tulekaan? Olisiko se kaikki sälä pitänyt säilöä aarrelaatikkoon ja näyttää joskus Käävän lapsille?
Miksi säästän muoviset Legot, mutta heitän omin käsin tehdyt lelut roskiin?
Miksi?
-Koska kaikkea ei voi säästää?
-Koska Legoilla on jälleenmyyntiarvoa, askarteluilla ei?
-Koska erilaisissa lootissa ja nyssäköissä säilytetyt askartelut olivat menneet rikki, mutta muovi on ja pysyy?
Koska uskottelen itselleni, että muistot voi kirjoittaa talteen, säilöä kuvina ja kertoa tarinoina. Että me muistamme ilman tavaroita muistuttamassa.
Ja samalla pelkään, että unohdan. Unohdan sen, miten Taimi nyt hoitaa tomerasti nukkevauvaansa. Unohdan, miten Minikäävälle ystävät ovat maailman tärkein juttu. Ja sen, miten Touko rakentaa aamusta iltaan Legoillaan. Ja sen, miten Kääpä on nyt yhtä aikaa iso ja pieni. Miten se näyttää välillä vielä ihan vauvalta, mutta miten sillä on jo isojen juttuja. Ja miten Oiva-vauva hymyilee.
Minun lapseni kasvavat, vaikka säilöisin kaikki niiden lelut, vaatteet ja askartelut. Minun lapseni kasvavat, kasvavat aina vaan. Ja samalla minä vanhenen. Vanhenen, vaikka opiskeluaikainen haalari on edelleen kaapissani.
Kääpä haluaa huomenna viettää tyttöjen iltaa, vain äiti ja Kääpä. Kääpä haluaa puhua, millaista oli minun lapsuudessani. Sen minä sentään muistan.
Aion kertoa kesälomareissuista Suomeen, Pohjoismaihin ja keski-Eurooppaan. Rukasta. Jouluista ja juhannuksista. Kaivokselan ala-asteesta ja Vantaanjoen yläasteesta. Minulle rakkaista asioista: uimisesta, laskettelusta, partiosta, leireistä. Siitä, miten minä sain 1980 pikkuveljen ja isi oli silloin töissä Irakissa. Ja siitä, miten vuonna 1983 tapahtui suuria: muutimme, saimme pikkusiskon ja videot ja minä pääsin kouluun.
Toivottavasti tästä kesästä jää jotain sellaisia muistoja, joita Kääpä haluaa kertoa lapsilleen. Vaikka sen, miten menimme yhdessä Serenan Half Pipessa. Tai meidän uimahallireissuista. Tai sen, miten äiti vei meidät aina Hoploppiin. Ja isi pelasi lautapelejä.
Vaativa homma, 5*onnellinen lapsuus. Toivottavasti onnistumme!
Sunday, July 13, 2014
Oiva-pojan vauvakesä
Sain vihdoin idean valokuvakirjaan. Tein nimittäin neljän lapsen vauva-ajoista yhteiskirjan, kun lapset oli mukamas tehty ja pantiin kirjankannet kiinni, mutta nyt kun tilanne muuttui, pitää tietenkin tuon Oiva-pojankin kuvia saada johonkin. Ja sitten tämä kesä. Kesäkuvat ovat ihan parhaita! Nyt ajattelin pistää alkuun muutaman aukeaman kuvia Oivan ekoista päivistä ja muuten sitten kesäkuvia, joissa on isommatkin lapset.
Meillä on nyt kaksi viikkoa kesälomaa takana ja kaksi edessa (paitsi koululaisilla, joilla luvut ovat kuusi ja neljä). Olemme
-uineet. Kivenlahden rannalla on käyty pariin otteeseen, Espoonlahden uimahallissa kävin ensin vesijuoksemassa yksin, sitten Minikäävän kanssa ja kolmannella kerralla menimme Keski-Espooseen ja sain Miniäisen lisäksi mukaani Toukolaisen. Vesijuoksu on kyllä enttien puuhaa, niin tuhottoman hidasta touhua, että meinaa mennä hermo. Ekalla kerralla juoksin puoli tuntia, seuraavalla kerralla tunnin, kun Minikääpäkin innostui lajista, ja kolmannella kerralla puoli tuntia, kun Touko ei vielä osaa uida. Mutta kohta osaa, niin reippaasti Touko-myyrä liukuu ja polskii, ja pysyy se ehkä metrin-pari pinnallakin. Syksyllä sillä on eka uimakoulu.
-rampanneet lekurissa. Toukolaisen allergiat ja mun polvi ovat olleet syy myös
-shoppailuun. Ekalla polvireissulla kävimme Käävän ja Minikäävän kanssa Ompussa ja tyhjensimme melkein koko Stadiumin. Seuraavana päivänä näin kaverin kahvilla Lippulaivassa, sitten olikin kastemekon nouto Pakilasta ja pieni reissu Kaareen, torstaina oli mun ja Toukolaisen lekurit Tapiolassa ja pääsimme Stockalle. Ja sitten niiden ristiäiskamppeiden metsästys! Vaaleansinistä silkkinauhaa löysimme kangaspuodista Olarista ja kakunkoristeen Tapiolan Stockalta. Tyttöjen asut olikin hommattu jo valmiiksi Pomp de Lux -kutsuiltani, Minikäävälle meni vielä viime kesäiset häävaatteet, joten jouduin hommaamaan suorat housut ja valkoisen paidan ainoastaan Toukolaiselle. Mieskin välttyi vaatekauppareissulta, minä löysin itselleni mustat housut yllättävän helposti minun ja Karpalon hummailureissulla. Olimme bussilla Ompussa auton ollessa rikki ja se meni yllättävän hyvin. Paluumatkalla nappasimme virikehoitolapset Saunalahdesta. Mutta kyllä kolme viikkoa ilman autoa on ihan maksimi täällä Tillinmäessä, vaikka Alepa tuokin ruuat kotiin ja ihanat naapurimme lainasivat tarvittaessa autoaan.
-Ja sitten se fudis. Kääpä on päivät pelannut itse joko treeneissä, peleissä tai pihalla ja illat ja yöt katsonut MM-fudista: ottelut, koosteet ja maalit. Kun ne kaikki kolme on katsottu, on matsi paketissa. Kääpä olikin oppinut ihan fudisstarojen elkeitä: se taklattiin Hesa Cupissa ja sukellus oli niin näyttävä, että tuomari näytti vastustajalle keltaista korttia. Kääpä valittiin kerran kentän parhaaksi kiitäjäksi ja HJK-matsista se sai viirin, sillä teki ratkaisevan 2-1 voittomaalin, kunnon tahtomaalin, jossa piti puskea porukan läpi. Toukolainenkin on potkinut palloa harva se päivä. Eilen olimme Toys 'r' ussissa vaihtamassa fudiskortteja ja sielläkin Kääpä ja Toukolainen pääsivät pelaamaan ihan oikeiden futareiden kanssa. Laskin juuri, että Oiva-poika, 2 kk, on osallistunut jo kolmeen turnaukseen: Espoonlahti Cuppiin, Stadi Cuppiin ja Hesa Cuppiin. Ihan ensimmäisen Karuselliturnauksen, joka pelattiin huhtikuun lopussa, se jätti väliin, vaikka ehtikin siiheksi juuri syntyä. Fudiksen myötä pääsin myös Olympiastadionille ja Stadikan torniin, jotka mulla oli vielä näkemättä.
-Kasvit ovat olleet minun ja Toukolaisen juttu. Löysin Toukolle kivan kasvikirjan, joka esittelee 25 tavallista kasvia. Touko tuntee nyt ainakin leskenlehden, voikukan, valkovuokon, sinivuokon, maitohorsman, lupiinin, keto-orvokin, valkoapilan, puna-apilan, niittyleinikin ja kielon, ja projektimme jatkuu vielä. Juhannuksena se teki taian ja keräsi seitsemän kukkaa tyynyn alle ("Saa nähä, minkä vaimon Touko saa"), muttei muistaakseen nähnyt mitään unia. Kääpä teki taian myös ja näki unta poikaystävästään. Äitiä jännittää, kestääkö niiden suhde kesän yli, kun tyttöä kiinnostaa vaan fudis ja poika on koko ajan reissussa.
-Pihalla ollaan oltu aamusta iltaan. Pieni Taimi hoitaa ahkerasti nukkevauvaansa ja ilahtuu, kun se huolitaan välillä isojen likkojen leikkiin. Välillä Taimi pääsee isojen mukana trampallekin. Huomasin juuri, että tasan kahden kuukauden kuluttua meillä juhlitaan kolmevuotissynttäreitä! Jestas, sitten meillä ei ole taas hetkeen taaperoa. Pojat ovat leikkineet Legoilla ja käävät innostuivat tekemään pädeillä ja puhelimilla Lego-videoita. Minikäävällä on oma pieni neljän pojan kesäjenginsä, ja kaverit tuntuvat olevan nyt se kaikkein tärkein juttu. Yhtenä päivänä pojat poimivat mustikoita ison satsin ja leipoivat sitten piirakan. Toukolainen on löytänyt pihasta fudiskavereita, mutta Kääpää ja Toukolaista on vaikea saada pelaamaan sovussa varttia pidempään. Oiva-poika on saanut kulkea sylistä syliin ja ilahduttaa hymyillään meitä kaikkia.
-Ristiäisetkin saatiin vietettyä. Paikalla olivat Vaari, M, Pappa, P, Marko, L ja L-serkku sekä sylikummi K, P ja lapset. Toisten kummien kanssa pääsemme juhlimaan tällä viikolla. Oiva-poika otti kirkossa vähän maitoa ja oli koko toimituksen ajan rauhallisesti kummin sylissä. Kummi luki psalmin, Pappa isovanhempien rukouksen, Kääpä ja Minikääpä lasten evankeliumin ja Toukon ja Taimin tärkeä tehtävä oli kuivata pikkuveikan pää. Saimme aivan ihanan papin ja juhlasta tuli juuri sellainen kuin piti. Illalla tarjosimme vielä ristiäiskakkua tässä pihassa ja vasta kun lapset oli saatu nukkumaan, ehdimme avata lahjat. Voi mitä ihanuuksia Oiva saikaan, kiitos kaikille!
Nyt ollaan siis loman puolessa välissä. Suunnitelmissa olisi Serena, Lintsi ja Iso vasikkasaari, K&K&K:lla Megazone, Miehellä ja Minikäävällä Nuuksion reissu ja ehkä siellä Pusulassakin pitäisi piipahtaa.
Ja mustikat pitäisi poimia, mansikat pakastaa, auto huoltaa ja perhevalokuvat ottaa!
Nyt onneksi ollaan vaan - Oiva nukkuu ja Touko on kuumeessa. Mies on muun porukan kanssa serkun synttäreillä Ypäjällä, mikä ihana rauha!
Meillä on nyt kaksi viikkoa kesälomaa takana ja kaksi edessa (paitsi koululaisilla, joilla luvut ovat kuusi ja neljä). Olemme
-uineet. Kivenlahden rannalla on käyty pariin otteeseen, Espoonlahden uimahallissa kävin ensin vesijuoksemassa yksin, sitten Minikäävän kanssa ja kolmannella kerralla menimme Keski-Espooseen ja sain Miniäisen lisäksi mukaani Toukolaisen. Vesijuoksu on kyllä enttien puuhaa, niin tuhottoman hidasta touhua, että meinaa mennä hermo. Ekalla kerralla juoksin puoli tuntia, seuraavalla kerralla tunnin, kun Minikääpäkin innostui lajista, ja kolmannella kerralla puoli tuntia, kun Touko ei vielä osaa uida. Mutta kohta osaa, niin reippaasti Touko-myyrä liukuu ja polskii, ja pysyy se ehkä metrin-pari pinnallakin. Syksyllä sillä on eka uimakoulu.
-rampanneet lekurissa. Toukolaisen allergiat ja mun polvi ovat olleet syy myös
-shoppailuun. Ekalla polvireissulla kävimme Käävän ja Minikäävän kanssa Ompussa ja tyhjensimme melkein koko Stadiumin. Seuraavana päivänä näin kaverin kahvilla Lippulaivassa, sitten olikin kastemekon nouto Pakilasta ja pieni reissu Kaareen, torstaina oli mun ja Toukolaisen lekurit Tapiolassa ja pääsimme Stockalle. Ja sitten niiden ristiäiskamppeiden metsästys! Vaaleansinistä silkkinauhaa löysimme kangaspuodista Olarista ja kakunkoristeen Tapiolan Stockalta. Tyttöjen asut olikin hommattu jo valmiiksi Pomp de Lux -kutsuiltani, Minikäävälle meni vielä viime kesäiset häävaatteet, joten jouduin hommaamaan suorat housut ja valkoisen paidan ainoastaan Toukolaiselle. Mieskin välttyi vaatekauppareissulta, minä löysin itselleni mustat housut yllättävän helposti minun ja Karpalon hummailureissulla. Olimme bussilla Ompussa auton ollessa rikki ja se meni yllättävän hyvin. Paluumatkalla nappasimme virikehoitolapset Saunalahdesta. Mutta kyllä kolme viikkoa ilman autoa on ihan maksimi täällä Tillinmäessä, vaikka Alepa tuokin ruuat kotiin ja ihanat naapurimme lainasivat tarvittaessa autoaan.
-Ja sitten se fudis. Kääpä on päivät pelannut itse joko treeneissä, peleissä tai pihalla ja illat ja yöt katsonut MM-fudista: ottelut, koosteet ja maalit. Kun ne kaikki kolme on katsottu, on matsi paketissa. Kääpä olikin oppinut ihan fudisstarojen elkeitä: se taklattiin Hesa Cupissa ja sukellus oli niin näyttävä, että tuomari näytti vastustajalle keltaista korttia. Kääpä valittiin kerran kentän parhaaksi kiitäjäksi ja HJK-matsista se sai viirin, sillä teki ratkaisevan 2-1 voittomaalin, kunnon tahtomaalin, jossa piti puskea porukan läpi. Toukolainenkin on potkinut palloa harva se päivä. Eilen olimme Toys 'r' ussissa vaihtamassa fudiskortteja ja sielläkin Kääpä ja Toukolainen pääsivät pelaamaan ihan oikeiden futareiden kanssa. Laskin juuri, että Oiva-poika, 2 kk, on osallistunut jo kolmeen turnaukseen: Espoonlahti Cuppiin, Stadi Cuppiin ja Hesa Cuppiin. Ihan ensimmäisen Karuselliturnauksen, joka pelattiin huhtikuun lopussa, se jätti väliin, vaikka ehtikin siiheksi juuri syntyä. Fudiksen myötä pääsin myös Olympiastadionille ja Stadikan torniin, jotka mulla oli vielä näkemättä.
-Kasvit ovat olleet minun ja Toukolaisen juttu. Löysin Toukolle kivan kasvikirjan, joka esittelee 25 tavallista kasvia. Touko tuntee nyt ainakin leskenlehden, voikukan, valkovuokon, sinivuokon, maitohorsman, lupiinin, keto-orvokin, valkoapilan, puna-apilan, niittyleinikin ja kielon, ja projektimme jatkuu vielä. Juhannuksena se teki taian ja keräsi seitsemän kukkaa tyynyn alle ("Saa nähä, minkä vaimon Touko saa"), muttei muistaakseen nähnyt mitään unia. Kääpä teki taian myös ja näki unta poikaystävästään. Äitiä jännittää, kestääkö niiden suhde kesän yli, kun tyttöä kiinnostaa vaan fudis ja poika on koko ajan reissussa.
