Vähän liiankin rankka viikonloppu

Perjantai alkoi ihan leppoisasti. Minä olin etätöissä ja Mies toi pienet. Ehdimme syödä ennen K:n peliä. Pelipaitaa ei vain meinannut löytyä mistään, lapsi sanoi katsoneena fudisvaatekorin, puhtaat pyykit, likaiset pyykit ja oman kaapin, mutta ei. No, punavalkoinen pelipaita oli ovelasti naamioitunut joulupukkipuvun päälle roolivaatekaappiin. Paita päälle ja menoksi.

Ajoimme Käpylään, siihen Mäkelänkadun ja Hakamäentien kulmaan. Minä lähdin lenkille ja jätin K:n Taran ja Emmin kanssa. Minulla oli Miehen kello mukana, ehtisin juosta 25 min yhteen suuntaan ja sitten taas takaisin saman matkan. Juoksin ensin Kumpulan siirtolapuutarhan portille, kiersin siitä kasvitieteellisen puutarhan ja muistelin: täällä kävelin aikoinaan työkaverini kanssa, tuohon taloon jätin pyynnön tietojenkäsittelytieteen maisterin papereista, tuossa talossa asui Henna ja tuossa pelattiin Toukon KäPa Spring Cup viikko sitten.

Matka kulki mukavasti ja 50 min meni helposti omaan tahtiin. Myöhästyin pelistä minuutin, mutta se ei haitannut, tilanne oli vielä 0-0. Vastassa oli HJK City ja peli oli tasainen. Meillä oli enemmän maalipaikkoja, mutta ei vaan mennyt sisään. Kunnes lopulta toisella puoliajalla KP antoi hyvän keskityksen ja K juoksi maalille ja sai pallon sisään. HJK teki ärhäköitä vastahyökkäyksiä. KP teki pelin toisen maalin, mutta 2-0 kapeni pian 2-1:ksi ja se jäi onneksi myös pelin lopputulokseksi. Tytöillä on nyt takana viisi matsia ja viisi voittoa – kunpa jatkuisi samanlaisena loppuun asti.

Lauantaina oli Taimilla kaverin synttärit. Sitä ennen kävimme kuitenkin ostamassa tyttöjen ja Oivan kanssa namipäivänamit S-marketista ja minä piipahdin Hannalla ihastelemassa sisustusratkaisuja. Kaapo tarvitsisi huoneeseensa väliseinän ja se saadaan varmaankin Ikean liukuovikaapista. Leveys on 150 cm ja syvyyttä vielä mietin, joko 40 tai 60 + liukuovien viemä 6 cm.

Touko oli viime viikolla kaverisynttäreillä myös. Ne sujuivat hyvin ja jäimme vielä juttelemaan ja pelailemaan J, M, A ja L:n kanssa. Me kaikki aikuiset olemme opiskelleen kemmalla ja päätyneet kuka minnekin. Ja lapset harrastavat futista. Olipa mukava rupatella!

Mutta sitten se viikonloppu. Karkkien ja kaverisynttäreiden jälkeen Mies lähti K&K:n kanssa hakemaan grilliä Verkkokaupasta. Sen parissa sujuikin sitten lauantai.

Kun Mies häsäsi grillin kanssa, minä raivasin taloa, raahasin tavaraa ovesta ulos roskikseen ja Kierrätyskeskukseen. Jälkimmäiseen lähti

• Jätesäkillinen Taimin vaatteita
• Iso kassi kenkiä
• Kassillinen pyöräilykypäröitä
• Sähkökitara ja vahvari – Mies osti sen joskus K&K:n ollessa ihan pieniä, piti saada jotain omaa vauva-arkeen
• Viulu – Mun viulu, jota soittelin yläasteella, mutta joka odotti aina vuoteen 2010, jolloin K aloitti viulun soiton. Soittelin neljä vuotta K:n kaverina, mutta kun K lopetti, lopetin minäkin.
• Vanhat lumilautakengät
• Seisomalauta
• Vauvapulkka
• Ruskea hylly
• Leluja, mm. palkoita ja Muumi-lentolaukut
• Ilmankostutin
• Sarastusherätyskello
• Läppärilaukku
• Rikkaimuri

Yksi matkasänky sai uuden kodin naapurista ja eilen veimme vielä Sorttiasemalle neljä äitiyspakkauslaatikkoa ja Ikean löva-lehden. Huh, nyt pystyy taas hengittämään.

