Juhannus ja Lintsi

Saavuimme kymmenen jälkeen torstai-iltana Alandia cupista ja heti seuraavana aamuna aloitimme pyykinpesut ja pakkailut ja pääsimmekin lähtemään reissuun lounaan jälkeen. Iloksemme Dacia imaisi ilman suksiboksiakin seitsemän matkustajan lisäksi kolmen päivän vaatteet ja ruuat seitsemälle, matkasängyn ja rattaat ja kuusi makuupussia.

Ajoimme ystäviemme luo Muurlaan, jossa meitä odottikin kunnon revohka juhannuksen juhlijoita. Meitä oli 11 aikuista ja 12 lasta ja sen lisäksi muutama pariskunta piipahti vielä illan mittaan. Lapsilla sujui leikit kivasti ja ne teki oikein hienon leffankin. Saunottiin, uitiin ja grillattiin ja rupateltiin ystävien kanssa. T&T pääsivät vielä pariin otteeseen ruokkimaan pieniä vasikoita, ja se oli erityisesti Toukolaisen mielestä tosi kova juttu.

Kääpä täytti 11 29.6 ja saimme syödä tuhdin brunssin ja päälle vielä Brita-kakkua. hyvin syötyämme lähdimme Lintsille päivää viettämään. Juoksimme laitteesta toiseen ja Mies roudasi Oivaa. Sekin pääsi kyllä laitteisiin: Kot Kot, Rumpukaruselli ja Vankkuripyörä tulivat tutuiksi. Taimi tykkäsi Kuumailmapalloista ja Muksu Puksusta, johon se uskalsi mennä ihan yksin. Touko rakasti Linnunrataa, minun ja K&K:n ehdoton suosikki on Salama. Kävimme kerran kastumassa Vonkaputouksessa ja pari kertaa Hurjakurussa, mutta onneksi päivä oli helteinen.

Ja parasta kaikessa: saimme Lintsille koko joukon ystäviä ja sukulaisia! Ensin saapuivat Pappa ja Päivi ja kävivät laitteissa Oivan ja Taimin kanssa, minä käytin sillä välin K&K:n Kehrässä. Seuraavaksi ne suuntasivat katsomaan taikuriesitystä ja minä pääsin muutamaan laitteeseen, mm. Hypyttimeen Toukon kanssa, K&K kävivät Mustakalassa. Jätin Toukon Merirosvolaivaan ja kävin hakemanssa Vaarin, joka tuli kanssamme Vuoristorataan ja Pikajunaan. Samassa paikalle saapuivat Anne ja Miksu, jotka lähtivät Taimin kanssa laitteisiin. Ja saimme vielä koko illaksi kaveriksemme Samin, joka heitti meidät lopulta kotiinkin Miehen lähtiessä aiemmin O/T/T:n kanssa.

Kiitos ihan mahtavasta Lintsi-päivästä kaikille! Ja kiitos vielä juhannusseurasta! Tämä on kesässä niin parasta!

Isäntä itse

Oiva on edennyt kehityksessään ns. isäntävaiheeseen. Se seistä pönöttää tukevasti pulleilla jaloillaan ja kasvattaa erityisesti poskiaan.

Ålandia Cuppiin saimme iloisen videotervehdyksen: Oiva kävelee! 8 askelta tuli varmoin ottein, kunhan vain suussa oli lelu turvaa tuomassa. Edelleenkin kävely vaatii sopivan fiiliksen ja pientä rohkaisua, mutta osaa se sen kyllä.

Oiva rakastaa edelleen musiikkia. Se nauraa ja tanssii villisti, kun musa on sopivan rytmikästä. ja toisaalta rauhoittuu, kun lauletaan Runopoikaa, joka on niin Oivan biisi kuin olla voi:

Hänellä on sielukas katse, isoäiti tiesi

Lapsella on sydän paikallaan, lämmittää kuin tuvan liesiTuo poika on herkkä niin, jos loukkaantuu niin itkee itsensä tainnoksiinVoi kunpa ei joutuisi vaikeuksiin

Siitä tulee vielä runopoika, laittaa joku päivä kaikki viulut soimaanEi tule ehkä kunnon miestä oivaa, yhteiskunnan ratasta vaan kapinoivaSiitä tulee vielä runopoika, laittaa joku päivä kaikki viulut soimaanEi tule ehkä kunnon miestä oivaa, tehokasta toimijaa vaan unelmoiva

Useimmiten kirjoittaa kaiken pöytälaatikkoonSisimpänsä paperille, katseilta piiloonKun tulee se aika jolloin kaikki tuo näkee päivän valonHän havahtuu, sen poltteeseen paloon

Siitä tulee vielä runopoika, laittaa joku päivä kaikki viulut soimaanEi tule ehkä kunnon miestä oivaa, yhteiskunnan ratasta vaan kapinoivaSiitä tulee vielä runopooika, laittaa joku päivä kaikki viulut soimaanEi tule ehkä kunnon miestä oivaa, tehokasta toimijaa vaan unelmoiva

Ihan mahtava biisi!

Eilen käytin Miniäisen parturissa, meillä oli kiva reissu jätskeineen ja seikkailuineen ja Mies lähti sen jälkeen T&T:n kanssa Haukkojen treeneihin. Kääpä oli golffaamassa ja pelaamassa fudista ja minä sain viettää aikaa Kaapolaisen ja Oivuskan kanssa.