-Pihalla ollaan oltu aamusta iltaan. Pieni Taimi hoitaa ahkerasti nukkevauvaansa ja ilahtuu, kun se huolitaan välillä isojen likkojen leikkiin. Välillä Taimi pääsee isojen mukana trampallekin. Huomasin juuri, että tasan kahden kuukauden kuluttua meillä juhlitaan kolmevuotissynttäreitä! Jestas, sitten meillä ei ole taas hetkeen taaperoa. Pojat ovat leikkineet Legoilla ja käävät innostuivat tekemään pädeillä ja puhelimilla Lego-videoita. Minikäävällä on oma pieni neljän pojan kesäjenginsä, ja kaverit tuntuvat olevan nyt se kaikkein tärkein juttu. Yhtenä päivänä pojat poimivat mustikoita ison satsin ja leipoivat sitten piirakan. Toukolainen on löytänyt pihasta fudiskavereita, mutta Kääpää ja Toukolaista on vaikea saada pelaamaan sovussa varttia pidempään. Oiva-poika on saanut kulkea sylistä syliin ja ilahduttaa hymyillään meitä kaikkia.
-Ristiäisetkin saatiin vietettyä. Paikalla olivat Vaari, M, Pappa, P, Marko, L ja L-serkku sekä sylikummi K, P ja lapset. Toisten kummien kanssa pääsemme juhlimaan tällä viikolla. Oiva-poika otti kirkossa vähän maitoa ja oli koko toimituksen ajan rauhallisesti kummin sylissä. Kummi luki psalmin, Pappa isovanhempien rukouksen, Kääpä ja Minikääpä lasten evankeliumin ja Toukon ja Taimin tärkeä tehtävä oli kuivata pikkuveikan pää. Saimme aivan ihanan papin ja juhlasta tuli juuri sellainen kuin piti. Illalla tarjosimme vielä ristiäiskakkua tässä pihassa ja vasta kun lapset oli saatu nukkumaan, ehdimme avata lahjat. Voi mitä ihanuuksia Oiva saikaan, kiitos kaikille!
Nyt ollaan siis loman puolessa välissä. Suunnitelmissa olisi Serena, Lintsi ja Iso vasikkasaari, K&K&K:lla Megazone, Miehellä ja Minikäävällä Nuuksion reissu ja ehkä siellä Pusulassakin pitäisi piipahtaa.
Ja mustikat pitäisi poimia, mansikat pakastaa, auto huoltaa ja perhevalokuvat ottaa!
Nyt onneksi ollaan vaan - Oiva nukkuu ja Touko on kuumeessa. Mies on muun porukan kanssa serkun synttäreillä Ypäjällä, mikä ihana rauha!
Wednesday, June 25, 2014
Vähän nihkeetä
Äh, meillä hajos auto pari viikkoa sitten, juurikin Stadi Cupin ekana päivänä. No, nyt on sitten oltu ilman autoa pian kolme viikkoa, mutta perjantaina Hondan pitäisi päästä kotiin. Ja lauantaina tulevat sitten Kääpä ja Miniäinen leiriltään.
Ne on taas Kiljavalla, kuten hiihtolomallakin, ja niiden leiripäivien kulkua voi seurata netistä. Maanantaina ne oli melomassa, Kääpä ja Minikääpä kahdestaan kanootissa, tiistaina niillä oli joku alienhyökkäys ja eiliseltä näimme fudsiskuvia, joissa Kääpä viipottaa pallon perässä tikkujalkoineen, punaisissa farkuissa - niissä samoissa, jotka sillä oli jo lähtöpäivänä sunnuntaina. No, ehkä se on pitänyt välissä jotain muita pöksyjä.
Paitsi että auto on hajonnut, multa on hajonnut polvi. Oikea sisäside on venähtänyt, ja jotain häikkää on myös edessä polvikierukan kohdilla. Muttei siis mitään isompaa, venähdys vaan. Mutta silti aika raivostuttavaa, kun ei pääse liikkeelle.
Tiistaina olin ihan masentunut, mutta illalla ryhdistäydyin. Saimme taas ihanilta naapureilta auton lainaan, ajoimme apteekkiin ja ostimme polvituen. Maailma kirkastui.
Koska pääsin taas liikkeelle, lähdimme Karpalon kanssa oitis Isoon Omenaan hummailemaan koko päiväksi, sillä referaatti ja oppimistehtävä on palautettu ja tutkielman teen vasta elokuussa. Reissu oli antoisa:
-Söin lounaaksi kanavartaita ja vuohenjuustokevätkääryleitä Wrong Noodle Barissa
-Ostin Minikäävälle uudet Geoetsivät, Toukolle puukynät ja Käävälle muovikartioita, niin se voi pitää fudiskoulua pihan pienille. Taiskulle pitää vielä keksiä jotain.
-Itselleni löysin kaksi imetyspaitaa ja housut ristiäisiin
-Hamstrasin Hesa Cuppiin ja muutenkin välipaloiksi smoothieita, kuivahedelmiä, pähkinöitä ja patukoita. Ostin myös Karavaani-kahvia maisteltavaksi.
-Kävin kampaajalla laittamassa kulmat ja hiukset.
-Välipalaksi vielä donitsi ja kahvi Arnoldsilla
Olin unohtanut, miten solidaarisia muut vauvojen äidit ovat. Kaikki auttoivat toisiaan ovien kanssa ja monet vauvattomat puolestaan ihastelivat Karpaloa. Kampaamon kanssa meinasi käydä hassusti, sillä syötin ensin vauvan, ja ajattelin, että se nyt helposti nukkuu tunnin unet. No ei nukkunut, mutta henkilökunta tutitti ja hyssytti vauvaa vuorotellen, niin saatiin minut kondikseen.
Tänään vietämme kotipäivää, tai no kävelylenkistä vähän haaveilen. Ja pienet pitää hakea tarhasta. Nyt onkin vika päivä ennen kesälomaa. Laskimme kalenterista, että lomaa on 32 päivää ja sitten alkaa taas tämä kolme tarhapäivää, neljä kotipäivää -systeemi.
Nyt jos koskaan kannattaa hyödyntää subjektiivista päivähoito-oikeutta, sillä pian sekin lysti loppuu. Päiväkotipäivä on meidän lapsilla tällainen:
8-8.30 aamupala
8.30 sisäleikit, aamupiiri, askartelu/kirjasto/jumppa/...
11 lounas, lepohetki
14 välipala, sisäleikit
15 ulos
Ja neljältä sitten kotiin. Päivähoito-oikeutta rajataan siten, että hoidossa voi olla kerrallaan viisi tuntia, eli korkeintaan 5*5 tuntia viikossa. Meidän lasten hoidon tarve olisi 3*8 tuntia, mutta se ei käy, ellen sitten opiskelijana saa pitää paikkoja. Viisi tuntia tuossa päivärytmissä on vähän hankala, sillä jos hoitopäivä olisi esim. 8-13, jäisi lepohetki kokonaan pois ja siirryttäisiin kotiin välipalalle. Taimi vielä tarvitsisi unensa. Toinen vaihtoehto olisi syödä aamupala kotona ja mennä tarhaan myöhemmin, mutta sitten menettäisi aamun ohjatun toiminnan. Maanantaisin ollaan tässä omassa pihassa ja perjantaisin on perhekerho. Asukaspuistossa olimme ajatelleet käydä maanantaisin, mutta tässä pihassa on yleensä niin paljon porukkaa, ettei sinne ole ollut tarvetta lähteä. Ehkä jossain vaiheessa kyllästymme tähän pihassa jäpittämiseen ja teemme reissuja myös kauemmaksi. Lähistöllä on ainakin Latokasken, Kivenlahden ja Soukan asukaspuistot, mutta kaikki ovat kyllä automatkan päässä, ainakin T&T:n kannalta.
Voi tuota Karpaloa. Nyt se nukahti tähän sohvalle viereen, hyvää tekee tällainen vähän lungimpi päivä pikku-ukolle. Se on kyllä niin tyytyväinen tapaus, viihtyy vaunuissa ja sylissä ja hymyilee minkä ehtii. Yöt on vaan tosi rikkonaisia, kun se syö tosi usein ja herää aamulla kuudelta. Ja sitten onkin kakka-aika, joka voi vähän itkettää.
Karppinen täyttää huomenna 2 kk ja nyt alkaa väsymys tuntua, kun ei ole pariin kuukauteen nukkunut muutaman tunnin pätkää pidempää. Mutta onneksi nyt alkaa siis Miehen loma, jolloin meillä on vain 2,5 lasta per nenä.
Meillä ei taaskaan ole mitään lomasuunnitelmia ja se ehkä vähän harmittaa. No, ainakin Serenassa ja Lintsillä käydään, ne on mun lemppareita myös, ja sitten haaveilen venereissusta Espoon saaristoon, venekin lähtee ihan tästä läheltä. Mies ja Miniäinen meinaavat tehdä Nuuksio-reissun kahdestaan, muutama vuosi sitten oli Käävän vuoro. Hoplopissa käydään myös, ja tuossa Tempputemmellyksessä. Mutta joku reissu olisi niin, niin kiva tehdä! No, ehkä sellainen vielä tässä kehkeytyy, vaikkakin seitsemän hengen äkkilähdöt ovat aika tiukassa.
Eli siis vähän nihkeetä, just nyt.
Ne on taas Kiljavalla, kuten hiihtolomallakin, ja niiden leiripäivien kulkua voi seurata netistä. Maanantaina ne oli melomassa, Kääpä ja Minikääpä kahdestaan kanootissa, tiistaina niillä oli joku alienhyökkäys ja eiliseltä näimme fudsiskuvia, joissa Kääpä viipottaa pallon perässä tikkujalkoineen, punaisissa farkuissa - niissä samoissa, jotka sillä oli jo lähtöpäivänä sunnuntaina. No, ehkä se on pitänyt välissä jotain muita pöksyjä.
Paitsi että auto on hajonnut, multa on hajonnut polvi. Oikea sisäside on venähtänyt, ja jotain häikkää on myös edessä polvikierukan kohdilla. Muttei siis mitään isompaa, venähdys vaan. Mutta silti aika raivostuttavaa, kun ei pääse liikkeelle.
Tiistaina olin ihan masentunut, mutta illalla ryhdistäydyin. Saimme taas ihanilta naapureilta auton lainaan, ajoimme apteekkiin ja ostimme polvituen. Maailma kirkastui.
Koska pääsin taas liikkeelle, lähdimme Karpalon kanssa oitis Isoon Omenaan hummailemaan koko päiväksi, sillä referaatti ja oppimistehtävä on palautettu ja tutkielman teen vasta elokuussa. Reissu oli antoisa:
-Söin lounaaksi kanavartaita ja vuohenjuustokevätkääryleitä Wrong Noodle Barissa
-Ostin Minikäävälle uudet Geoetsivät, Toukolle puukynät ja Käävälle muovikartioita, niin se voi pitää fudiskoulua pihan pienille. Taiskulle pitää vielä keksiä jotain.
-Itselleni löysin kaksi imetyspaitaa ja housut ristiäisiin
-Hamstrasin Hesa Cuppiin ja muutenkin välipaloiksi smoothieita, kuivahedelmiä, pähkinöitä ja patukoita. Ostin myös Karavaani-kahvia maisteltavaksi.
-Kävin kampaajalla laittamassa kulmat ja hiukset.
-Välipalaksi vielä donitsi ja kahvi Arnoldsilla
Olin unohtanut, miten solidaarisia muut vauvojen äidit ovat. Kaikki auttoivat toisiaan ovien kanssa ja monet vauvattomat puolestaan ihastelivat Karpaloa. Kampaamon kanssa meinasi käydä hassusti, sillä syötin ensin vauvan, ja ajattelin, että se nyt helposti nukkuu tunnin unet. No ei nukkunut, mutta henkilökunta tutitti ja hyssytti vauvaa vuorotellen, niin saatiin minut kondikseen.
Tänään vietämme kotipäivää, tai no kävelylenkistä vähän haaveilen. Ja pienet pitää hakea tarhasta. Nyt onkin vika päivä ennen kesälomaa. Laskimme kalenterista, että lomaa on 32 päivää ja sitten alkaa taas tämä kolme tarhapäivää, neljä kotipäivää -systeemi.
Nyt jos koskaan kannattaa hyödyntää subjektiivista päivähoito-oikeutta, sillä pian sekin lysti loppuu. Päiväkotipäivä on meidän lapsilla tällainen:
8-8.30 aamupala
8.30 sisäleikit, aamupiiri, askartelu/kirjasto/jumppa/...
11 lounas, lepohetki
14 välipala, sisäleikit
15 ulos
Ja neljältä sitten kotiin. Päivähoito-oikeutta rajataan siten, että hoidossa voi olla kerrallaan viisi tuntia, eli korkeintaan 5*5 tuntia viikossa. Meidän lasten hoidon tarve olisi 3*8 tuntia, mutta se ei käy, ellen sitten opiskelijana saa pitää paikkoja. Viisi tuntia tuossa päivärytmissä on vähän hankala, sillä jos hoitopäivä olisi esim. 8-13, jäisi lepohetki kokonaan pois ja siirryttäisiin kotiin välipalalle. Taimi vielä tarvitsisi unensa. Toinen vaihtoehto olisi syödä aamupala kotona ja mennä tarhaan myöhemmin, mutta sitten menettäisi aamun ohjatun toiminnan. Maanantaisin ollaan tässä omassa pihassa ja perjantaisin on perhekerho. Asukaspuistossa olimme ajatelleet käydä maanantaisin, mutta tässä pihassa on yleensä niin paljon porukkaa, ettei sinne ole ollut tarvetta lähteä. Ehkä jossain vaiheessa kyllästymme tähän pihassa jäpittämiseen ja teemme reissuja myös kauemmaksi. Lähistöllä on ainakin Latokasken, Kivenlahden ja Soukan asukaspuistot, mutta kaikki ovat kyllä automatkan päässä, ainakin T&T:n kannalta.
Voi tuota Karpaloa. Nyt se nukahti tähän sohvalle viereen, hyvää tekee tällainen vähän lungimpi päivä pikku-ukolle. Se on kyllä niin tyytyväinen tapaus, viihtyy vaunuissa ja sylissä ja hymyilee minkä ehtii. Yöt on vaan tosi rikkonaisia, kun se syö tosi usein ja herää aamulla kuudelta. Ja sitten onkin kakka-aika, joka voi vähän itkettää.
Karppinen täyttää huomenna 2 kk ja nyt alkaa väsymys tuntua, kun ei ole pariin kuukauteen nukkunut muutaman tunnin pätkää pidempää. Mutta onneksi nyt alkaa siis Miehen loma, jolloin meillä on vain 2,5 lasta per nenä.
Meillä ei taaskaan ole mitään lomasuunnitelmia ja se ehkä vähän harmittaa. No, ainakin Serenassa ja Lintsillä käydään, ne on mun lemppareita myös, ja sitten haaveilen venereissusta Espoon saaristoon, venekin lähtee ihan tästä läheltä. Mies ja Miniäinen meinaavat tehdä Nuuksio-reissun kahdestaan, muutama vuosi sitten oli Käävän vuoro. Hoplopissa käydään myös, ja tuossa Tempputemmellyksessä. Mutta joku reissu olisi niin, niin kiva tehdä! No, ehkä sellainen vielä tässä kehkeytyy, vaikkakin seitsemän hengen äkkilähdöt ovat aika tiukassa.
Eli siis vähän nihkeetä, just nyt.
Tuesday, June 10, 2014
Kuusi viikkoa Karpalon kanssa
Niin, olisi pitänyt kirjoittaa monta pientä postausta Karpalon pikkuruisista varpaista, sisarusrakkaudesta, isoveljen ylpeydestä, kun veikka puklasi paidalle ja toisen taidosta tunnistaa pikkuveikan tutin tarve. Olisi pitänyt kirjoittaa helteisistä päivistä, kun pihassa ja metsissä juostiin yötä myöten vesisotaa ja illalla harjoiteltiin naapureiden kanssa kärrynpyörää, arabialaista, päällä ja käsillä seisomista. Olisi pitänyt kirjoittaa Espoonlahti Cupista, jossa istuin niityllä tai kahvilassa ja imetin. Olisi pitänyt.