Mies lähti lauantaina vielä veljensä ja veljenvaimon kanssa kaupungille ja viihtyi ilmeisen pitkään.

Sunnuntaina olikin sitten Naisten kymppi, johon osallistuin K:n kanssa. Lähdimme hyvissä ajoin Stadiin, menimme Kökkelistä junalla, ja ehdimme hyvin hakea paidat, kierrellä kojut ja viedä tavarat säilytykseen. Ennen starttia esiintyi vielä Maija Vilkkumaa, sekin mun nuoruuden musaa.

K juoksi ja minä hölkkäsin. Lähdin vähän liian kovaa ja takareisikin kramppasi. Luulin olevani paremmassa kunnossa kuin viime vuonna, olinhan käynyt talvella pelaamassa sitä fudista, mutta ei, aikani parani minsalla ollen 1 h 28 min. No, ei oo mun laji, mutta tulipa taas käytyä. Jos kympin juoksee kerran vuodessa, ei varmaan mitään hurjaa kehitystä olekaan odotettavissa. Mun treenit oli 6*5 km. Ihan ok kyllä sekin.

K sen sijaan ei käynyt kertaakaan lenkillä, mutta toki ne treeneissä juoksee pallon perässä. Alun viiden minsa jumituksen jälkeen se pääsi karkaamaan omille teilleen ja juoksi hyvän ajan, 56 min. Kun minä saavuin maaliin, se oli ehtinyt jo laittaa Insta-päivityksen ja syödä fetasalaattinsa.

Lähdimme piknikin jälkeen kotia kohti, aurinko helotti jo kirkkaalta taivaalta, juoksun aikana oli pilvisempää. Minä tein vielä kierrätyskeskusreissun ja kävimme Taimin kanssa kirkossa. Se on ihan fiiliksissä pyhäkoulusta, tänään sieltä sai saippuakuplia.

Sunnuntaina olikin sitten takki aika tyhjä. Kämppä raivattu, kymppi juostu – mitä seuraavaksi?

No tietty töitä, lapsia, töitä ja lapsia, kuinkas muuten.

Äiti, Touko ja Turnaus

Toukolaisella oli viikonloppuna eka kaksipäiväinen turnaus, KäPa Sring Cup. Äiti oli ostanut uusia pelisukkia ja nappiksetkin vielä kiiltelivät hienon neonkeltaisina. Uudet sukat on ihan parhaita, Touko saa ne jopa itse jalkaan! Uudet nappikset ja uudet sukat olikin sitten vähän huono yhdistelmä, sillä nappis irtosi yhdessä pelissä ja viikonlopun turnauksesta jäi varpaisiin rakot.


Pelejä oli lauantaina kolme. Lähdimme yhden maissa Kumpulaa kohti ja ajoimme auton Kättärin lähelle parkkiin. Kävelimme kesäisen puutarha-alueen halki ja ihastelimme pitkiä voikukkia, joista saisi hienoja seppeleitä. Touko puhalteli voikukkia ja heitteli varret jokeen.


Pian saavuimme kentille. Kaittimista soi musiikki, aurinko paistoi ja kentillä pyöri pelit. Löysimme Toukon kentän, ekan päivän pelit pelattiin nurtsilla, ja lämppäilimme vähän kahdestaan. Lopulta oli kaikki Haukat koossa, valkut ottivat homman haltuun ja me aikuiset suuntasimme kannustuspaikoille.


Ja hyvin me kannustimmekin, sillä ensimmäinen peli päättyi 3-0 voittoon. Välissä ehti haukata vähän evästä ja sitten olikin seuraava ottelu ja sekin voitettiin. Päivän viimeinen peli meni vähän ihmettelyksi ja päättyi tappioon.


