Lomailua

Nyt on menossa viides lomapäivä ja me kaikki olemme päässeet mukavaan lomamoodiin.

Lapsilla sujuu leikit. Välillä ne leikkivät kaikki neljä Winxejä ja tänään oli menossa jotkin agentti/poliisi/vangitsemisleikit, naapurin J oli mukana myös. Leikit kestävät monta tuntia ja on aina surku keskeyttää ne, mutta lapsia on välillä ruokittavakin.

Jouluaattona meillä oli siis ruokavieraina Vaari, M, Tomppa, Miehen M-veli ja minun A-siskoni. A kävi syömässä vielä joulupäivänä ja tapanina saimme sitten kylään Papan ja P:n. Nyt loppuloman aikana pitäisi toimittaa vielä kummitytön paketti ja toisaalta meille on tulossa muuta kummi kylään. Mukavaa! Suunitelmissa on myös Huimalaa, Hoploppia ja uimahallia ja jos säät sallivat, myös laskettelua/lautailua ja luistelua.

Eilen teimme reissun Isoon Omenaan, sillä Mies ja Kääpä kävivät katsomassa Hobitin. Minä hengasin muiden kanssa. Kolme pienintä saivat Hot Wheels -autot, söimme donitsit, kävimme kirjastossa ja haimme vähän ruokaakin. Niin, ja ostimme Käävälle ja Miniäiselle ne kypärät ja Minikäävälle laskettelusauvat. Ja parasta kaikesta: minä sain vihdoin Pauliina Rauhalan Taivaslaulun!

Luin sen samantien ja se oli kyllä ihan huippu! Minuahan on aina kiinnostanut vanhoillislestadiolainen käsitys ehkäisyn synnillisyydestä, tein aiheesta nyt syksyllä uskontotieteen tutkielmankin. Mutta vasta romaanin luettuani ymmärsin paremmin. Olen yrittänyt selvitellä asiaa Raamatusta, jossa asiaan ei puututa, mutta vasta kirjan luettuani sain käsityksen ns. vauvavarasto-opista. Toivon, että avoin keskustelu ehkäisykysymyksestä palauttaa sen sille kuuluvalle paikalleen, jokaisen pariskunnan omaksi asiaksi.

Seuraavaksi pitää lukea Riikka Pulkkisen Vieras loppuun, se on minulla nyt toisena lomakirjana, mutta ahmin tuon Taivaslaulun tähän väliin. Siinäkin on syömishäiriöteema, kuten kesällä lukemassani Sofie Oksasen Stalin lehmissä. Oma suhtautumiseni ruokaan on ollut aina hyvin huoleton, joten teemaan eläytyminen on vaikeahkoa. Mutta sinänsä hyvin avartavaa. Minä tosiaan tutustuin ruokien kalorimääriin ensimmäistä kertaa 37-vuotiaana ja se kannatti, sillä laihduin heti 17 kiloa :)

Mies kävi äsken juoksemassa vitosen. Minähän olen viime viikoina vain uinut sitä puolen tunnin satsiani, mutta nyt ollaan Käävän kanssa pariin otteeseen kävelty tuo sama vitonen. Nyt se menisi varmaan taas juostenkin, sillä minun superhitaalla tempollani. Mutta kerään vielä voimia syömällä rusinoita ja pähkinöitä :)

Leppoisaa lomaa!

Lahjat 2013

Tässä vielä säntillien listaus lasten lahjoista. Tärkeintä oli osoittaa, että tuli tasapeli pakettimäärän suhteen. Isoimman lahjan sai tänä vuonna Taimi - se on toinen asia, joka merkitsee. Kiitokset Vaarille, Papalle ja ihanille kummeille!

Taimisto
1) Furby
2) Duplo-talo
3) Elli ja tuttisuu
4) Kolme pikkuista tätiä
5) Taivas on totta ja muovailumassaa
6) Little Pet Shop -paketti, ruskea hame ja Marimekon raitasukat
7) Bambimekko
8) Hello Kitty -sukset
9) Plaston rekka-auto

Toukolainen
1) Furby
2) Lentävä keiju
3) Siiri ja villi taapero
4) Mimmi Lehmän ja Variksen iso kirja
5) Herra Hakkaraisen talo
6) Trash Wheelsejä ja lahjakortti Huimalaan
7) Winx-keiju
8) Hot Wheels -autorata

Miniäinen
1) Furby
2) Lego Chima -leijonalinnake
3) Tare-naamio
4) Untu ja sydäntalven salaisuus
5) Aarresaari
6) Laskettelumonot
7) Legon rakentelukirja
8) Lego TSH Uruk-hain armeija

Kääpä
1) Furby
2) Furbyn aurinkolasit
3) Spynet agenttikello
4) Spynet ansalanka
5) Hobitti
6) Lumilauta ja siteet
7) Lautailumonot
8) Luistimet
9) Lego Hobitti Synkmetsän haltia-armeija