Mutta minä en kirjoittanut, vaan elin maidontuoksuiset kuusi viikkoa. Kuskasin isompia lapsia fudistreeneihin ja matseihin, shakkileirille ja tarhaan - kavereille ei tarvitse enää kuskata, kun Minikääpä on ottanut Tillinmäen haltuun ja Kääpä Saunalahdenkin.
Olisin voinut kirjoittaa kevätjuhlaesityksistä: tarhalaiset esittivät Viisi sammakkoa ja Kapteeni käskee, Kääpä lauloi ja räppäsi. Koululaiset saivat hienot tokarit, Kääpä hymypatsaankin, ja tarhalaiset etenevät syksyllä Sammakoista Meteoriitteihin ja Valaisiin. Olisin voinut kirjoittaa niin paljon enemmän Karpalosta: miten se on päässyt naapureiden, erityisesti E:n ja K:n, sylittelyyn ja miten se nukahti eilen J:n syliin ("tämä pitää tälläistä ääntä").
Mutta minä vain kuljen näiden onnellisten päivien läpi. Pahin vauvavaiheen sumu on jo hellittänyt, vaikka yöt nyt ovatkin mitä ovat. Taimi heräilee, Touko heräilee ja vauva syö, syö ja syö. Aamupäivisin se yleensä syö ja torkkuu, iltapäivällä tai illalla saattaa pätkän nukkuakin. Ja paljon se reissaa kaukalossaan: tekikselle ja takaisin, kauppaan, SnadiStadiin Roopen synttäreille ja 1-vuotiasta serkkua juhlimaan. Perkkaalla käytiin katsomassa EPS-LePa -matsi, Taiminkin saimme mukaan rattaineen, juomapulloineen ja palloineen.
Eilen käytiin neuvolassa. T&T olivat ylpeinä mukana ja kikattivat, kun veikka käveli. Pituutta oli melkein 56 cm, painoa 5250 g, joten melkein kilo on tullut painoa sitten syntymän (4330 g, 52 cm). Alkuun paino ei noussut, vaikka ukkeli kyllä söi. Edelleen se on aika rimppakinttu, mutta massaa on kertynyt erityisesti poskiin.
Kahden tunnin kuluttua on lähtö Stadi Cuppiin. Pelaaja pötköttää vielä sängyssään, pikkuveli heräilee juuri syömään. Sammakot ovat tarhassa, Minikääpä shakkileirillä. Minä en tee referaattia kirjasta "Liturgian lähteillä" (luin sen sentään jo).
Mutta minä en kirjoittanut, vaan elin maidontuoksuiset kuusi viikkoa. Kuskasin isompia lapsia fudistreeneihin ja matseihin, shakkileirille ja tarhaan - kavereille ei tarvitse enää kuskata, kun Minikääpä on ottanut Tillinmäen haltuun ja Kääpä Saunalahdenkin.
Olisin voinut kirjoittaa kevätjuhlaesityksistä: tarhalaiset esittivät Viisi sammakkoa ja Kapteeni käskee, Kääpä lauloi ja räppäsi. Koululaiset saivat hienot tokarit, Kääpä hymypatsaankin, ja tarhalaiset etenevät syksyllä Sammakoista Meteoriitteihin ja Valaisiin. Olisin voinut kirjoittaa niin paljon enemmän Karpalosta: miten se on päässyt naapureiden, erityisesti E:n ja K:n, sylittelyyn ja miten se nukahti eilen J:n syliin ("tämä pitää tälläistä ääntä").
Mutta minä vain kuljen näiden onnellisten päivien läpi. Pahin vauvavaiheen sumu on jo hellittänyt, vaikka yöt nyt ovatkin mitä ovat. Taimi heräilee, Touko heräilee ja vauva syö, syö ja syö. Aamupäivisin se yleensä syö ja torkkuu, iltapäivällä tai illalla saattaa pätkän nukkuakin. Ja paljon se reissaa kaukalossaan: tekikselle ja takaisin, kauppaan, SnadiStadiin Roopen synttäreille ja 1-vuotiasta serkkua juhlimaan. Perkkaalla käytiin katsomassa EPS-LePa -matsi, Taiminkin saimme mukaan rattaineen, juomapulloineen ja palloineen.
Eilen käytiin neuvolassa. T&T olivat ylpeinä mukana ja kikattivat, kun veikka käveli. Pituutta oli melkein 56 cm, painoa 5250 g, joten melkein kilo on tullut painoa sitten syntymän (4330 g, 52 cm). Alkuun paino ei noussut, vaikka ukkeli kyllä söi. Edelleen se on aika rimppakinttu, mutta massaa on kertynyt erityisesti poskiin.
Kahden tunnin kuluttua on lähtö Stadi Cuppiin. Pelaaja pötköttää vielä sängyssään, pikkuveli heräilee juuri syömään. Sammakot ovat tarhassa, Minikääpä shakkileirillä. Minä en tee referaattia kirjasta "Liturgian lähteillä" (luin sen sentään jo).
Friday, May 02, 2014
Karpalo saapui!
Pieni Karpalomme saapui aivan yllättäen jo rv 40+5 ja täytti tänään kokonaiset kuusi päivää. Ensimmäiset päivät vauvan kanssa ovat olleet juuri niin sumuisia kuin aina ennenkin: suunnattomasti onnea ja väsynyttä hihitystä. Klassikko on toki aina se, kun poikavauva pissaa päälle. Myös hieman hienostuneempaa huumoria on harrastettu:
-Äiti, ...
-Äiti on nyt vessassa!
-Ja minä olen tässä juttelemassa!
-Laitoin Karpalolle lyhythihaisen bodyn. Olisiko tähän päälle jotain boleroa?
Minikääpä & Taisku:
-Leikitään poneilla!
-Ai poneilla... No. Otetaan ensin yksi poni.
-Minä voin harjata siltä huikset!
Ja se synnytys:
Perjantaina oli Käävän treenit ja jäätiin siihen sitten vielä pelaamaan vähän fudista. Tiukkoja vetoja, Kääpä torjui. Minikääpä vietti iltaa ystävänsä Empun luona. Lauantaina oli K&K:lla koulupäivä ja lähdimme sinne kävellen perässä T&T:n kanssa. Isommat saivat mennä fillareilla edeltä. Kääpä vetikin lipat tuossa pihassa ja sen käsi oli kipeä ja turvonnut, muuten ei käynyt mitään, vaikka fillari lensi selän päälle. Tai no, polvet oli vähän auki, mutta Kääpä totesi, että ne on sen tyypilliset kesäpolvet.
Koululla meistä otettiin perhekuva, lapsille oli temppurata ja saimme makeita ja suolaisia herkkuja, grillimakkaraakin. Näimme Minikäävän tekemän aluksen, kävin Miniäisen kanssa onnenpyörässä ja ostin sille sen valitseman timanttirannekorun. Kävelimme kotiin aurinkoisessa säässä ja Toukolainen sai poimia monta desiä leskenlehtiä, muutaman valkovuokonkin. Onnellinen poika sai vielä isosiskolta kevätsuukonkin. Tulimme omalle terdelle jätskeille.
Kääpä jätti viulun väliin sen käden takia, mutta discosynttäreille se sen sijaan pääsi. Shoppailimme kaverille lahjan ja vein sen bileisiin. Pojilla oli kaverina naapurin Jaakko ja ne maalasivat yhdessä. Jaakko maalasi Karpalolle sateenkaaren.
Supisteli hieman ja viiden maissa kellottelin supistuksia tunnin. Tulivat harvakseltaan, 8-10 minuutin välein ja hiipuivat sitten. Jossain vaiheessa ne taas palasivat ja kävin pariin otteeseen suihkussa ja otin Panadolia. Söimme iltapalaksi vaniljajätskiä ja mansikoita, laitoimme lapset nukkumaan ja Mies teki ohjelmoinnin harkkatöitä.
Minä mietin niitä supistuksia. Kellottelin taas tunnin joskus kymmenen maissa, mies koodasi. Ajattelin, että annan sen koodata rauhassa, DL oli sunnuntaina. Puolen yön jälkeen se sai vikan tehtävän submitattua ja ilmoitti lähtevänsä nukkumaan. "Valvo vielä vartti, katsotaan, tuleeko vielä muutama supistus". Miestä väsytti, mutta se jäi tuoliin nuokkumaan. Supistuksia tuli harvakseltaan, 7-8 minuutin välein ja minuakin toki väsytti. Viluttikin, ja Mies toi sohvalle peiton. Yhden maissa päätin, että lähdetään käymään Jorvissa, ihan varuiksi vain.
Mies lähti herättämään naapurin K:ta, joka oli lupautunut auttamaan (KIITOS vielä kerran!), minä petasin sängyn, kurkkasin lapset ja laittelin vähän tavaroita paikoilleen. Sanoin naapurille, että saattaa olla väärä hälytys, mutta mennään nyt varuiksi. Varttia yli yksi lähdimme matkaan ja 01.27 kirjauduimme synnytysosastolle.
Oltiinkin jo puolivälissä synnytystä - ihmeiden ihme! - ja pääsimme käyrien jälkeen saliin. Sain spinaalin, joka ei tosin oikein onnistunut, mutta ilokaasun kanssa pärjäsin hyvin. Kätilö pisti vielä pudendaalin, joka oli ihan unelma: ponnistusvaihe oli täysin kivuton. 3.03 syntyi suloinen pieni mies, rakas Karpalomme. Se söi jo salissa ja viideltä pääsimme osastolle. Mies lähti kotiin ja vei K&K:n partiolaisten kohtaamiseen seiskaksi. Pappa ja P, jotka olivat tulleet paikalle vahtivuoroon puoli kolmeksi, pääsivät kotiin. Me jäimme Karpalon kanssa köllimään koko päiväksi.
Viiden aikaan tulikin sitten säpinää, kun sisarukset tulivat katsomaan Karpaloa. Mies oli kertonut K&K:lle uutiset heti aamusta ja ne lähtivät tosi iloisina Lintsi-reissulleen. T&T:n kanssa ne olivat katsoneet Karpalo-kuvat läpi ja pienemmätkin olivat ihan täpinöissään. Ei ihme, että kaikki halusivat ottaa Karpalon syliin ensimmäisenä, Kääpä otti tosin jalosti neljännen vuoron. Ensin Karpalon sai Toukolainen, sitten pikkuinen Taisku, kolmantena Minikääpä ja neljäntensä nelinkertainen isosisko Kääpä. Ja saimme vieraaksemme vielä Vaarin, jolle lastenlapsi oli kuudes.
Maanantaina pääsimme jo aamupäivällä lääkärintarkastukseen ja kaikki oli kunnossa. Iltapäivällä kuulokoekin meni läpi, kun korvat olivat sen verran kuivuneet ja iltapäivällä Mies, Toukolainen ja Taimisto hakivat meidät kotiin. Nappasimme matkalta mukaan Minikäävän, Kääpä odotti jo kotona.
Tervetuloa kotiin, pikkuinen Karpalo, kylläpä sinua oltiinkin odotettu!
Synnytyksen kesto: 1,5 h
Poika 4330 g, 52 cm, 10/10.
-Äiti, ...
-Äiti on nyt vessassa!
-Ja minä olen tässä juttelemassa!
-Laitoin Karpalolle lyhythihaisen bodyn. Olisiko tähän päälle jotain boleroa?
Minikääpä & Taisku:
-Leikitään poneilla!
-Ai poneilla... No. Otetaan ensin yksi poni.
-Minä voin harjata siltä huikset!
Ja se synnytys:
Perjantaina oli Käävän treenit ja jäätiin siihen sitten vielä pelaamaan vähän fudista. Tiukkoja vetoja, Kääpä torjui. Minikääpä vietti iltaa ystävänsä Empun luona. Lauantaina oli K&K:lla koulupäivä ja lähdimme sinne kävellen perässä T&T:n kanssa. Isommat saivat mennä fillareilla edeltä. Kääpä vetikin lipat tuossa pihassa ja sen käsi oli kipeä ja turvonnut, muuten ei käynyt mitään, vaikka fillari lensi selän päälle. Tai no, polvet oli vähän auki, mutta Kääpä totesi, että ne on sen tyypilliset kesäpolvet.
Koululla meistä otettiin perhekuva, lapsille oli temppurata ja saimme makeita ja suolaisia herkkuja, grillimakkaraakin. Näimme Minikäävän tekemän aluksen, kävin Miniäisen kanssa onnenpyörässä ja ostin sille sen valitseman timanttirannekorun. Kävelimme kotiin aurinkoisessa säässä ja Toukolainen sai poimia monta desiä leskenlehtiä, muutaman valkovuokonkin. Onnellinen poika sai vielä isosiskolta kevätsuukonkin. Tulimme omalle terdelle jätskeille.
Kääpä jätti viulun väliin sen käden takia, mutta discosynttäreille se sen sijaan pääsi. Shoppailimme kaverille lahjan ja vein sen bileisiin. Pojilla oli kaverina naapurin Jaakko ja ne maalasivat yhdessä. Jaakko maalasi Karpalolle sateenkaaren.
Supisteli hieman ja viiden maissa kellottelin supistuksia tunnin. Tulivat harvakseltaan, 8-10 minuutin välein ja hiipuivat sitten. Jossain vaiheessa ne taas palasivat ja kävin pariin otteeseen suihkussa ja otin Panadolia. Söimme iltapalaksi vaniljajätskiä ja mansikoita, laitoimme lapset nukkumaan ja Mies teki ohjelmoinnin harkkatöitä.
Minä mietin niitä supistuksia. Kellottelin taas tunnin joskus kymmenen maissa, mies koodasi. Ajattelin, että annan sen koodata rauhassa, DL oli sunnuntaina. Puolen yön jälkeen se sai vikan tehtävän submitattua ja ilmoitti lähtevänsä nukkumaan. "Valvo vielä vartti, katsotaan, tuleeko vielä muutama supistus". Miestä väsytti, mutta se jäi tuoliin nuokkumaan. Supistuksia tuli harvakseltaan, 7-8 minuutin välein ja minuakin toki väsytti. Viluttikin, ja Mies toi sohvalle peiton. Yhden maissa päätin, että lähdetään käymään Jorvissa, ihan varuiksi vain.
Mies lähti herättämään naapurin K:ta, joka oli lupautunut auttamaan (KIITOS vielä kerran!), minä petasin sängyn, kurkkasin lapset ja laittelin vähän tavaroita paikoilleen. Sanoin naapurille, että saattaa olla väärä hälytys, mutta mennään nyt varuiksi. Varttia yli yksi lähdimme matkaan ja 01.27 kirjauduimme synnytysosastolle.
Oltiinkin jo puolivälissä synnytystä - ihmeiden ihme! - ja pääsimme käyrien jälkeen saliin. Sain spinaalin, joka ei tosin oikein onnistunut, mutta ilokaasun kanssa pärjäsin hyvin. Kätilö pisti vielä pudendaalin, joka oli ihan unelma: ponnistusvaihe oli täysin kivuton. 3.03 syntyi suloinen pieni mies, rakas Karpalomme. Se söi jo salissa ja viideltä pääsimme osastolle. Mies lähti kotiin ja vei K&K:n partiolaisten kohtaamiseen seiskaksi. Pappa ja P, jotka olivat tulleet paikalle vahtivuoroon puoli kolmeksi, pääsivät kotiin. Me jäimme Karpalon kanssa köllimään koko päiväksi.