Pelin jälkeen kävimme hakemassa kanttiinista ison pussin metrilakuja ja poimimme tulomatkalla voikukat seppelettä varten. Kotimatkalla kuuntelimme radiosta Suomen matsia, Venäjä johti 1-0. Kun saavuimme pihaan, alkoivat taloyhtiön talkoot olla pulkassa. Mies oli ottanut minulle siiderin ja makkaran, mikä mukava yllätys! Tein vielä vähän pihahommia Taimin kanssa ja järkkäilin ulkovarastoa. Mies lähti K:n, Kaapon ja Toukon kanssa Elastisen keikalle ja minä jatkoin pihahommia pienten kanssa ja laitoin ne kylvyn kautta sänkyyn.


Valvoin myöhään, ja odottelin konserttiväkeä kotiin. Neljä väsynyttä mutta onnellista Ela-fania saapui puoli yhdentoista aikaan.


Meillä oli Toukolaisen kanssa aamulla lähtö yhdeksältä. Ajoimme taas Kumpulaan, saimme auton samalle parkkikselle ja kävelimme kentälle. Tänään pelattiin tekiksellä. Ensimmäinen matsi hävittiin, tokasta tuli tasuri ja kolmas voitettiin. Pojat saivat mitallit kaulaan, fudiskortteja ja alennuskupongin. Touko sai vielä Fair Play -kortin ja Gnistanin viirin - hyvä turnaussaalis!


Touko otti ison päärynäjätskin ja äiti maitokahvin. Nautiskelimme penkillä herkuista ja auringosta. Nyt ei ollut kiire mihinkään.


Alkoi olla nälkä ja ajoimme Selloon. Pääsimme Fukuun lounasbuffaan ja söimme monta lautasellista sushia, minä maistelin kyllä muitakin herkkuja.


Masut täynnä lompsimme kotiin. Hyvä turnaus, ihana viikonloppu, suloinen Touko. Ja se aurinko.

Kohti lomaa

Taas sain vapaapäivän! Nyt käytin sen pienten kanssa. Veimme ensin auton Laakkoselle huoltoon. Vietimme kaksi tuntia leikkien, piirrellen ja eväitä syöden. Siinä vaiheessa, kun meinasi mennä hermot, otimme vielä kuumat kaakaot.


Laakkoselta jatkoimme matkaa Angry Birds -puistoon. T ja O olivat ihan innoissan. Taisku uskalsi laskeutua korkealta pylvästä pitkin ja Oisku olisi tietenkin halunnut mennä perässä joka paikkaan.


Kun olimme kiipeilleet tarpeeksi, jatkoimme matkaa Leppävaaran uimahalliin. Kävimme läpi seitsemän allasta: lasten allas, pikku allas, kaksi poreallasta, iso terapia-allas ja sitten vielä ulkoa löytyvä pikku allas ja terapia-allas. Ja lopuksi sitten saunaan.


Uintiosuus oli yllättävän lungi, kun mukana oli vain nämä kaksi uimataidotonta kääpää. Vaikka kuvittelisi, että kolme uimataitoista siihen päälle ei olisi juttu eikä mikään, niin kyllä siitä syntyy ylimääräistä hässäkkää, kun jokainen käy vuorollaan raportoimassa, mihin altaaseen meinaa mennä vai jokohan olisi sauna-aika.

Kun uinnit oli uitu, söimme vielä jäähilejuomat uimahallin kahviossa, tai no minä valkkasin tietty lohileivän. Ajoimme kotiin ja otimme kaikki kolme pitkät päikkärit. Olipa kyllä onnistunut reissu! Oivuska oli niin suloinen uimari, että meinasi sydän haljeta.