Ja Tontuilta aamulla kuusen alle:
-12 lahjaa Joulupukille (Minikääpä ja Taimisto)
-Siiri tekee maalin (Toukolainen ja Kääpä)
-Fudistatskoja (Kääpä)
-Trash Wheels (Miniäinen)
-Trash Wheels (Toukolainen)
-Mangustit (Taimisto)
-Huulirasvasetti (Kääpä)
-Lahjakassi siskotontulta (Miniäinen)
-Lahjakassi siskotontulta (Toukolainen)
-Lahjakassi siskotontulta (Taimisto)

Joulun jälkeistä elämää

Heräsin taas kukonlaulun aikaan mutta käävät (ja Furbyt) vasta 7.30. Ensin alakertaan käppäili Toukolainen, joka oli herännyt märästä sängystään. Sillä on yövaippa, jonka se ottaa unissaan pois ja näin näy aina toisinaan. No, se oli kuitenkin nähnyt hyviä unia. Pian alakertaan saapui Miniäinen, joka rakensi illalla silmät ristissä Chima-leijonalinnakettaan ja jatkoi hommaa heti herättyään. Pian portaissa kolisteli pikkuinen Taimi Furbynsä kanssa. Kääpä ja Mies vielä koisivat, ellei sitten Kääpäläinen lue Hobittia sängyssään.

Tiedättekö Furbyt? Meille Joulupukki toi niitä neljä, jokaiselle omansa, ja ne ovat kyllä varsin rassaavia tapauksia. Ne kalkattavat koko ajan ja välillä ne on pakko viedä saunaan rauhoittumaan.

Nyt alkoi autoradan rakennus. Toukolainen sai Joulupukilta Hot Wheels -autoradan, joka on siitä kiva, että ihan pienetkin osaavat rakentaa sen itse, siitä voi tehdä vaikka miten monenlaisia versioita ja kaikki pikkuautot kelpaavat.

Meillä oli pitkästä aikaa paljon porukkaa joulupöydässä. Oli Vaari, M, Tomppa, Miehen veli M ja minun siskoni A. Käävät olivat ihan täpinöissään! Ja minusta oli ihan mahtavaa, että aikuis-lapsisuhde oli 7-4! Kaikki saivat huomiota ja oli patterien laittajia ja lelujen kasaajia.

No nyt taitaa herätä Kääpäkin. Huomenta pörröpää! Kane moikka!

Vähänkö nauratti tässä yhtenä päivänä, kun Kääpä kertoi lukeneensa kirjastossa vanhemmille suunnattua kasvatusopasta. Sen mukaan 9-12 -vuotiaat lapset valehtelevat niin, että ne tapittavat suoraan silmiin. Koska Kääpä haluaa olla tietenkin hyvä huijaamaan ("En ole soittanut viulua! Hävittiin matsi!") se ei tietenkään katso silmiin, vaan mieluiten lattiaan, vilkuilee tosin välillä silmiinkin. Ja ihmettelee sitten, miksi huijaukset eivät mene läpi :)

Kääpä on nyt hurahtanut Hobittiin ja TSH:hon. Oltiin eilen ja toissapäivänä sen kanssa vitosen lenkillä ja lapsi leikki samoojaa. Se loipotti pitkin metsiä eikä edes pludannut, vaikka loikki villisti ojien yli. Tänään ne menee Miehen kanssa leffaan katsomaan uuden Hobitin, minä pääsen muiden kanssa shoppailemaan (perunoita, vessapaperia, pesupulveria, laskettelukypärät ja sauvat) ja kirjastoon.

Jotain piti kirjoittaa vielä Toukolaisestakin, mutta nyt täällä on sellainen meteli, etten kuule omia ajatuksiani. Palaan vielä.

Glögiä ja pipareita

Kylläpäs on taas ollut kalenteri täynnä, kääpäläisjuttuja enimmäkseen.

Viime lauantaina haettiin joulukuusi. Saimme isältäni kutsun tapahtumaan, jossa tarjottiin glögiä ja pipareita, grillimakkaraa, riisipuuroa ja lapsille konvehteja. Kaikki saivat valita joulukuuset ja lapsille oli poniratsastusta.

Käävät innostuivat siitä kovasti. Poneja oli kolme ja kaikki saivat ratsastaa kaikilla, paitsi Taimisto, joka tyytyi pienimpään poniin. Käävän suosikki oli isoin poni, joka minusta näytti kyllä ihan hevoselta. Minikääpä piti eniten pilkullisesta. Toukolaisen mielestä ratsastus oli jopa hauskempaa kuin pelaaminen ja se on paljon se. "Kiitos kyydistä, heppa!" muisti pieni Taimi kiittää saatuaan vielä ylimääräisen kierroksen.

Olemme saaneet nauttia myös kulttuurista. Käävällä oli kaksi viuluesitystä, toinen Sello-salissa ja toinen Karakallion Musica-salissa. Jälkimmäisessä oltiin tonttulakit päässä ja saatiin taas glögiä, pipareita ja konvehteja. Kaikki open pienet oppilaat soittivat joululaulusikermän ja se meni oikein hienosti. Kääpä soitti Joulupuu on rakennettu ja omana kappaleenaan Sätkynuken. Sillä oli kyllä superhelpot kappaleet, mutta hyvä niin, sillä tämä syksy on ollut muutenkin niin haipakkaa.