Viiden aikaan tulikin sitten säpinää, kun sisarukset tulivat katsomaan Karpaloa. Mies oli kertonut K&K:lle uutiset heti aamusta ja ne lähtivät tosi iloisina Lintsi-reissulleen. T&T:n kanssa ne olivat katsoneet Karpalo-kuvat läpi ja pienemmätkin olivat ihan täpinöissään. Ei ihme, että kaikki halusivat ottaa Karpalon syliin ensimmäisenä, Kääpä otti tosin jalosti neljännen vuoron. Ensin Karpalon sai Toukolainen, sitten pikkuinen Taisku, kolmantena Minikääpä ja neljäntensä nelinkertainen isosisko Kääpä. Ja saimme vieraaksemme vielä Vaarin, jolle lastenlapsi oli kuudes.
Maanantaina pääsimme jo aamupäivällä lääkärintarkastukseen ja kaikki oli kunnossa. Iltapäivällä kuulokoekin meni läpi, kun korvat olivat sen verran kuivuneet ja iltapäivällä Mies, Toukolainen ja Taimisto hakivat meidät kotiin. Nappasimme matkalta mukaan Minikäävän, Kääpä odotti jo kotona.
Tervetuloa kotiin, pikkuinen Karpalo, kylläpä sinua oltiinkin odotettu!
Synnytyksen kesto: 1,5 h
Poika 4330 g, 52 cm, 10/10.
Thursday, April 24, 2014
Kuukausi elämästäni
Viimeksi raportoin evakkoviikostamme. Sen jälkeen olen jatkanut menestyksekästä uraani äityslomalaisena. Alkujärkytyksen jälkeen tähän on taas tottunut enkä tunne itseäni enää niin turhaksi ja tarpeettomaksi kuin alkuun. Listaan nyt tähän kuukauden jutut ja kirjoitan enemmän, jos on tarpeen. Tylsistä tylsin postaus, mutta pakko taltioida jotenkin nämä ainutlaatuiset hetket ennen Karpalon syntymää.
1. Taisku kuumeessa, T&T kotona. Illalla onniteltiin nimpparisankari-Kaapoa.
2. T&T kotona, Mies tekee sinnikkäästi etäpäivän, jotta minä pääsen etiikan luennolle. Mies vie Käävän viulutunneille pienten kanssa. Illalla vedän sudareille lisää Kimin kokeita, vuorossa kuulo- ja hajuaistit.
3. Toukolaisen hammis, kaikki kunnossa! Kyllässä Ullalla, lasten nouto ja Kääpä kaverin minigolf-synttäreille Ruoholahteen. Me saimme muiden kääpäin kanssa shoppailtua Karpalolle tuttipulloja, tutteja, liivinsuojuksia ja sen sellaista. Nyt ollaan melkein valmiita vauvan tuloon!
4. Neuvolalääkäri ja systemaattisen teologian luento, aiheena uskonnonfilosofiaa. Kääpä tulee kuudelta kotiin ja edessä on enkun kokeeseen lukua. Yleensä on luettu parina päivänä ja nyt viime tippaan jättäminen kostautuu, normaalisti 10, nyt vain 10-.
5. Kääpä missaa harkat ("mä en tienny, monelta ne alkaa"), koska oli Roosalla lakkaamassa kynsiä. Teemme kotiintuloaikataulukon ja jos siinä ei pysy, menettää karkkipäivän. Käävän suhteen on vähän hankala tilanne, kun sillä on ollut puhelin jo pitkään kateissa ja vielä ei ole nöyrrytty uuden ostoon - pakkohan se on jostain löytyä. Illalla on koulun disco. Ensin tälläytyy Minikääpä ja lähtee tukka geelissä discoilemaan. Seuraavaksi Kääpä laittaa mustan hameen, legginssit, hihattoman paidan ja luomiväriä ja lähtee matkaan. Pienille (eskari-toka) ja isoille (kolmos-neloset) on discot erikseen. Minikäävän suurin discostressi liittyy siihen, muistaako äiti nostaa namirahaa (muisti) ja Käävällä siihen, mitä se laittaa päälle.
6. Sluibapäivä, saatettiin ehkä siivota. Illalla Earth Hour.
7. Käävän vikat futsal-matsit, Laura mukana. Yritän lukea luonnontiedeartikkelia esseetä varten, mutta lärpätän vain muiden fudisvanhempien kanssa. Kipaisen Toy's 'r' ussin -25 % alesta Toukolaiselle synttärilahjat: Hero Factory Evo XL, Hot Wheels autorataa ja Lego Movie robotteja. Minikäävällä veeti kylässä ja molemmat ukot pludasi Sammakkolampeen.
Huh, ja tämä oli vasta eka viikko! Ja sitten seuraava:
8. Toukolainen 5 v. Lahjat ja aamiainen sänkyyn, illalla Käävän fudista Esport Areenalla, pienten kanssa Lastentarvikeliikkeessä, perinteinen Hese-päivällinen, Kanelle nappikset ja syndit ja illalla vielä kotona herkkuja Toukolaisen kunniaksi.
9. T&T:lla tarhapäivä. Touko saa toimia tällä viikolla Ystäväsammakkona. Siitä on tehty haastattelu ja se saa toimia ruoka-apulaisena, suuri kunnia siis. Illalla viulu ja partio.
10. Toukolaisen 5-vuotisneuvola. Kaikki muuten ok, mutta kuulossa jotain häikkää. Varaan ajan Pikku Jättiin. Illalla Pappa ja Päivi piipahtamassa, tuovat meille Miehen vanhoja leluja ja muita aarteita.
11. Käävällä säestysharkat Sellossa, päivällinen taas Hesessä, Minikääpä kylässä Empulla. Kun tullaan paikalle 19.45, ei ukkoja ole missään. Etsinnät on jo aloitettu ja pelko nousee kurkkuun: Saunalahden rannan vesi on hyistä ja alkaa tulla pimeä. 14 ihmistä valjastetaan etsintöihin ja lopulta pojat löytyvät, olivat lähteneet koulun pihaan leikkimään. Saivat kyllä kunnon saarnan ja uskon, että ottivat opikseen.
12. Perhekerho. Illalla Käävän viuluesitys Sello-salissa, soitti Hatikvan hienosti.
13. Kääpä ja minä Hyvinkäällä Villa Parkissa pelitreffeillä. Ne voitti neljästä matsista kolme, Kääpä sai Fair Play -kortin. Paluumatkalla saatiin kyytiin Laura ja iskä. Kiireen vilkkaan kotiin ja sitten alkoivatkin Toukolaisen sukulaissynttärit, paikalla Vaari, A-täti, M-eno, R-kummi ja Jari. Mukava, leppoisa ilta, joka kului pääasiassa Legojen parissa.
14. Mulla päivä T&T:n kanssa, Mies ja K&K partion kevätretkellä Hanikassa, ne oli tehneet notskeja.
Kolmannesta viikosta vaan high lightit:
1) Toukon kanssa kahdestaan Tapiolassa lääkärireissulla. Saatiin sille allergialääkkeet, korvat kunnossa. Toukolainen on niin onnellinen, kun pääsee aikuisen kanssa jonnekin kahdestaan. Pitää muistaa ottaa se useammin kauppakaveriksi ja kävelyseuraksi. Mukava reissu!
2) Käävän toinen Hatikva-esitys, nyt Karatalossa. Meni vielä hienommin!
3) Pesin vihdoin Karpalon äitiyspakkausvaatteet. Otin elämäni riskin ja tilasin pakkauksen viime tipassa ja sain kun sainkin uuden mallin. Olen niin iloinen, sillä nyt Karpalo saa erityyppisen haalarin kuin T&T:lla oli. Taimi onkin kovasti tutkinut Karpalon vaatteita, mutta Toukolainen luuli, ettei Karpalo voi ulkoilla, kun siltä puuttuu haalari. Pojat myös selittivät Taimille, että isin tai äidin pitää aina jäädä Karpalon kanssa kotiin, kun muut lähtevät autolla jonnekin - niille ei tullut mieleen, että kotiin voi jäädä jokin muukin yksikkö tai joukko kuin Karpalo + aikuinen. Lapsia taitaa huolettaa tuo autoasia enemmän kuin aikuisia.
4) Sain palautettua Systemaattisen teologian esseen, jee! Kirjoitin luomisen teologisista, filosofisista ja luonnontieteellisistä näkökulmista.
5) Käävän Suurista Suurin Päivä: niiden jengi pääsi saattaamaan Suomi-Unkari-ottelun pelaajia kentälle. Kääpä sai saattaa Unkarin pelaajan, joka sanoi Käävälle "Moi!". Kotiin tuli puoli kymmeneltä isin kanssa maajoukkueasuinen, maailman onnellisin pieni futari.
6) K&K:lla kirjalliset naamiaiset. Minikääpä lähti Obi-van Kenobina ja Kääpä Hobittina Jaden, Eeron ja Kasperin tullessa hakemaan.
7) Minikäävän shakkikisat Miehen kanssa. Alkuun sitä oli harmittanut, mutta viimeisen matsin voitettuaan kotiin palasi iloinen pieni shakkiharrastaja.
8) Virpojat. Kaikki jäi tietenkin ihan viime tippaan: Kääpä ja Minikääpä lähtivät hakemaan pajunoksia kahdeksalta, päästiin koristelemaan ysin maissa, mutta klo 11 oli eteisessä kolme noitaa ja yski velho valmiina lähtöön. Keli oli sateinen, joten virpojat kiersivät vain suunnittelemansa reitin tässä omassa pihassa, Taimikin virpoi muutaman kohteen mutta sai palkkoja useammista.
(pizzatauko Miehen kanssa)
Ja sitten vielä neljäs viikko, joka onkin erityisen special, sillä se on Miehen salalomaviikko. Mies ei saanut joululomaa emmekä pitäneet hiihtolomaa, vaan pistimme koululaiset leirille, joten nyt se huikenteli ja piti kaksi saldovapaata ja kaksi lomapäivää. Saimme hoidettua liudan asioita:
-Autoon uudet kesärenkaat, vaati kolme reissua Euromasterssilla. Taimi oli ihan täpinöissään ja paijasi kiiltäviä vanteita ("Oi miten kauniita!").
-Minikäävän röntgen, verikokeet ja lekuri Jorvissa. Meidän kaikki lapset ovat tosi pikkuisia, mutta Kääpä ei ole koskaan alittanut raja-arvoja, sillä tytöillä on armollisemmat käyrät. 114 cm 8-vuotiaalle sai sen sijaan hälyn aikaan ja nyt Kaapolaisen kasvua tutkitaan. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa, se on perinyt isänsä geenit ja odotuspituus on 165 cm, kuten jo tiesimmekin.
-Systemaattisen teologian paneelikeskustelu, oikein mukava tapahtuma! Nyt on kurssi suoritettu, jee!
-Käävän harrastusputki: viulu+fudis+partio. Partiossa perehdyimme Marian johdolla kompostointiin ja roskien lajitteluun.
-Käävän hammasröntgen. Ensi viikolla selviää, saako se raudat nyt vai myöhemmin.
-Rekkarikilven lampun vaihto ja katsastus vihdoin läpi! Vaati kolme reissua sekin.
-Suurruokaostokset: marjoja pakkaseen, jättisäkit vessa- ja talouspapereita, synttäriherkkuja.
-Auton sisäpesu
-Pappa ja Päivi kylässä
-Kevyttä shoppailua lippulaivassa: Minikäävälle nahkatakki ja aurinkolasit, K&K:lle lippikset, Toukolaiselle välikausitakki, kaikille kynsilakkaa ja Karpalolle pienet pöksyt.
Ja sokerina pohjana lasten kolmen lomahaaveen toteutus:
1) Sähkömopon kunnostus (Kääpä)
2) Huimala (Toukolainen)
3) Tempputemmellys (Minikääpä ja Taimisto)
Mies rassasi mopoa Käävän kanssa mutta muihin rientoihin osallistuimme kaikki. Taimi hyppi hienosti trampalla, Minikääpä harjoitteli volttia ja sai lopulta Käävänkin innostumaan, minä pääsin vähän mahani kanssa hypähtelemään, kiipeilemään ja nostelemaan ja Taisku pääsi pallomereen, sähköautoihin ja isoihin liukumäkiin. Kivoja paikkoja molemmat ja vaikka välillä tuntuukin vähän tyyriiltä, ei 66 (Huimala) + 15 (jädet kaikille) + 44 (Temppis) ole ihan mahdoton lomabudjetti.
Pääsiäisloma oli kyllä niin täydellinen kelien puolesta. Oltiin melkein koko aika ulkona hellesäässä ja isommat lapset pludailivat vuoron perään sinne Sammakkolampeen. Kutuaika vetikin puoleensa paikallista nuorisoa ja Sammakkolammella, maalla ja vedessä, kävi kova kuhina iltaisin. Nyt saivat sammakot onneksi hommansa hoidettua ja loikkivat pois.
Mies sai vihdoin haaveensa toteutettua ja juoksi kympin, nyt ollaan sitten molemmat suoritettu Porin juoksukoulu viimeistä päivää myöten. Mun kyllä tarttee aloittaa aika alusta taas, kun pääsen eroon tästä mahasta. Miehen onnistumisesta innostuneena päätin itsekin lähteä kävelylle ja tein perinteisen vitosen lenkkini tuolla metsässä. Heti alkumatkasta tien yli kirmasi peura ja sitruunaperhosia lehahteli siellä täällä. Neonkeltainen on niin epätodellinen väri keväisessä luonnossa. Bongasin myös valkovuokkoja. Lenkin jälkeen saunoimme koko porukka ja söimme iltapalaksi vaniljajätskiä ja mansikoita - täydellisyyttä hipova päivä.
Eilisestä on vielä pakko kertoa: saimme vihdoin pidettyä Toukolaisen kaverisynttärit. Vieraana oli viisi tyttöä ja viisi poikaa ja nämä meidän omat neljä tietenkin. Mukaan oli kutsuttu neljä Sammakko-poikaa, kolme Pyrstötähti-tyttöä ja kolme naapuria. Hyvä porukka! Leikit sujuivat hienosti: osa leikki alakerrassa duploilla, osa Toukolaisen huoneessa Hot Wheelseilla ja Trash Packeilla, joillain oli menossa kotileikit yläkerran aulassa. Saimme myös ihailla Even paljettimekkoa, joka kimalsi kuin miljoona timanttia. Lopussa oli Aarteenetsintä ja Toukolainen isännöi sen ihanasti. Kiitos vielä kaikille vieraille!
Viime viikolla Minikääpä kävi Ateneumissa katsomassa Tove Jansson näyttelyn ja tänään on vuorossa Kääpä. Ne tutustuu myös Suomen kulta-ajan maalauksiin. T&T:lla on tarhassa askartelupäivä, Minikäävällä uintia, Käävällä fudiksessa taitokisat ja minulla yhtiökokous.
Ai niin, ja rv 40+2!
P.S. Kukista piti vielä kirjoittaa. Sain eilen K&K:lta valkovuokkokimpun. Ensimmäiset leskenlehdet minulle toi naurusuinen Kääpä, kimppuja olen saanut myös Minikäävältä ja Toukolaiselta. Mikään ei ole keväässä parempaa kuin kukkakimpun kanssa kotiin tuleva lapsi, snapsilasit saavat täyttyä äidille rakkaudella poimituista kukkasista.
1. Taisku kuumeessa, T&T kotona. Illalla onniteltiin nimpparisankari-Kaapoa.
2. T&T kotona, Mies tekee sinnikkäästi etäpäivän, jotta minä pääsen etiikan luennolle. Mies vie Käävän viulutunneille pienten kanssa. Illalla vedän sudareille lisää Kimin kokeita, vuorossa kuulo- ja hajuaistit.