Edellinen viikko olikin ollut korvatulehdusviikko. Ensin tutti pois ja huutoa, sitten huutoa, jota luulimme siksi samaksi tuttihuudoksi, mutta olikin siis korvatulehdusitkua, torstaina tarhassa, illalla lekurissa, antibiootit kehiin ja seuraavana torstain jälkitarkastus. Nyt pitäisi olla korvat kuosissa taas ja putketkin ilmeisesti pysyivät.


K on pelannut futista, piirisarjan ykköstasolla on pelattu kolme peliä ja saatu kolme voittoa, minä olen juossut (5*5 km, aika säälittävä määrä, kun on alle viikko Naisten kymppiin) ja pelannut futista, Toukolainen on pelannut futista ja pieni Taimikin aloittin futiksen kesäkoulun. Kaapo ja sen kaveri miettii futista myös, argh.


Minä pääsin myös kavereiden kanssa teatteriin. Kävimme katsomassa KOM-teatterissa Pasi eas here ja se oli ihan huippu! Söimme vielä Sikalassa, kaikein kaikkiaan oikein onnistunut ilta.


Kävimme myös Leea-serkun synttärillä. Serkuksilla sujuivat leikit ja pöytä notkui herkuista. M, L ja Leea-serkku lähtivätkin nyt vuodeksi Abu Dhabiin, toivottavasti päästään siellä käymään talvella.

Kun juhlat oli juhlittu, kävimme vielä Mummin ja Mummon haudoilla viemässä valkovuokkoja. Tunnelma oli iloinen ja haikea. Oli ihanaa päästä käymään, Mummi niin rakasti valkovuokkoja, mutta samalla surin sitä, että meidän lasten mummot asuu Taivaassa eikä ihan kamalasti voi osallistua tähän meidän arkeen. Ollaan välillä niin yksin tämän revohkan kanssa, että joku varamummo olisi enemmän kuin tervetullut.


Lapsilla on riittänyt kaverisynttäreitä: joka viikolle on muutamat synttärit ja muutama lahjan hankinta. Toukolaisenkin kaverisynttärit saatiin vihdoin buukattua ensi viikolle.

Niin ja pääsi Mieskin vähän viihteelle: se kävi K, K, T -kokoonpanolla Elastisen keikalla. Lapset olivat ihan fiiliksissä!

Ja lätkää me on katsottu toki myös, mutta nyt se on sitten ohi. Pari viikkoa ehtii vetää henkeä ja sitten alkavatkin futikset.


Tulevaisuuskin näyttää valoisalta: Touko lähtee kouluun ja sai iltispaikan ja tarhalaiset vaihtavat tammikuussa naapuritontille valmistuvaan yksityiseen päiväkotiin. Se helpottaa kummasti meidän arkea, kun eskarilaista ei tarvitse kuskata erikseen ja pienten tarha siirtyy pari kilsaa lähemmäksi. Jee!


Ja nyt kohti kesää: koululaisilla on enää kaksi viikkoa koulua eikä tarhalaisillakaan ole kuin enää kuusi viikkoa ennen lomaa. Ja sitten koittaa neljän viikon vapaus, joka aloitetaan Legoland-reissulla.


Lomaa kohti, TJ 28!  

Äitienpäivä

Kylläpä oli niin hyvä idea ottaa helatorstain jälkeinen perjantai vapaaksi! Tähän pieneen lomaseen mahtui monen moista ja mikä tärkeintä, nyt on taas sellainen olo, että akut on ladattu ja jaksaa seilata työelämän myrskyissä kappaleen matkaa eteenpäin.

Keskiviikkona pääsin seuraamaan K:n matsia, vastustaja HG on tästä läheltä Matinkylästä ja tiukka ottelu päättyi onneksemme 4-2 voittoon. K pelasi ihan kivasti laitaa, on sille ihan luonteva paikka.

Aurinko helli meitä koko loman ja mikäs siinä oli seisoskellessa kentän laidalla. Ehdimme juoda E:n äidin kanssa vielä kahvitkin ennen ottelun alkua. Olo oli sikälikin huojentunut, että olin luopunut huoltajan ja tilastovastaavan tehtävistä. Pikku juttuja, mutta kun tässä elämässä alkaa olla vähän liikaa tavaraa, on jostain karsittava. Olo oli haikea, mutta päätös tuntuu oikealta.