Kaapo teki taloa ja Oiva kakkuja hiekkiksella. Ja pojat keinuivat. Lopulta Oivuska väsähti niin, että alkoi kaivata unimaitoaan. Pistin sen sänkyyn, mutta uni ei tullut. "Isi, isi?" se vain kyseli, ja tulimme vielä ulos isiä odottelemaan. Muutama auto saapuikin, ja Oiva vilkutti toiveikkaasti "Isi, isi!", mutta sieltä tulikin vain Johanna ja uudet naapurit. Oiva sai sylitellä Johanna, Tuomaksen ja Eliisan kanssa ja pääsi vihdoin isinkin syliin ja sitten tulikin uni.

Oiva juttelee jo aika paljon: se sanoo lisää, anna ja kiitti/kiitos, isi ja äiti. Niillä pärjää jo aika pitkälle. Täytyy toivoa, että sanastoa tulee vielä roimasti lisää seuraavan kuukauden aikana, sillä elokuussa alkaa tarha ja on pärjättävä ilman isiä ja äitiä. No, onneksi meillä on viikko aikaa harjoitella.

Mutta sitä ennen: Hesa Cup, loma, Bulgaria/Balcik, reissuja (Serena, saaristo, Moksi?, Pusula?), K&K:lla on partioleiri ja kaikki saa uida ja syödä jätskiä ja valvoa pitkään ja nauttia valosta ja lämmöstä. Ja sateesta ja ukkosista ja leffoista ja kirjoista.

Kuukausi meidän on vielä kasvatettava Oivuskaista ja sitten se on valmis yhteiskunnan rattaisiin, kunnon mieheksi tai runopojaksi.

Alandia Cup

Sain suuren kunnian toimia Käävän joukkueen, punaisten, turnausjojona.

Reissumme alkoi lauantaina 13.6 klo 5.10. Roudasimme matkalaukkumme kääntöpaikalle ja pienen palapelin jälkeen saimme viiden ihmisen viikon kamppeet mahtumaan autoon. Kuskimme vei meidät Turkuun ja pienen odottelun jälkeen pääsimme laivaan.

Meille oli varattu muutama hytti ja lapset saivatkin aika säpinän aikaan. Tytöt suihkuttivat poikia Tax Freesta hankituilla Victoria's Secreteillä ja pojat kostivat heittämällä suklaalevyn tyttöjen hyttiin. Levy osui tietenkin yhtä lasta nenään, mutta saimme vuodon tyrehdytettyä. Särkylääkettä meni kyllä sitten vielä muutamana päivänä.

Tässä vaiheessa reissua oli takana muutama tunti ja ajattelin, että tästä tulee kyllä pitkääkin pidemmät kuusi päivää.

No, onneksi loppumatka meni hitusen leppoisammin, vaikka pientä vispilänkauppaa oli edelleen havaittavissa.

Pääsimme syömään kunnon buffetlounaan ja iltapäivällä olimmekin jo Maarienhaminassa. Ensimmäisenä päivänä oli avajaiskulkue. Kaikki joukkueet kokoontuivat torille ja marssivat kaupungin halki stadionille. Vähemmästäkin sitä vanha ihminen liikuttuu. EPSistä oli mukana seitsemän peliryhmää 04-tyttöjä ja poikia ja ääntäkin lähti:

"Espoosta me tullaan ja kovaa me pelataan
Kivat on kaverit ja reilu on meininki
Punainen, musta ja valkoinen
Värit ovat parhaiden!"

Punaisilla oli sunnuntaina kaksi, maanantaina kolme ja tiistaina yksi peli. Ne voitti alkulohkonsa peleistä viisi ja tuli lohkonsa kakkosiksi. Cup-vaiheessa tuli sitten vastaan pronssille päässyt Tikka, jolle tytöt hävisivät. Valkoisten joukkue sai hopeaa ja turnauksen voiton vei JäPS. Punaiset pääsivät turnauksen jaetulle yhdeksännelle sijalle, mikä oli oikein mukava tulos.

Keskiviikon peli oli vasta illalla, joten annoimme punaisten pitää salabileet. Aamupäivällä ehdimme vielä minigolffaamaan ennen peliä. Torstain pelin jälkeen veimme tytöt kylpylään. Ne tekivät enkkoja vesiliukumäessä ja juttelivat enkuksi maarianhaminalaispoikien kanssa. "Ne kysy meiltä, että do you like jääkaappi?"

Valkut veivät tytöt aina aamulenkille ja minä pääsin mukaan. Juoksimme pupusaareen, jossa asui myös fasaaneita. Fasaaniuros pörhisteli sulkiaan ja kosiskeli naarasta. Tytöt katselivat touhua hämmästyneinä: "Mitä SÄ tekisit, jos joku mies yrittäis hypätä sun päälle?"

Yhtenä iltana oli disco. Ja shoppailemassakin käytiin. Reissun kruunasi vielä paluumatka laivalla, jolloin ostoskorit täyttyivät Mini Oreoista, Milkan Oreo-suklaasta ja Victoria's Secretin tuoksuista.

Ihana, ihana reissu. 04-tytöt on vaan niin liikkiksiä, mukamas isoja, mutta silti vielä pieniä. Kaikki, mitä oma äiti teki, oli "vähäks noloo", mutta silti illalla piti hipsiä vielä kainaloon, kun huonekaverit oli jo nukahtaneet.