3. Toukolaisen hammis, kaikki kunnossa! Kyllässä Ullalla, lasten nouto ja Kääpä kaverin minigolf-synttäreille Ruoholahteen. Me saimme muiden kääpäin kanssa shoppailtua Karpalolle tuttipulloja, tutteja, liivinsuojuksia ja sen sellaista. Nyt ollaan melkein valmiita vauvan tuloon!
4. Neuvolalääkäri ja systemaattisen teologian luento, aiheena uskonnonfilosofiaa. Kääpä tulee kuudelta kotiin ja edessä on enkun kokeeseen lukua. Yleensä on luettu parina päivänä ja nyt viime tippaan jättäminen kostautuu, normaalisti 10, nyt vain 10-.
5. Kääpä missaa harkat ("mä en tienny, monelta ne alkaa"), koska oli Roosalla lakkaamassa kynsiä. Teemme kotiintuloaikataulukon ja jos siinä ei pysy, menettää karkkipäivän. Käävän suhteen on vähän hankala tilanne, kun sillä on ollut puhelin jo pitkään kateissa ja vielä ei ole nöyrrytty uuden ostoon - pakkohan se on jostain löytyä. Illalla on koulun disco. Ensin tälläytyy Minikääpä ja lähtee tukka geelissä discoilemaan. Seuraavaksi Kääpä laittaa mustan hameen, legginssit, hihattoman paidan ja luomiväriä ja lähtee matkaan. Pienille (eskari-toka) ja isoille (kolmos-neloset) on discot erikseen. Minikäävän suurin discostressi liittyy siihen, muistaako äiti nostaa namirahaa (muisti) ja Käävällä siihen, mitä se laittaa päälle.
6. Sluibapäivä, saatettiin ehkä siivota. Illalla Earth Hour.
7. Käävän vikat futsal-matsit, Laura mukana. Yritän lukea luonnontiedeartikkelia esseetä varten, mutta lärpätän vain muiden fudisvanhempien kanssa. Kipaisen Toy's 'r' ussin -25 % alesta Toukolaiselle synttärilahjat: Hero Factory Evo XL, Hot Wheels autorataa ja Lego Movie robotteja. Minikäävällä veeti kylässä ja molemmat ukot pludasi Sammakkolampeen.
Huh, ja tämä oli vasta eka viikko! Ja sitten seuraava:
8. Toukolainen 5 v. Lahjat ja aamiainen sänkyyn, illalla Käävän fudista Esport Areenalla, pienten kanssa Lastentarvikeliikkeessä, perinteinen Hese-päivällinen, Kanelle nappikset ja syndit ja illalla vielä kotona herkkuja Toukolaisen kunniaksi.
9. T&T:lla tarhapäivä. Touko saa toimia tällä viikolla Ystäväsammakkona. Siitä on tehty haastattelu ja se saa toimia ruoka-apulaisena, suuri kunnia siis. Illalla viulu ja partio.
10. Toukolaisen 5-vuotisneuvola. Kaikki muuten ok, mutta kuulossa jotain häikkää. Varaan ajan Pikku Jättiin. Illalla Pappa ja Päivi piipahtamassa, tuovat meille Miehen vanhoja leluja ja muita aarteita.
11. Käävällä säestysharkat Sellossa, päivällinen taas Hesessä, Minikääpä kylässä Empulla. Kun tullaan paikalle 19.45, ei ukkoja ole missään. Etsinnät on jo aloitettu ja pelko nousee kurkkuun: Saunalahden rannan vesi on hyistä ja alkaa tulla pimeä. 14 ihmistä valjastetaan etsintöihin ja lopulta pojat löytyvät, olivat lähteneet koulun pihaan leikkimään. Saivat kyllä kunnon saarnan ja uskon, että ottivat opikseen.
12. Perhekerho. Illalla Käävän viuluesitys Sello-salissa, soitti Hatikvan hienosti.
13. Kääpä ja minä Hyvinkäällä Villa Parkissa pelitreffeillä. Ne voitti neljästä matsista kolme, Kääpä sai Fair Play -kortin. Paluumatkalla saatiin kyytiin Laura ja iskä. Kiireen vilkkaan kotiin ja sitten alkoivatkin Toukolaisen sukulaissynttärit, paikalla Vaari, A-täti, M-eno, R-kummi ja Jari. Mukava, leppoisa ilta, joka kului pääasiassa Legojen parissa.
14. Mulla päivä T&T:n kanssa, Mies ja K&K partion kevätretkellä Hanikassa, ne oli tehneet notskeja.
Kolmannesta viikosta vaan high lightit:
1) Toukon kanssa kahdestaan Tapiolassa lääkärireissulla. Saatiin sille allergialääkkeet, korvat kunnossa. Toukolainen on niin onnellinen, kun pääsee aikuisen kanssa jonnekin kahdestaan. Pitää muistaa ottaa se useammin kauppakaveriksi ja kävelyseuraksi. Mukava reissu!
2) Käävän toinen Hatikva-esitys, nyt Karatalossa. Meni vielä hienommin!
3) Pesin vihdoin Karpalon äitiyspakkausvaatteet. Otin elämäni riskin ja tilasin pakkauksen viime tipassa ja sain kun sainkin uuden mallin. Olen niin iloinen, sillä nyt Karpalo saa erityyppisen haalarin kuin T&T:lla oli. Taimi onkin kovasti tutkinut Karpalon vaatteita, mutta Toukolainen luuli, ettei Karpalo voi ulkoilla, kun siltä puuttuu haalari. Pojat myös selittivät Taimille, että isin tai äidin pitää aina jäädä Karpalon kanssa kotiin, kun muut lähtevät autolla jonnekin - niille ei tullut mieleen, että kotiin voi jäädä jokin muukin yksikkö tai joukko kuin Karpalo + aikuinen. Lapsia taitaa huolettaa tuo autoasia enemmän kuin aikuisia.
4) Sain palautettua Systemaattisen teologian esseen, jee! Kirjoitin luomisen teologisista, filosofisista ja luonnontieteellisistä näkökulmista.
5) Käävän Suurista Suurin Päivä: niiden jengi pääsi saattaamaan Suomi-Unkari-ottelun pelaajia kentälle. Kääpä sai saattaa Unkarin pelaajan, joka sanoi Käävälle "Moi!". Kotiin tuli puoli kymmeneltä isin kanssa maajoukkueasuinen, maailman onnellisin pieni futari.
6) K&K:lla kirjalliset naamiaiset. Minikääpä lähti Obi-van Kenobina ja Kääpä Hobittina Jaden, Eeron ja Kasperin tullessa hakemaan.
7) Minikäävän shakkikisat Miehen kanssa. Alkuun sitä oli harmittanut, mutta viimeisen matsin voitettuaan kotiin palasi iloinen pieni shakkiharrastaja.
8) Virpojat. Kaikki jäi tietenkin ihan viime tippaan: Kääpä ja Minikääpä lähtivät hakemaan pajunoksia kahdeksalta, päästiin koristelemaan ysin maissa, mutta klo 11 oli eteisessä kolme noitaa ja yski velho valmiina lähtöön. Keli oli sateinen, joten virpojat kiersivät vain suunnittelemansa reitin tässä omassa pihassa, Taimikin virpoi muutaman kohteen mutta sai palkkoja useammista.
(pizzatauko Miehen kanssa)
Ja sitten vielä neljäs viikko, joka onkin erityisen special, sillä se on Miehen salalomaviikko. Mies ei saanut joululomaa emmekä pitäneet hiihtolomaa, vaan pistimme koululaiset leirille, joten nyt se huikenteli ja piti kaksi saldovapaata ja kaksi lomapäivää. Saimme hoidettua liudan asioita:
-Autoon uudet kesärenkaat, vaati kolme reissua Euromasterssilla. Taimi oli ihan täpinöissään ja paijasi kiiltäviä vanteita ("Oi miten kauniita!").
-Minikäävän röntgen, verikokeet ja lekuri Jorvissa. Meidän kaikki lapset ovat tosi pikkuisia, mutta Kääpä ei ole koskaan alittanut raja-arvoja, sillä tytöillä on armollisemmat käyrät. 114 cm 8-vuotiaalle sai sen sijaan hälyn aikaan ja nyt Kaapolaisen kasvua tutkitaan. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa, se on perinyt isänsä geenit ja odotuspituus on 165 cm, kuten jo tiesimmekin.
-Systemaattisen teologian paneelikeskustelu, oikein mukava tapahtuma! Nyt on kurssi suoritettu, jee!
-Käävän harrastusputki: viulu+fudis+partio. Partiossa perehdyimme Marian johdolla kompostointiin ja roskien lajitteluun.
-Käävän hammasröntgen. Ensi viikolla selviää, saako se raudat nyt vai myöhemmin.
-Rekkarikilven lampun vaihto ja katsastus vihdoin läpi! Vaati kolme reissua sekin.
-Suurruokaostokset: marjoja pakkaseen, jättisäkit vessa- ja talouspapereita, synttäriherkkuja.
-Auton sisäpesu
-Pappa ja Päivi kylässä
-Kevyttä shoppailua lippulaivassa: Minikäävälle nahkatakki ja aurinkolasit, K&K:lle lippikset, Toukolaiselle välikausitakki, kaikille kynsilakkaa ja Karpalolle pienet pöksyt.
Ja sokerina pohjana lasten kolmen lomahaaveen toteutus:
1) Sähkömopon kunnostus (Kääpä)
2) Huimala (Toukolainen)
3) Tempputemmellys (Minikääpä ja Taimisto)
Mies rassasi mopoa Käävän kanssa mutta muihin rientoihin osallistuimme kaikki. Taimi hyppi hienosti trampalla, Minikääpä harjoitteli volttia ja sai lopulta Käävänkin innostumaan, minä pääsin vähän mahani kanssa hypähtelemään, kiipeilemään ja nostelemaan ja Taisku pääsi pallomereen, sähköautoihin ja isoihin liukumäkiin. Kivoja paikkoja molemmat ja vaikka välillä tuntuukin vähän tyyriiltä, ei 66 (Huimala) + 15 (jädet kaikille) + 44 (Temppis) ole ihan mahdoton lomabudjetti.
Pääsiäisloma oli kyllä niin täydellinen kelien puolesta. Oltiin melkein koko aika ulkona hellesäässä ja isommat lapset pludailivat vuoron perään sinne Sammakkolampeen. Kutuaika vetikin puoleensa paikallista nuorisoa ja Sammakkolammella, maalla ja vedessä, kävi kova kuhina iltaisin. Nyt saivat sammakot onneksi hommansa hoidettua ja loikkivat pois.
Mies sai vihdoin haaveensa toteutettua ja juoksi kympin, nyt ollaan sitten molemmat suoritettu Porin juoksukoulu viimeistä päivää myöten. Mun kyllä tarttee aloittaa aika alusta taas, kun pääsen eroon tästä mahasta. Miehen onnistumisesta innostuneena päätin itsekin lähteä kävelylle ja tein perinteisen vitosen lenkkini tuolla metsässä. Heti alkumatkasta tien yli kirmasi peura ja sitruunaperhosia lehahteli siellä täällä. Neonkeltainen on niin epätodellinen väri keväisessä luonnossa. Bongasin myös valkovuokkoja. Lenkin jälkeen saunoimme koko porukka ja söimme iltapalaksi vaniljajätskiä ja mansikoita - täydellisyyttä hipova päivä.
Eilisestä on vielä pakko kertoa: saimme vihdoin pidettyä Toukolaisen kaverisynttärit. Vieraana oli viisi tyttöä ja viisi poikaa ja nämä meidän omat neljä tietenkin. Mukaan oli kutsuttu neljä Sammakko-poikaa, kolme Pyrstötähti-tyttöä ja kolme naapuria. Hyvä porukka! Leikit sujuivat hienosti: osa leikki alakerrassa duploilla, osa Toukolaisen huoneessa Hot Wheelseilla ja Trash Packeilla, joillain oli menossa kotileikit yläkerran aulassa. Saimme myös ihailla Even paljettimekkoa, joka kimalsi kuin miljoona timanttia. Lopussa oli Aarteenetsintä ja Toukolainen isännöi sen ihanasti. Kiitos vielä kaikille vieraille!
Viime viikolla Minikääpä kävi Ateneumissa katsomassa Tove Jansson näyttelyn ja tänään on vuorossa Kääpä. Ne tutustuu myös Suomen kulta-ajan maalauksiin. T&T:lla on tarhassa askartelupäivä, Minikäävällä uintia, Käävällä fudiksessa taitokisat ja minulla yhtiökokous.
Ai niin, ja rv 40+2!
P.S. Kukista piti vielä kirjoittaa. Sain eilen K&K:lta valkovuokkokimpun. Ensimmäiset leskenlehdet minulle toi naurusuinen Kääpä, kimppuja olen saanut myös Minikäävältä ja Toukolaiselta. Mikään ei ole keväässä parempaa kuin kukkakimpun kanssa kotiin tuleva lapsi, snapsilasit saavat täyttyä äidille rakkaudella poimituista kukkasista.
Thursday, April 10, 2014
Touko ja leskenlehdet
Ooh, leskenlehtiä, vai oliko ne lehdenleskiä? Kauniita, keltaisia, kuin pieniä aurinkoja! Ja noin paljon vielä!
Kunpa pääsisin poimimaan niitä! Muuri on korkea eikä tarhanpihalta saa poistua.
Kylläpä ne on nättejä! Noita kun saisi maljakkoon.
Kun äiti tulee hakemaan, äiti nostaa minut muurin yli ja minä poimin leskenlehtiä.
-Äitii! Äiti, tule katsomaan, leskenlehtiä! Nosta minut muurin yli!
-Ei sinne voi mennä. Muuri on niin korkea ja sieltä ei pääse pois.
-Tai no, tule, niin äiti nostaa. Saat poimia kolme tai viisi.
-Minä poimin viisi.
Kaksi... Kolme... Vielä viides. Laitan nämä kotona maljakkoon ja maljakon siihen sängyn päädyssä olevaan hyllyyn.
-Äiti, se maljakko! Saako leskenlehdet viedä omaan huoneeseen?
-Saa viedä.
Siellä ne nyt loistavat, kevään pienet auringot, muurin takaa pelastetut.
Kunpa pääsisin poimimaan niitä! Muuri on korkea eikä tarhanpihalta saa poistua.
Kylläpä ne on nättejä! Noita kun saisi maljakkoon.
Kun äiti tulee hakemaan, äiti nostaa minut muurin yli ja minä poimin leskenlehtiä.
-Äitii! Äiti, tule katsomaan, leskenlehtiä! Nosta minut muurin yli!
-Ei sinne voi mennä. Muuri on niin korkea ja sieltä ei pääse pois.
-Tai no, tule, niin äiti nostaa. Saat poimia kolme tai viisi.
-Minä poimin viisi.
Kaksi... Kolme... Vielä viides. Laitan nämä kotona maljakkoon ja maljakon siihen sängyn päädyssä olevaan hyllyyn.
-Äiti, se maljakko! Saako leskenlehdet viedä omaan huoneeseen?
-Saa viedä.
Siellä ne nyt loistavat, kevään pienet auringot, muurin takaa pelastetut.
Monday, March 31, 2014
Facebook & kääpäin jutut
Liityin Facebookkiin 31.10.2007. En mitenkään etujoukoissa, mutta ajat sitten kuitenkin. Siihen aikaan statuspäivitykset olivat muotoa “xx is duunissa” tai “xx relaa”. Paljonhan olen kirjoittanut asioita Kääpälään, mutta nyt ryhdistäydyin ja napsin talteen kaikki kääpäin sanomat jutut. Oli hauska selata statukset nykyhetkestä sinne vuoden 2007 loppuun. Elämä tuntuu olevan pelkästään kotiin jäämistä, tarhapaikkojen hakua ja saamista ja töihin paluuta. Välillä sitten käydään uimahallissa, HopLopissa ja vaihdetaan asuntoa. Mutta tässä siis ne kääpäin jutut:
03/2014
Touko: Taimi, sitten kun sinulla on karvat, sinäkin saat omia lapsia.