Pikkuiset olivat odottaneet torstaita, sillä luvassa oli kukka- ja jätskiretki Saunalahteen. Lapset valkkasivat kaupan isoimmat jätskit, tietty, ja nautiskelimme niitä penkillä istuskellen auringon paisteessa. K oli tullut paikalle kruiserilla, K&T skuuteilla ja pikkuinen Taimisto fillarillaan, kuinkas muuten. Oiva sai nauttia rataskyydistä, mikä onkin sille ukolle harvinaista herkkua. Paluumatkalla poimimme kukkaset ja lapset olivat silmin nähden tyytyväisiä.

Vietimme loppupäivän ulkona. Oivan kanssa kävimme katsomassa nuijapäät, traktorin, kaivurin ja muurahaiset ja Taimikin halusin samanlaiselle kierrokselle. Se järjestyi. T&T etsivät kaikenlaisia ötököitä ja muita kevään merkkejä. Pihaa mentiin ympäri milloin milläkin vermeellä, pikkuinen Oiva potkumopolla vinhasti huristaen.

Perjantaina  saimme viedä päiväkotiin iloiset tarhalaiset, miehellä oli töitä, mutta minä pääsin viettämään lomapäivää isompien kanssa. K jäi kotiin, ja minä lähdin poikien kanssa Angry Birds -puistoon ja Leppävaaran uusittuun uimahalliin.

Puisto oli taas tosi kiva, ja se aurinko tietty vielä päälle, ja se uimahalli oli ihan huippu! Kävimme ensin lastenaltaassa ja sitten siirryimme hyppyaltaille, jossa vietimmekin sitten suurimman osan ajasta. Pojat hyppivät ja minä vesijuoksin ja lopuksi pääsimme vielä jättimäiseen terapia-altaaseen ja pikaisen poreallaspiipahduksen jälkeen saunaan.

Koukkasimme K:n kotoa ja ajoimme lounaalle Jufuun. Toukolainen sai masun täyteen rakastamaansa sushia, K nuudeleita ja Kaapolainen vähän joka sorttia. Mulla on aina perinteinen: ensin vähän sushia, sitten kinkkiä ja lopuksi pari palaa sushia, niin että tajuaa, että tulipa syötyä vähän liikaa, mutta olipas hyvää.

Haimme vielä Toukolaiselle nappikset naapurikaupasta ja sitten herkkuja S-marketista ja suuntasimme Temppiksen Omapomppuun. K&K osasivat hienosti voltin jaloilleen, monta peräjälkeen, ja K näytti flikin etuperin. On ne sentään jotain oppineet kevään aikana. Huomenna onkin kauden päätös ja saadaan neljälle mukelolle mitskut kaulaan. Se on aina kiva tilaisuus!

Kun oli pompittu tarpeeksi, haimme pienet ja vaihdoimme ne rinkkoihin ja vein K&K:n partiretkelle. Bussi vei ne Kattilajärvelle Nuuksioon. Ne olivat suunnistaneet ja tehneet linnunpönttöjä. Kaapolainen yöpyi kaminateltassa ja K laavussa. Mekin pääsimme vähän partiofiiliksiin, kun koko perheelle oli järjestetty iltanuotio. Oli ohjelmaa ja lauluja, ja meidän lapset pääsivät kisaamaan: K kertoi vitsin, Kaapolainen haki halkoja ja käpyjä ja Taimi pääsi räppäämään (Linnean avustuksella) seikkailijasta. Lopuksi saimme vielä sämpylää, mehua ja teetä ja paistoimme vaahtokarkkeja. Ihan täydellinen ilta!