19.3.2014
Toukolle ei meinannut lohikiusaus upota, mutta se kuvitteli, että ruoka oli sen synttärikakku, jonka se söi salaa, ja sai syötyä koko satsin.
19.11.2013
Kanerva: Hei äiti, nykyään ei enää sanota "ei todellakaan" vaan "ei tod."!
20.9.2013
Touko: Sitten kun me ollaan kaikki kasvettu isoiksi ja karvaisiksi, meidän perheessä ei ole enää lapsia.
8.9.2013
Minä: Lähteekö pojat pyhäkouluun?
Touko: Ai tehäänkö siellä pipareita?
Minä: Ei, siellä puhutaan Jeesuksesta.
Touko: No sit mä en lähe.
3.6.2013
Minä: Otitko sen piirustuksen mukaan?
Touko: En. Jätin sen tarhaan muistoksi, kun kuolen.
Minä: Et sinä vielä kuole, vasta sitten, kun olet vanha, vanha mies.
Touko: Vanhat näkee lentäviä autoja.
11.5.2013
Taimin eka lause: "Anna nakki!"
15.1.2013
Kanerva: Jos mun pitäis nyt valita joku ammatti, jossa mä toimisin kuukauden ja johon mulla ei ois koulutusta, mä oisin lääkäri, koska sen homman mä jo osaan aika hyvin.
12.11.2012
Illan viritys: linssipata. Paketillinen punaisia linssejä, valkosipuli, yrteillä maustettua tomaattimurskaa ja lenkkimakkara. Lapset käyvät kannustamassa: "Mä otan TOSI vähän".
19.6.2012
"Sä oot tuhma, typerä pissa!" totesi Touko Jenniferille, kun ystävä halusi lainata lelua.
31.5.2012
-Hei äiti, alotitko sä karkkipäivän jo nyt!
-Eeen...
-Tänne on pudonnu yks nami. Se on tuolla tietsikan alla!
Jäin siis kiinni verekseltään, 3-vuotias salapoliisi (Touko) oli ovelampi.
19.2.2012
Kaapo: Mä aion säästää paljo rahaa. Aina ku mä nään kotona maassa rahan, mä nappaan sen tänne lompakkoon.
30.12.2011
Käävät leikkii kotia. Äiti menee töihin ja tuo pojat vahingossa sairaana tarhaan. Se on juuri lounaalla ravintolassa, kun saa puhelun, että pojat pitää hakea kotiin. Kanerva: Voihan vauva kuitenkin jäädä koko päiväksi tarhaan?"
22.12.2011
"Minä olin ulkona kiltisti ja nyt joulupukki tuo patikkia."
15.12.2011
"Äiti, sä saat varmaan tosi paljon lahjoja, kun sä oot ollu niin kiltti."
25.8.2011
Kurkunpäätulehduspotilas => "Tevetamppi tuvee!" Kohta neuvolaan + lekuriin tsekkaamaan varuiksi korvat.
15.7.2011
Ja te (jopa Kalle!) missaatte tämän: Karva-Kanerva, HeviGormitti ja Touko-Toukka räpäyttävät "Pienissä häissä".
13.5.2011
-Äiti, sinä olet pukeutunut tänään seepraksi!
-Joo, lainasin yhdeltä seeprakaverilta tätä, kun se pukeutuu tänään hevoseksi.
-Ai. Kuka se on?
29.4.2011
Kuumeinen 6-vuotias: "Mä en malta odottaa, että prinsessa saapuu!" Minun, joka on kasvanut Tiinojen ja Viisikoiden parissa, on vaikea ymmärtää tätä touhua.
3.4.2011
Kaapo 5 v. oli alusvaatekutsuilla: "Äiti, ne mustat alusvaatteet oli kyllä hienoimmat. Niistä ei näy niin paljon ihoa."
29.3.2011
Kaapon Mini Zhu Zhu Pets joutui muuttamaan isompaan kotiin, koska niiden isi ja äiti osti liikaa leluja eikä ne mahtunu enää niiden pieneen kotiin.
20.2.2011
"Äiti soitti, että maailmamme tuhoutuu. Aikakoneella pääsee avaruuteen."
4.2.2011
"Mä rakastan mun veljeä niin paljon, että ma annan sen pomppia mun mahan päällä"
1.12.2010
9 luukkua avattu. "Avaa, avaa!" sanoo Touko edelleen.
3.12.2010
Kanerva arvelee, että isä-lapsi-leirin yllätysvieras on Taivaan Isä. Saas nähdä, onko.
19.11.2010
Kanerva: Äiti, onko isi vai joku sun palvelija?
20.9.2010
Kanerva: Äiti, mä en haluis olla isona sellanen kaunis nainen vaan samanlainen kuin sinä!
13.9.2010
Kaapo pukeutuu Darth Mauliksi, tarvitaan kolme vilttiä, huivi ja kypärä. "Äiti, mä oon pimeän puolella, koska mä en näe mitään!"
27.5.2010
"Äiti, tässä kukkakimpussa on sinä ja sun työkaverit. Nyt sun ei tuu niitä ikävä."
5.1.2010
"Friisilä on liian kallista meille." Kanerva 5 v.
16.11.2009
"Vankilassa on paremmat ruuat kuin kotona, mutta siellä täytyy syödä aina kaikki."
9.10.2009
"Äiti, mulla on nääkä." "Äiti laittaa ihan kohta ruuan." "No, mä voin syödä vaikka tätä peittoo."
5.9.2010
3-vuotias Kaapo kertoi, että ne muuttaa Iinan kanssa isoon kotiin, Iina saa vauvan ja sitte ne hoitaa sitä yhdessä.
31.8.2009
Kanervan jalkapallokoulu ohi, huh. Touko istui syöttiksessä ja söi ekaa kertaa puuroa. Kaapolla on raaka (=arka) pippeli, kun se ei malta pyyhkiä. Käävät kasvaa.
4.6.2009
Kanervan ja Kaapon palikkakaupungin pahikset suunnittelee murtokeikkaa, jossa murretaan jalka.
12.2.2009
oppi, että koirapakaroinen = makuupussi (Kaapon kielellä)
8.12.2008
Olen Kanervan mukaan "sydän, enkeli, kukka, rusetti"
12.11.2008
Sain pienilltä posteljooneilta salaisia kirjeitä, joissa lukee "IKEA”.
03/2014
Touko: Taimi, sitten kun sinulla on karvat, sinäkin saat omia lapsia.
19.3.2014
Toukolle ei meinannut lohikiusaus upota, mutta se kuvitteli, että ruoka oli sen synttärikakku, jonka se söi salaa, ja sai syötyä koko satsin.
19.11.2013
Kanerva: Hei äiti, nykyään ei enää sanota "ei todellakaan" vaan "ei tod."!
20.9.2013
Touko: Sitten kun me ollaan kaikki kasvettu isoiksi ja karvaisiksi, meidän perheessä ei ole enää lapsia.
8.9.2013
Minä: Lähteekö pojat pyhäkouluun?
Touko: Ai tehäänkö siellä pipareita?
Minä: Ei, siellä puhutaan Jeesuksesta.
Touko: No sit mä en lähe.
3.6.2013
Minä: Otitko sen piirustuksen mukaan?
Touko: En. Jätin sen tarhaan muistoksi, kun kuolen.
Minä: Et sinä vielä kuole, vasta sitten, kun olet vanha, vanha mies.
Touko: Vanhat näkee lentäviä autoja.
11.5.2013
Taimin eka lause: "Anna nakki!"
15.1.2013
Kanerva: Jos mun pitäis nyt valita joku ammatti, jossa mä toimisin kuukauden ja johon mulla ei ois koulutusta, mä oisin lääkäri, koska sen homman mä jo osaan aika hyvin.
12.11.2012
Illan viritys: linssipata. Paketillinen punaisia linssejä, valkosipuli, yrteillä maustettua tomaattimurskaa ja lenkkimakkara. Lapset käyvät kannustamassa: "Mä otan TOSI vähän".
19.6.2012
"Sä oot tuhma, typerä pissa!" totesi Touko Jenniferille, kun ystävä halusi lainata lelua.
31.5.2012
-Hei äiti, alotitko sä karkkipäivän jo nyt!
-Eeen...
-Tänne on pudonnu yks nami. Se on tuolla tietsikan alla!
Jäin siis kiinni verekseltään, 3-vuotias salapoliisi (Touko) oli ovelampi.
19.2.2012
Kaapo: Mä aion säästää paljo rahaa. Aina ku mä nään kotona maassa rahan, mä nappaan sen tänne lompakkoon.
30.12.2011
Käävät leikkii kotia. Äiti menee töihin ja tuo pojat vahingossa sairaana tarhaan. Se on juuri lounaalla ravintolassa, kun saa puhelun, että pojat pitää hakea kotiin. Kanerva: Voihan vauva kuitenkin jäädä koko päiväksi tarhaan?"
22.12.2011
"Minä olin ulkona kiltisti ja nyt joulupukki tuo patikkia."
15.12.2011
"Äiti, sä saat varmaan tosi paljon lahjoja, kun sä oot ollu niin kiltti."
25.8.2011
Kurkunpäätulehduspotilas => "Tevetamppi tuvee!" Kohta neuvolaan + lekuriin tsekkaamaan varuiksi korvat.
15.7.2011
Ja te (jopa Kalle!) missaatte tämän: Karva-Kanerva, HeviGormitti ja Touko-Toukka räpäyttävät "Pienissä häissä".
13.5.2011
-Äiti, sinä olet pukeutunut tänään seepraksi!
-Joo, lainasin yhdeltä seeprakaverilta tätä, kun se pukeutuu tänään hevoseksi.
-Ai. Kuka se on?
29.4.2011
Kuumeinen 6-vuotias: "Mä en malta odottaa, että prinsessa saapuu!" Minun, joka on kasvanut Tiinojen ja Viisikoiden parissa, on vaikea ymmärtää tätä touhua.
3.4.2011
Kaapo 5 v. oli alusvaatekutsuilla: "Äiti, ne mustat alusvaatteet oli kyllä hienoimmat. Niistä ei näy niin paljon ihoa."
29.3.2011
Kaapon Mini Zhu Zhu Pets joutui muuttamaan isompaan kotiin, koska niiden isi ja äiti osti liikaa leluja eikä ne mahtunu enää niiden pieneen kotiin.
20.2.2011
"Äiti soitti, että maailmamme tuhoutuu. Aikakoneella pääsee avaruuteen."
4.2.2011
"Mä rakastan mun veljeä niin paljon, että ma annan sen pomppia mun mahan päällä"
1.12.2010
9 luukkua avattu. "Avaa, avaa!" sanoo Touko edelleen.
3.12.2010
Kanerva arvelee, että isä-lapsi-leirin yllätysvieras on Taivaan Isä. Saas nähdä, onko.
19.11.2010
Kanerva: Äiti, onko isi vai joku sun palvelija?
20.9.2010
Kanerva: Äiti, mä en haluis olla isona sellanen kaunis nainen vaan samanlainen kuin sinä!
13.9.2010
Kaapo pukeutuu Darth Mauliksi, tarvitaan kolme vilttiä, huivi ja kypärä. "Äiti, mä oon pimeän puolella, koska mä en näe mitään!"
27.5.2010
"Äiti, tässä kukkakimpussa on sinä ja sun työkaverit. Nyt sun ei tuu niitä ikävä."
5.1.2010
"Friisilä on liian kallista meille." Kanerva 5 v.
16.11.2009
"Vankilassa on paremmat ruuat kuin kotona, mutta siellä täytyy syödä aina kaikki."
9.10.2009
"Äiti, mulla on nääkä." "Äiti laittaa ihan kohta ruuan." "No, mä voin syödä vaikka tätä peittoo."
5.9.2010
3-vuotias Kaapo kertoi, että ne muuttaa Iinan kanssa isoon kotiin, Iina saa vauvan ja sitte ne hoitaa sitä yhdessä.
31.8.2009
Kanervan jalkapallokoulu ohi, huh. Touko istui syöttiksessä ja söi ekaa kertaa puuroa. Kaapolla on raaka (=arka) pippeli, kun se ei malta pyyhkiä. Käävät kasvaa.
4.6.2009
Kanervan ja Kaapon palikkakaupungin pahikset suunnittelee murtokeikkaa, jossa murretaan jalka.
12.2.2009
oppi, että koirapakaroinen = makuupussi (Kaapon kielellä)
8.12.2008
Olen Kanervan mukaan "sydän, enkeli, kukka, rusetti"
12.11.2008
Sain pienilltä posteljooneilta salaisia kirjeitä, joissa lukee "IKEA”.
Saturday, March 29, 2014
Evakkoviikko
Viikolla 12 olimme evakossa lattiaremontin vuoksi. Evakkoviikon myötä alkoi myös äitiyslomani, jota olikin jo odotettu. Muuten olen ollut ihan ok, mutta olen nukkunut hyvin katkonaisesti. Yleensä herään kahden ja neljän välillä enkä saa enää unta ennen kellon soittoa 6.30, joten kovin lyhyiksi jäivät yöt.
Loma alkoikin mukavasti synttärijuhlintojen merkeissä. Käävällä oli ensin Emilian tempputemmellyssynttärit ja sen jälkeen lähdimme koko porukka kummipojan 2-vuotiskemuihin. Juhlittiinkin oikein pitkän kaavan mukaan, sillä lapset leikkivät nätisti ja aikuisilla riitti juteltavaa.
Lähetti kävi tuomassa meille avaimet hotellihuoneeseen ja vasta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä huomasin, että avaimet olivat tosiaan vain yhteen kahden hengen huoneeseen. Meille oli luvattu kaksi vierekkäistä huonetta läheisestä huoneistohotellissa. Huoneissa oli kaksi sänkyä ja nojatuoli, josta sai vuoteen lapselle. Oli ilmeistä, ettemme me kuusi mahtuisi viikoksi yhteen huoneeseen.
No, aamusta alkoi sitten asian selvittely. Laitoimme viestejä YIT:lle, mutta eihän sieltä saa tietenkään ketään kiinni. Forenomilla on viikonloppupäivystys ja selvittelimme asiaa. Kävi ilmi, että koko huoneistohotelli oli täyteen buukattu. Forenom esitti vaihtoehdoiksi seuraavaa:
-Osalle perhettä etsitään majoitus muualta
-Osa perhettä majoittuu 29.3 alkaen, sillä silloin oli YIT:llä varaus
-Kaikki majoittuvat Herttoniemenrantaan
Hei haloo Forenom! Ihan järjettömiä vaihtoehtoja! Olin ihan raivoissani ja kiukuttelin lapsille. Asia selvisi vasta maanantaina aamupäivällä. Kävi ilmi, että Forenom oli kyllä varannut kaksi huonetta, mutta lähettifirma toimittanut vain yhdet avaimet. Pääsimme siis onnellisesti evakkoon maanantai-illasta, kuten oli suunniteltu.
Niemi haki alakerran huonekalut ja tavarat maanantaina, olimme paikalla Minikäävän kanssa juuri, kun pianoa kannettiin. Samana päivänä revittiin parketti ja aloitettiin lattian tasoitus. Kääpä hengaili vielä maanantai-iltapäivästä kämpillä J:n ja R:n kanssa ja näimme valetun lattian. Tiistaina vielä vähän paikkailtiin ja keskiviikkona kävimme hakemassa Käävän futsal-kenkiä ja näimme, miten parkettia asennettiin.
Samaan aikaan toisaalla me nautimme evakkoelämästä. Maanantaina oli Käävän fudis Esport Areenalla. Pelailimme siellä pienempien kanssa ja söimme perinteisen Hese-aterian päivälliseksi. Minä otan yleensä jokirapu-katkarapu-salaatiin, joka on ihan ok.
Tiistaina minulla oli koulupäivä. Mies lähti aikaisin töihin, jotta ehtisi hoitamaan iltapäivän kuskaukset. Ja niin vauhdikkaasti, että otti mukaansa molemmat auton avaimet. Me jäimme lasten kanssa nuolemaan näppejämme, mutta tajusimme onneksi tilata taksin. Kääpä ehti miltei ajoissa kouluun, Minikääpä shakkiinsa ja pienimmätkin ehtivät aamupalalle. Tilataksilla reissaaminen oli kääville todellinen elämys ensimmäisen evakkoyön päälle.
Eivätkä elämykset siihen päättyneet. Mies oli ostanut meille iltaruuaksi hampurilaiset. Minä lämmitin omille joukoilleni, Piiskuille (minä, Kääpä ja Toukolainen), hampparit ja mies joukoilleen, Myyrille (Mies, Minikääpä ja Taimisto). Toukoa nauratti ihan ääneen mikroaaltouuni, jossa hampurilaiset pyörivät. Taimi oli nauranut naapurihuoneessa samalle asialle. Kummallekin mikro oli aivan uusi tuttavuus, eletään kuin amissit.
Me lähdimme isompien kanssa vielä partioon, Mies jäi pienten kanssa kämpille. Minulla onkin ollut nyt neljä kertaa putkeen partion vetovastuu, teemoina on ollut seuraavaa:
1) Oma partiopolkuni
2) B-P:n tarina ja kertomus Pyhästä Yrjöstä
3) Kimin tarina ja Kimin kokeita, näkö ja tunto
4) Säähavaintojen läpikäyntejä, kimin kokeista haju ja kuulo
Keskiviikkona hoitelin asioita. Sain katsastusajan samalle päivälle ja yllätyksekseni auto meni läpi, nastat tosin eivät ja rekkarikilven valo pitää vaihtaa. Vähän kyllä jännitti, sillä Hondamme on jo 7-vuotias, mutta mittarissa on kilsoja tosin vasta 82000. Kun Karpalo syntyy, emme enää mahdu tuohon 6-paikkaiseen autoon. Olemme miettineet vaihtoehtoina kakkosauton hankintaa, auton vaihtoa 7-paikkaiseen tila-autoon tai jopa pikkubussiin. Suunnitelmia rajoittaa rahan, ja ajankin puute. Hankintalistallamme ovat:
-Yhtiölainan maksu elokuussa: tästä en halua tinkiä
-Kirjahylly: ladoimme kirjat keoksi ns. väliaikaisratkaisun päälle ja menemme nyt sillä
-Auto / auton vaihto: palaamme asiaan, kun Karpalo on syntynyt
-Läppäri: joskus
-Olkkarin seinään tapetti: ehkä lomilla
-Jousipyssy: ehkä lomilla (Käävän ja Miehen haave)
-Karpalolle rattaat+kaukalo+telakka: saimme vanhan kaukalon takaisin, joten akuutti kriisi on ohi.
-Kesärenkaat ja talvirenkaat tai kitkat
Kun jonkin hankinnan saa tehtyä, on listalle ilmestynyt jo taas kolme uutta. Nyt toki tarvitsisi käydä läpi lenkkarit ja välikausivaatteet. Näyttää siltä, että akuuteimmat ovat Toukolaisen välikausihousut ja Käävän lenkkarit. Nyt se kävi vetäisemässä naapurin kanssa viiden kilsan juoksulenkin karvavuoratuissa skeittikengissään, ei ehkä ihan optimit.
No mutta evakkoon - kumman materialistikseksi tässä muuttuu suurperhettä pyörittäessään ja Kehysriihen ratkaisutkin saavat aivan pois raiteilta.
Keskiviikkona ja torstaina Käävällä olin ysin aamu, joten pääsimme Tebskille kahville kahdestaan. Keskiviikkoiltana menin lasten kanssa uimahalliin. Minikääpä oli oppinut uimaan selkäkroolia 50 m, ja se piti tietenkin nähdä. Miniäinen näytti myös muutaman hypyn. Viikottaiset uintireissut ovat tehneet Minikäävälle hyvää: elokuussa se ei osannut uida lainkaan ja nyt se on jo päässyt isoon altaaseen. Oli se kyllä aika liikkis, kun se kroolasi ison altaan päästä päähän, pieni 114-senttinen ukkeli, kädetkin ihan tikut vielä.
Uintireissu oli kyllä aika rankka. Taimi ei aluksi halunnut tulla veteen ollenkaan, Kääpä ja Toukolainen olivat jäässä ja lähtivät aiemmin pois (Kääpä olikin sitten perjantain kuumeessa), ja Taimisto innostui uimisesta ihan vasta loppumetreillä. Minikääpä oli iso poika ja oli itsekseen miesten pukkarissa. T&T selittivät tohkeissaan kaikille, miten Karpalo leikkii äidin masussa napanuoralla.
Torstaina oli taas minun koulupäiväni ja Miehen haku. Söimme Lippulaivan Mäkkärissä ja veimme Miniäisen kaverinsa V:n synttäreille Tillinmäkeen. Ulkona oli oikein kunnon lumimyrsky, tiistaina oli satanut rakeita. Ihme viikko!
Perjantain vietimme Käävän kanssa sairastuvalla. Kääpä katseli super Nannyjä ja minä ompelin partiolaisille 29 merkkiä. Mikä uroteko! Nyt on kaikkien huivit ja sudareiden paidat kunnossa. Minikäävällä on edessä vielä kaksi sudarivuotta, mutta Kääpä siirtyy syksyllä seikkailijoihin.
Illalla pääsimme vihdoin kotiin. Mies olikin mennyt vielä evakkoasunnolle, mikä hämmästytti erityisesti Taimia. Lähdimme pienimmän likan kanssa hakemaan Miestä ja tavaroita kotiin. Taimi kuskasi sekä oman että isoveikan Muumi-laukun tärkeänä. Juhlimme kotiinpaluuta katsomalla Salama Seepran ja syömällä sipsejä.
Viikonloppuna pääsin poikain kanssa Soukan kappelille Onnenpäiviin. Törsäsimme 20 euroa suomalaisen saattohoidon hyväksi ja saimme vastineeksi seuraavaa:
-4 ongintaa
-1 vesipajatso
-2 narunvetoa
-3 makkaraa ja mehua
-3 isoa muurinpohjalettua, hilloa ja kermavaahtoa
-heppahalauksia (vain Minikääpä)
-2 pomppulinnakäyntiä
-2 peliluolakäyntiä
-2 kasvomaalausta
-2 lastenhoitoa
Haimme muun porukan ja jatkoimme matkaa Papan 65-vuotispäiville Pasilaan. Notkuimme siellä iltaan asti, tulimme kotiin, söimme nuudeleita ja nukahdimme.
Sunnuntaina seurasimme aamusta, miten lapset rakensivat takapihalle ihan mahtavan majan. Kääpä ja Minikääpä kuskasivat kahdestaan valtavia puunrunkoja matkojenkin takaa. Käävän harkkojen jälkeen tarjoilimme majassa Kaijan omenista tehtyä piirakkaa, joka upposikin hyvin. Täytyykin taas tehdä omenasosetta pakkaseen, siitä tulee niin näppärästi piirakka. Tiedostan olevani pikemminkin piirakka- kuin kakkuihminen.
Mutta siinäpä se oli, Kääpälän evakkoviikko Herran vuonna 2014.
Loma alkoikin mukavasti synttärijuhlintojen merkeissä. Käävällä oli ensin Emilian tempputemmellyssynttärit ja sen jälkeen lähdimme koko porukka kummipojan 2-vuotiskemuihin. Juhlittiinkin oikein pitkän kaavan mukaan, sillä lapset leikkivät nätisti ja aikuisilla riitti juteltavaa.
Lähetti kävi tuomassa meille avaimet hotellihuoneeseen ja vasta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä huomasin, että avaimet olivat tosiaan vain yhteen kahden hengen huoneeseen. Meille oli luvattu kaksi vierekkäistä huonetta läheisestä huoneistohotellissa. Huoneissa oli kaksi sänkyä ja nojatuoli, josta sai vuoteen lapselle. Oli ilmeistä, ettemme me kuusi mahtuisi viikoksi yhteen huoneeseen.
No, aamusta alkoi sitten asian selvittely. Laitoimme viestejä YIT:lle, mutta eihän sieltä saa tietenkään ketään kiinni. Forenomilla on viikonloppupäivystys ja selvittelimme asiaa. Kävi ilmi, että koko huoneistohotelli oli täyteen buukattu. Forenom esitti vaihtoehdoiksi seuraavaa:
-Osalle perhettä etsitään majoitus muualta
-Osa perhettä majoittuu 29.3 alkaen, sillä silloin oli YIT:llä varaus
-Kaikki majoittuvat Herttoniemenrantaan
Hei haloo Forenom! Ihan järjettömiä vaihtoehtoja! Olin ihan raivoissani ja kiukuttelin lapsille. Asia selvisi vasta maanantaina aamupäivällä. Kävi ilmi, että Forenom oli kyllä varannut kaksi huonetta, mutta lähettifirma toimittanut vain yhdet avaimet. Pääsimme siis onnellisesti evakkoon maanantai-illasta, kuten oli suunniteltu.
Niemi haki alakerran huonekalut ja tavarat maanantaina, olimme paikalla Minikäävän kanssa juuri, kun pianoa kannettiin. Samana päivänä revittiin parketti ja aloitettiin lattian tasoitus. Kääpä hengaili vielä maanantai-iltapäivästä kämpillä J:n ja R:n kanssa ja näimme valetun lattian. Tiistaina vielä vähän paikkailtiin ja keskiviikkona kävimme hakemassa Käävän futsal-kenkiä ja näimme, miten parkettia asennettiin.
Samaan aikaan toisaalla me nautimme evakkoelämästä. Maanantaina oli Käävän fudis Esport Areenalla. Pelailimme siellä pienempien kanssa ja söimme perinteisen Hese-aterian päivälliseksi. Minä otan yleensä jokirapu-katkarapu-salaatiin, joka on ihan ok.
Tiistaina minulla oli koulupäivä. Mies lähti aikaisin töihin, jotta ehtisi hoitamaan iltapäivän kuskaukset. Ja niin vauhdikkaasti, että otti mukaansa molemmat auton avaimet. Me jäimme lasten kanssa nuolemaan näppejämme, mutta tajusimme onneksi tilata taksin. Kääpä ehti miltei ajoissa kouluun, Minikääpä shakkiinsa ja pienimmätkin ehtivät aamupalalle. Tilataksilla reissaaminen oli kääville todellinen elämys ensimmäisen evakkoyön päälle.
Eivätkä elämykset siihen päättyneet. Mies oli ostanut meille iltaruuaksi hampurilaiset. Minä lämmitin omille joukoilleni, Piiskuille (minä, Kääpä ja Toukolainen), hampparit ja mies joukoilleen, Myyrille (Mies, Minikääpä ja Taimisto). Toukoa nauratti ihan ääneen mikroaaltouuni, jossa hampurilaiset pyörivät. Taimi oli nauranut naapurihuoneessa samalle asialle. Kummallekin mikro oli aivan uusi tuttavuus, eletään kuin amissit.
Me lähdimme isompien kanssa vielä partioon, Mies jäi pienten kanssa kämpille. Minulla onkin ollut nyt neljä kertaa putkeen partion vetovastuu, teemoina on ollut seuraavaa:
1) Oma partiopolkuni
2) B-P:n tarina ja kertomus Pyhästä Yrjöstä
3) Kimin tarina ja Kimin kokeita, näkö ja tunto
4) Säähavaintojen läpikäyntejä, kimin kokeista haju ja kuulo
Keskiviikkona hoitelin asioita. Sain katsastusajan samalle päivälle ja yllätyksekseni auto meni läpi, nastat tosin eivät ja rekkarikilven valo pitää vaihtaa. Vähän kyllä jännitti, sillä Hondamme on jo 7-vuotias, mutta mittarissa on kilsoja tosin vasta 82000. Kun Karpalo syntyy, emme enää mahdu tuohon 6-paikkaiseen autoon. Olemme miettineet vaihtoehtoina kakkosauton hankintaa, auton vaihtoa 7-paikkaiseen tila-autoon tai jopa pikkubussiin. Suunnitelmia rajoittaa rahan, ja ajankin puute. Hankintalistallamme ovat:
-Yhtiölainan maksu elokuussa: tästä en halua tinkiä
-Kirjahylly: ladoimme kirjat keoksi ns. väliaikaisratkaisun päälle ja menemme nyt sillä
-Auto / auton vaihto: palaamme asiaan, kun Karpalo on syntynyt
-Läppäri: joskus
-Olkkarin seinään tapetti: ehkä lomilla
-Jousipyssy: ehkä lomilla (Käävän ja Miehen haave)
-Karpalolle rattaat+kaukalo+telakka: saimme vanhan kaukalon takaisin, joten akuutti kriisi on ohi.
-Kesärenkaat ja talvirenkaat tai kitkat
Kun jonkin hankinnan saa tehtyä, on listalle ilmestynyt jo taas kolme uutta. Nyt toki tarvitsisi käydä läpi lenkkarit ja välikausivaatteet. Näyttää siltä, että akuuteimmat ovat Toukolaisen välikausihousut ja Käävän lenkkarit. Nyt se kävi vetäisemässä naapurin kanssa viiden kilsan juoksulenkin karvavuoratuissa skeittikengissään, ei ehkä ihan optimit.
No mutta evakkoon - kumman materialistikseksi tässä muuttuu suurperhettä pyörittäessään ja Kehysriihen ratkaisutkin saavat aivan pois raiteilta.
Keskiviikkona ja torstaina Käävällä olin ysin aamu, joten pääsimme Tebskille kahville kahdestaan. Keskiviikkoiltana menin lasten kanssa uimahalliin. Minikääpä oli oppinut uimaan selkäkroolia 50 m, ja se piti tietenkin nähdä. Miniäinen näytti myös muutaman hypyn. Viikottaiset uintireissut ovat tehneet Minikäävälle hyvää: elokuussa se ei osannut uida lainkaan ja nyt se on jo päässyt isoon altaaseen. Oli se kyllä aika liikkis, kun se kroolasi ison altaan päästä päähän, pieni 114-senttinen ukkeli, kädetkin ihan tikut vielä.
Uintireissu oli kyllä aika rankka. Taimi ei aluksi halunnut tulla veteen ollenkaan, Kääpä ja Toukolainen olivat jäässä ja lähtivät aiemmin pois (Kääpä olikin sitten perjantain kuumeessa), ja Taimisto innostui uimisesta ihan vasta loppumetreillä. Minikääpä oli iso poika ja oli itsekseen miesten pukkarissa. T&T selittivät tohkeissaan kaikille, miten Karpalo leikkii äidin masussa napanuoralla.
Torstaina oli taas minun koulupäiväni ja Miehen haku. Söimme Lippulaivan Mäkkärissä ja veimme Miniäisen kaverinsa V:n synttäreille Tillinmäkeen. Ulkona oli oikein kunnon lumimyrsky, tiistaina oli satanut rakeita. Ihme viikko!
Perjantain vietimme Käävän kanssa sairastuvalla. Kääpä katseli super Nannyjä ja minä ompelin partiolaisille 29 merkkiä. Mikä uroteko! Nyt on kaikkien huivit ja sudareiden paidat kunnossa. Minikäävällä on edessä vielä kaksi sudarivuotta, mutta Kääpä siirtyy syksyllä seikkailijoihin.