Lauantaina Mies oli lupautunut ex tempore muuttoavuksi isälleen. Mies otti mukaan T&T:n ja koko porukka lähti kotoa heti aamupalan jälkeen. Me saimme olla Oivuskan kanssa kahdestaan! Vilkutimme heipat ovelta ja aloimme hommiin: laitoimme astiat ja pyykit ja järkkäsimme alakerran. Ja kun kaikki oli valmista, lähdimme retkelle: kävelimme Saunalahteen, ostimme kaupasta eväät ja menimme koulun pihalle leikkimään. Oiva sai laina joltain pojilta kuorma-autoa ja lapparia ja ajeli autollaan ylpeänä ympäri hiekkista. Pienen huudon kanssa sain auton irti ukosta ja pääsimme eväiden kimppuun. Savulohikolmioleipä ei kelvannutkaan, joten haimme kaupasta vielä karjalanpiirakkaa. Törmäsimme kaupassa vielä T:n kaveriin Emilin äiteineen ja sovimme leikkitreffit, kunhan Temppikset on saatu puolin ja toisin päätökseen. Retken jälkeen ei maistunutkaan vielä uni, vaan vuorossa oli mopoilua ja piipahdus sammakkolammella. Lopulta sain ukkelin sänkyyn ja pian muuttomiehet sitten saapuivatkin.

Ja sitten koitti se jännittävä päivä: Äitienpäivä 2016! Sain herkut, lahjat, kortit ja kukat tietenkin vuoteeseen laulun kera ja koko päivä oli täynnä yllätyksiä. Lounaaksi lapset valmistivat itse tortillat tykötarpeineen ja kakkukahvitkin oli tarjolla. Kakku oli tehty lempparijätskeistäni, uutuutena Pätkis-jätski ja kaverina vanha klassikko lakujätski. Olen ihan koukussa Pätkis Mini Biteseihin! Pöytä notkui toki muistakin herkuista.

Illalla lähdimme vielä minun toiveestani kirkkoon. Minua kosketti erityisesti Anja Porion runo äidille, jossa kyseenalaistetaan se, että onko Martan valinta oma vai pakon sanelema. Minä ainakin koen olevani se arkipäivän Martta - teen ja touhuan, häärään ja varmistelen, vien mennessä, tuon tullessa - aamusta iltaan, vuoden ympäri. Enkä ehdi tehdä mitään ikinä.

Ehkä tämän äitienpäivän isoin opetus on olla enemmän Maria ja vähemmän Martta, vaikka sellaiseksi olisikin sattunut syntymään.

Onnellista äitienpäivää kaikille äideille! Olisin halunnut viedä vielä valkovuokkokimput äidin ja anopin haudoille, mutta herra 2-v. päätti toisin karjahtelemalla Burger Kingissä niin, että Mies poistui sen kanssa edeltä autoon.

Mutta ilman kimppujakin, hyvää äitienpäivää sinne pilven reunallekin!

Wappu 2016

Me olemme talven jäljiltä niin nuupahtaneita, että wappu, tuo työläisten ja kevään juhla, tuli todella tarpeeseen.

Mies ja K aloittivat vapun vieton fudiskentällä, kuinkas muuten. K oli kapteeni ja luotsasi joukkueensa 9-0-voittoon PuiUsta. K:n joukkue pelaa T04 Ykköstä ja kyseessä oli eka sarjapeli. Iloinen parivaljakko kotiutui meille puoli kymmenen maissa.

Siinä vaiheessa lähes kaikki pienet jo nukkuivat. Olimme viettäneet mukavan kevätillan pihassa. Taimi ajeli fillarillaan, Toukolainen tutki kukkia ja matoja ja Oivuskan kanssa kävimme katsomassa kaivuria läheisellä työmaalla. Tontille nousee yhdistetty hoiva- ja päiväkoti, ja toivon todella, että saisimme siihen paikat T:lle ja O:lle. Syksyllähän Toukolainen aloittaa jo koulun, joten meille jää enää kaksi kuskattavaa, ja nekin viedään samaan paikkaan.

Oiva viihtyy hyvin ulkona. Se täytti keskiviikkona kaksi vuotta ja sai lahjaksi kaivurin. Traktorit ja kaivurit ovat kaikin puolin mieleisiä. Kävimme torstaina kirjastossa ja O löysi kokonaisen kirjan, jossa oli pelkkiä traktoreita. Siitä vasta riemu syntyi! Aiemmin samana päivänä Mies oli käynyt Oivuskan kanssa neuvolassa. Tädin oli tarkoitus testata Oivan sanavarastoa, mutta erehtyi kysymään ensin traktorin. Oiva ei millään malttanut katsoa muita kuvia, vaan käänsi aina traktorisivun esiin. "Trakkori! Trakkori".

Oivaa kiinnostavat myös renkaat ja vanteet. Syksyllä se huomasi heti, kun meidän autoon oli vaihdettu nastat ja nyt keväällä se oli yhtä innoissaan kesärenkaissa. Kaikilla parkkiksilla se käy aina renkaita läpi ja hiplailee vanteita.

Pikkuinen Taimi puolestaan sai tanssituntinsa päätökseen. Se kävi Espoon Tanssiopiston tanssitunneilla tiistai-iltapäivisin syksyn ja kevään ja minä pääsin katsomaan niiden kevätnäytöksen. Ja kylläpä se olikin hieno! Olin aivan hämmästynyt, miten paljon ne olivat vuoden aikana oppineet.

Toukolainen puolestaan tuli kotiin Satudiplomin kanssa. Se oli jo sen toinen, sillä mei teimme yhdessä ensimmäinen. Touko on kova lukemaan ja luulen, että se voisi ruveta tekemään Tapiiri-lukudiplomia. Touko lukee kirjoja vähän laidasta laitaan, romskuja ja tietoa, kun taas isosisko oli samassa iässä aivan hurahtanut Ella-kirjoihin. Lukudiplomissa tulisi luettua kirjoja laidasta laitaan ja se oma maku löytyisi vähitellen.

Ja ihmeiden ihme, myös Kaapolainen sai lukudiplominsa valmiiksi! Kaapo luki viime kesänä paljon ja jatkoi hyvään tahtiin lukemista myös syksyllä. Mutta sitten lukudiplomi, siis sellainen pieni lappunen, hävisi, ja ukkeli jätti homman sikseen. Kaapo oli kuumeessa neljä päivää ja sitä hoivatessani tarkistin lukudiplomitilanteen, Lapsi oli itse asiassa lukenut ihan riittävän määrän kirjoja, mutta tehtäviä pitikin tehdä sitten oikein urakalla. Se ahkeroi niitä 11 kerralla, ja lisäksi kolme kappaletta lintuja ja monta matikkaa. No, onneksi pian koittaa loma: lapsilla on tällä viikolla vain kolme koulupäivää ja sitten alkaa viiden päivän helatorstailoma.

Saimme myös vihdoin vietettyä Kaapolaisen kaverisynttärit. 10 10-vuotiasta pääsi pariksi tunniksi pomppimaan Tempputemmellykseen. Välissä ne vetivät vähän jätskiä, karkkia ja sipsiä ja jatkoivat sitten taas. Oli kyllä just hyvät synttärit Kaapukan ystäville! Juhliin oli kutsuttu pelkkiä poikia, paitsi tietysti A ja E.

No mutta se wappu. Pari päivää oli lastattu niin täyteen munkkeja, donitseja, nakkeja, perunasalaattia, ilmapalloja, kaasupalloja, vesi-ilmapalloja, serpenttiiniä, suihkuserpenttiiniä ja vesisotaa, että ainakin tämän perheen aikuiset lähtivät ihan iloisina töihin.

Ja minä olin viikonloppuun erityisen tyytyväinen, koska

1. Pääsimme Miehen kanssa kahdestaan Nuuksioon
2. Sain tehdä kukkaretken Toukon ja Taimin kanssa
3. Kävimme Saunalahdessa K&K:n kanssa ja nautimme Kane'sit auringon paahtaessa lisää pisamia Kaapolaisen kasvoille.

Kevät, se on todella täällä!