Illalla pääsimme vihdoin kotiin. Mies olikin mennyt vielä evakkoasunnolle, mikä hämmästytti erityisesti Taimia. Lähdimme pienimmän likan kanssa hakemaan Miestä ja tavaroita kotiin. Taimi kuskasi sekä oman että isoveikan Muumi-laukun tärkeänä. Juhlimme kotiinpaluuta katsomalla Salama Seepran ja syömällä sipsejä.
Viikonloppuna pääsin poikain kanssa Soukan kappelille Onnenpäiviin. Törsäsimme 20 euroa suomalaisen saattohoidon hyväksi ja saimme vastineeksi seuraavaa:
-4 ongintaa
-1 vesipajatso
-2 narunvetoa
-3 makkaraa ja mehua
-3 isoa muurinpohjalettua, hilloa ja kermavaahtoa
-heppahalauksia (vain Minikääpä)
-2 pomppulinnakäyntiä
-2 peliluolakäyntiä
-2 kasvomaalausta
-2 lastenhoitoa
Haimme muun porukan ja jatkoimme matkaa Papan 65-vuotispäiville Pasilaan. Notkuimme siellä iltaan asti, tulimme kotiin, söimme nuudeleita ja nukahdimme.
Sunnuntaina seurasimme aamusta, miten lapset rakensivat takapihalle ihan mahtavan majan. Kääpä ja Minikääpä kuskasivat kahdestaan valtavia puunrunkoja matkojenkin takaa. Käävän harkkojen jälkeen tarjoilimme majassa Kaijan omenista tehtyä piirakkaa, joka upposikin hyvin. Täytyykin taas tehdä omenasosetta pakkaseen, siitä tulee niin näppärästi piirakka. Tiedostan olevani pikemminkin piirakka- kuin kakkuihminen.
Mutta siinäpä se oli, Kääpälän evakkoviikko Herran vuonna 2014.
Saturday, March 08, 2014
Teologiaa
Aloitin siis uskonnonfilosofian maisteriohjelmassa. Maisteriopintojen lisäksi joudun tekemään 60 op esitietoja. Nyt olen tehnyt verkkokursseina
-Eksegetiikan perusopinnot 5 op
-Uskontotieteen perusopinnot 5 op ja
-Kirkkohistorian perusopinnot 5 op.
Seuraavana on vuorossa
-Systemaattisen teologian näkökulmia A (luentokurssi) 5 op ja
-Käytännöllisen teologian perusopinnot (verkkokurssi) 5 op.
Kirjatentteinä pitää tehdä
-Eksegetiikan aineopinnot 5 op
-Uskontotieteen aineopinnot 5 op
-Kirkkohistorian aineopinnot 5 op
-Käytännöllisen teologian aineopinnot 5 op ja
-Systemaattisen teologian näkökulmia B 5 op.
Ja sokerina pohjalla
-Kreikka/heprea 10 op.
Eli on tässä vielä työsarkaa, ennen kuin pääsen edes varsinaisiin maisteriopintoihin käsiksi. Kun esitiedot on suoritettu, voi dekaanilta anoa lupaa opinto-oikeuden siirtämiseksi pappispuolelle.
Mutta sinänsä näillä opinnoilla ei ole hoppu - olen aina opiskellut tosi ripeästi, mutta nyt aion hidastella. Olen nyt 38-vuotias ja ehkä viisikymppisenä voisin siirtyä IT-alalta papin hommiin, ellei sitten jotain muuta mielenkiintoista ilmaannu. Mutta nyt on kiva vain opiskella. Keskityn harkkatöissäni itseäni kiinnostaviin aiheisiin ja kaikenkaikkiaan opinnot ovat tuntuneet oikein antoisilta. Ja nyt vauvavuoteen ne ovat se minun oma juttuni, jota aina kaipaan kotiympyröissä.
-Eksegetiikan perusopinnot 5 op
-Uskontotieteen perusopinnot 5 op ja
-Kirkkohistorian perusopinnot 5 op.
Seuraavana on vuorossa
-Systemaattisen teologian näkökulmia A (luentokurssi) 5 op ja
-Käytännöllisen teologian perusopinnot (verkkokurssi) 5 op.
Kirjatentteinä pitää tehdä
-Eksegetiikan aineopinnot 5 op
-Uskontotieteen aineopinnot 5 op
-Kirkkohistorian aineopinnot 5 op
-Käytännöllisen teologian aineopinnot 5 op ja
-Systemaattisen teologian näkökulmia B 5 op.
Ja sokerina pohjalla
-Kreikka/heprea 10 op.
Eli on tässä vielä työsarkaa, ennen kuin pääsen edes varsinaisiin maisteriopintoihin käsiksi. Kun esitiedot on suoritettu, voi dekaanilta anoa lupaa opinto-oikeuden siirtämiseksi pappispuolelle.
Mutta sinänsä näillä opinnoilla ei ole hoppu - olen aina opiskellut tosi ripeästi, mutta nyt aion hidastella. Olen nyt 38-vuotias ja ehkä viisikymppisenä voisin siirtyä IT-alalta papin hommiin, ellei sitten jotain muuta mielenkiintoista ilmaannu. Mutta nyt on kiva vain opiskella. Keskityn harkkatöissäni itseäni kiinnostaviin aiheisiin ja kaikenkaikkiaan opinnot ovat tuntuneet oikein antoisilta. Ja nyt vauvavuoteen ne ovat se minun oma juttuni, jota aina kaipaan kotiympyröissä.
Lautailua ja laskettelua
Kävimme hakemassa Käävän kanssa mun vanhat laskettelukamppeet Pakilasta. Hienot Head-sukset 80-90-luvun vaihteesta ja vielä vanhemmat Blizzardin sauvat. Monotkin mahtuivat ihmeekseni vielä jalkaan! Muutenhan olen lautaillut viimeiset 23 vuotta, mutta nyt tämän mahan kanssa en uskaltautunut snoukkaamaan, kun siinä menee kuitenkin helpommin rähmälleen kuin suksilla.
Minikääpä sai Joulupukilta skimbamonot ja ostimme lisäksi kypärän ja sauvat. Käävälle Joulupukki toi laudan ja siteet, joten kaupasta tarvittiin vain kypärä. Laseja meillä olikin jostain syystä, joten niitä ei tarvittu. Minikääpä sai työkaveriltani 110-senttiset sukset, mutta ostimme tästä Tillinmäestä vielä 90-senttiset, joilla olikin mukava aloittaa.
Kerran kävimme testaamassa tässä Tillinmäessä. Kääpä pääsi aika hienosti laudalla alas ja Minikääpä pysyi tietysti suksillaan. Siispä Serenaan!
Aloitin Käävästä. Serenassa on kaksi ilmaista lastenhissiä, jotka riittivät meille mainiosti. Kääpä oppi menemään teleskoopilla, aluksi niin, että piti hissiä kainalossa ja lopulta se oppi laittamaan somman myös jalkojen väliin. Naruhissi olikin sitten jo hankalampi laudan kanssa ja rinnekin vähän jyrkempi.
Oli niin paluu lapsuuteen -fiilis! Aloitin itse pienenä laskettelun isin kanssa Peuranmaalla. Kävimme aluksi myös muissa lähiseudun rinteissä ja joksikin lomaksi vuokrasimme mökim Himokselta. Isi sai mummun ja vaarin puhuttua ympäri ja ne ostivatkin hienon kelohuvilan Rukalta. Siellä olimmekin sitten varsin tiiviisti kaikki talvilomat kymmenen vuoden ajan. Itsenäisyyspäivänä, jouluna, pääsiäisenä ja vappuna. Ensin oli juppikausi ja ihmiset hienoissa neonvärisissä vaatteissaan, sitten taas lama-aika ja koko keskus melko tyhjä ja lopulta taas väkeä rinteissä talouden piristyessä.
15-vuotiaana vaihdoin sukset lautaan ja sen koomin en ole juuri suksiin koskenut, paitsi nyt, tämän vitosen loppuraskaudessa. Ja toki minä niillä suksilla pysyn, kun olen koko ikäni rinteitä kolunnut. Mutta miten saada 8- ja 9-vuotiaat innostumaan asiasta, joka on itselleni niin rakas?
Näemmä helposti. Kun saimme Käävän rinteen päälle, se suhahtikin ihan itsekseen alas, ja uudestaan. Äitiä ei tarvittu, mutta laskin kuitenkin sen perässä, kun olin ne suksetkin hommannut. Söimme lounaaksi huippuhyvää hampurilaista ja ranskalaisia ja välipalaksi Kääpäläinen valitsi pullan.
Muutaman viikon kuluttua oli sama reissu edessä Minikäävän kanssa. Suksilla hissillä meno oli tietenkin helpompaa, ja toki alas tuleminen myös. Minikääpä tykkäsi enemmän naruhissistä ja sen vähän jyrkemmästä rinteestä, sillä siinä sai jo kunnon vauhdit. Naruhissillä meno mahan kanssa on jo astetta haastavampaa, mutta sinnikkäästi roikuin. Rinteissä oli onneksi molemilla kerroilla niin vähän väkeä, ettei tarvinnut pelätä, että joku kaistapää laskee päälle. Kauhistuneena kyllä luin jälkeenpäin, miten laskettelua ei missään nimessä suositella raskaana oleville, istukka irtoaa kuulemma helposti. No, onneksi ei irronnut.
Minikäävänkin kanssa valitsimme hampurilaiset ja ranskikset ja kävimme lopuksi syömässä vielä laskiaispullat Lahnuksen Shellillä. Oli kyllä ihan mahtavaa viettää aikaa kahdestaan Minikäävän kanssa. Sen silmät loisti ja se hoki vaan koko ajan, miten kivaa laskettelu on ja huomasitko äiti, miten hienosti laskin ja oliko Kanerva yhtä hyvä kuin minä. Ekaluokkalaiset harvahampaat on niin liikkiksiä :)
Nyt paistaa jo kevätaurinko ja edelleen houkuttaisi lähteä rinteeseen. Serenan lastenrinteet on nyt koluttu, mutta en oikein uskalla tämän mahan kanssa ihan sinne huipulle asti. Peuranmaa houkuttaisi, mutta en ehkä ihan uskalla päästää K&K:ta kahdestaan. Ehkä Mies lähtisi niille kaveriksi? Meillä on muutenkin yhteiset sukset.
Kääpäläinen kävi jo poikaystävänsä kanssa lautailemassa ystävänpäivänä. Poikaystävän isi ja äiti olivat mukana eivätkä päästäneet niitä muualle kuin lastenrinteeseen. Hyvä niin, sillä Käävän itseluottamus ja taidot eivät ehkä ole ihan vielä linjassa.
Mutta kaikenkaikkiaan olen nyt tyytyväinen ja ensi talvena on sitten Toukolaisen vuoro. Ehkä pääsisimme jopa sinne Rukalle, nuoruuteni rinteisiin.
Minikääpä sai Joulupukilta skimbamonot ja ostimme lisäksi kypärän ja sauvat. Käävälle Joulupukki toi laudan ja siteet, joten kaupasta tarvittiin vain kypärä. Laseja meillä olikin jostain syystä, joten niitä ei tarvittu. Minikääpä sai työkaveriltani 110-senttiset sukset, mutta ostimme tästä Tillinmäestä vielä 90-senttiset, joilla olikin mukava aloittaa.
Kerran kävimme testaamassa tässä Tillinmäessä. Kääpä pääsi aika hienosti laudalla alas ja Minikääpä pysyi tietysti suksillaan. Siispä Serenaan!
Aloitin Käävästä. Serenassa on kaksi ilmaista lastenhissiä, jotka riittivät meille mainiosti. Kääpä oppi menemään teleskoopilla, aluksi niin, että piti hissiä kainalossa ja lopulta se oppi laittamaan somman myös jalkojen väliin. Naruhissi olikin sitten jo hankalampi laudan kanssa ja rinnekin vähän jyrkempi.
Oli niin paluu lapsuuteen -fiilis! Aloitin itse pienenä laskettelun isin kanssa Peuranmaalla. Kävimme aluksi myös muissa lähiseudun rinteissä ja joksikin lomaksi vuokrasimme mökim Himokselta. Isi sai mummun ja vaarin puhuttua ympäri ja ne ostivatkin hienon kelohuvilan Rukalta. Siellä olimmekin sitten varsin tiiviisti kaikki talvilomat kymmenen vuoden ajan. Itsenäisyyspäivänä, jouluna, pääsiäisenä ja vappuna. Ensin oli juppikausi ja ihmiset hienoissa neonvärisissä vaatteissaan, sitten taas lama-aika ja koko keskus melko tyhjä ja lopulta taas väkeä rinteissä talouden piristyessä.
15-vuotiaana vaihdoin sukset lautaan ja sen koomin en ole juuri suksiin koskenut, paitsi nyt, tämän vitosen loppuraskaudessa. Ja toki minä niillä suksilla pysyn, kun olen koko ikäni rinteitä kolunnut. Mutta miten saada 8- ja 9-vuotiaat innostumaan asiasta, joka on itselleni niin rakas?
Näemmä helposti. Kun saimme Käävän rinteen päälle, se suhahtikin ihan itsekseen alas, ja uudestaan. Äitiä ei tarvittu, mutta laskin kuitenkin sen perässä, kun olin ne suksetkin hommannut. Söimme lounaaksi huippuhyvää hampurilaista ja ranskalaisia ja välipalaksi Kääpäläinen valitsi pullan.
Muutaman viikon kuluttua oli sama reissu edessä Minikäävän kanssa. Suksilla hissillä meno oli tietenkin helpompaa, ja toki alas tuleminen myös. Minikääpä tykkäsi enemmän naruhissistä ja sen vähän jyrkemmästä rinteestä, sillä siinä sai jo kunnon vauhdit. Naruhissillä meno mahan kanssa on jo astetta haastavampaa, mutta sinnikkäästi roikuin. Rinteissä oli onneksi molemilla kerroilla niin vähän väkeä, ettei tarvinnut pelätä, että joku kaistapää laskee päälle. Kauhistuneena kyllä luin jälkeenpäin, miten laskettelua ei missään nimessä suositella raskaana oleville, istukka irtoaa kuulemma helposti. No, onneksi ei irronnut.
Minikäävänkin kanssa valitsimme hampurilaiset ja ranskikset ja kävimme lopuksi syömässä vielä laskiaispullat Lahnuksen Shellillä. Oli kyllä ihan mahtavaa viettää aikaa kahdestaan Minikäävän kanssa. Sen silmät loisti ja se hoki vaan koko ajan, miten kivaa laskettelu on ja huomasitko äiti, miten hienosti laskin ja oliko Kanerva yhtä hyvä kuin minä. Ekaluokkalaiset harvahampaat on niin liikkiksiä :)
Nyt paistaa jo kevätaurinko ja edelleen houkuttaisi lähteä rinteeseen. Serenan lastenrinteet on nyt koluttu, mutta en oikein uskalla tämän mahan kanssa ihan sinne huipulle asti. Peuranmaa houkuttaisi, mutta en ehkä ihan uskalla päästää K&K:ta kahdestaan. Ehkä Mies lähtisi niille kaveriksi? Meillä on muutenkin yhteiset sukset.
Kääpäläinen kävi jo poikaystävänsä kanssa lautailemassa ystävänpäivänä. Poikaystävän isi ja äiti olivat mukana eivätkä päästäneet niitä muualle kuin lastenrinteeseen. Hyvä niin, sillä Käävän itseluottamus ja taidot eivät ehkä ole ihan vielä linjassa.
Mutta kaikenkaikkiaan olen nyt tyytyväinen ja ensi talvena on sitten Toukolaisen vuoro. Ehkä pääsisimme jopa sinne Rukalle, nuoruuteni rinteisiin.
Subscribe to:
Posts (Atom)