Eikä se lopu vieläkään. Aamulla on Minikäävän joulujuhlaesitys koululla, se on Muppeli. Se on ollut kovasti tohkeissaan roolistaan ja huomenna sitten nähdään, miten sujuu. Käävällä on mupen laulukoe keskiviikkona ja nyt ollaan sitten parina päivänä solfattu.

Se, mikä minua eniten ihmetyttää, on Käävän koulun rankkuus. Niille tuli tänään uusi urakka: 8 sivua matikkaa ja saman verran äikkää. Ja kohta loppuu lukukausi! Saisi ope ennakoida, ja aloittaa loppukirin hieman aiemmin kuin viimeisillä viikoilla, kun lapset ovat muutenkin puhki.

Touko ja Taimi esiintyivät myös. Touko oli lumihiutale, joka tarttui ensin kuusen oksiin ja sitten nallen nenänpäähän, laulu oli Pieni pilvi pehmoinen, ja sitä ne nyt hoilottavat. Taimikin pääsi mukaan toiseen esitykseen, jossa molemmat olivat tonttuja. Lopuksi kaikki lauloivat vielä yhdessä Soihdut sammuu ja päästiin piiriin leikkimään.

Kääpä esittää perjantaina joulukirkossa. Ne laulaa Roosan kanssa "joulu on taas, riemuitkaa nyt...", ihan huippubiisi. Ne oli aika liikkiksiä, kun ne treenasi esitystään.

Itsenäisyyspäivänä pääsin Käävän ja Miniäisen kanssa lipunnostoon. Saimme laulaa vanhojen pappojen kanssa Siniristilipppumme ja kun mieskuoro lauloi vielä Finlandia-hymnin ja Suomalaisen rukouksen, ei edes kakkukahveja olisi tarvittu täydelliseen juhlaan.

9.12 oli Minikäävän suuri päivä, se antoi sudenpentulupauksensa ja minä sain ottaa sen vastaan. Hienosti meni! Kaikki Karhunpennut saivat myös taitomerkkejä. Juhlallisuuksien jälkeen oli tarjolla, yllättäen, glögiä ja pipareita. Toukolainen ja Taimisto päivystivät kulhojen äärellä.

Glögiä ja pipareita sai myös kirjaston pikkujouluista, joissa olimme myös koko porukalla. Isommat lapset jäivät vielä tervehtimään kirjastokoira Börjeä ja toivat pienillekin tuliaisiksi kortteja.

Meidän pitäisikin tehdä reissu kirjastoon, sillä Toukolainen sai valmiiksi Satudiplominsa.

Kääpä on hurahtanut Hobittiin ja TSH-maailmaan. Viime joululomalla se luki yötä päivää Pottereita ja nyt luulen, että on Hobitin vuoro. Minikääpää pitää vähän innostaa lukemiseen. Se on lukenut vasta yhden Supervaippavauvan ja senkin puolipakolla, kun niiden piti suorittaa lukutilkkutäkkiä.

Touko ja Taimi sen sijaan kuuntelisivat satuja vaikka aamusta iltaan. Taimin suosikkeja ovat tällä hetkellä krokotiilituttikirja, Maisat ja Santut. Se lukee myös itselleen unisatuja ääneen.

Toukolainen oli kaivanut taas keijukirjansa esiin. Sillä on Poni-joulukalenteri ja se leikkii paljon pienillä poneillaan. Keijut ovat myös pop ja meille on muuttanut Omena-keiju, Toukon mielikuvituskaveri.

Käävällä on nyt ollut kolme sunnuntaita putkeen pelejä. Ensin pari peliä futsalia Myllypurossa, sitten fudisturnaus Myrtsissä ja nyt vielä 7 vs. 7 harkkamatsi FC Kontua vastaan Myllypurossa. Nyt on matseista onneksi joulutaukoa ja loppiaisena on sitten seuraava turnaus.

Käävän ja Minikäävän bändikerhot päättyivät ja keväällä alkavat sitten uudet fiestat. Minikääpä taisi valita kokkikerhon, jos vain mukaan mahtuu, ja Kääpä haluaisi fudikseen.

Keväällä alkaa sitten Toukollakin oma harrastus, kun fudiksen kesäkouluun otetaan 09-pelaajia. Se on jo nyt ihan täpinöissään. Toukon kanssa päästään myös käymään ärräkoulussa. Täällä Espoossa on tasan yksi ryhmäpuheterapia, jonka jälkeen pitää harjoitella puoli vuotta kotona ennen yksilöopetukseen pääsemistä. Minikäävälle riitti se kerta ja ärrä löytyi.

Myös uimakoulua pitäisi miettiä. Kääpä kävi aikoinaan kaikki neljä koulua (alkeis I, alkeis II, alkeisjatko ja jatko) ja oppi uimaan 15 m selkää. Minikääpä kävi alkeisykkösen kerran ja kakkosen kahdesti, mutta oli edelleen tosi arka vedessä. Mutta nyt sitten 7-vuotiaana se yllättäen rohkaistui ja oppi uimaan. Se käy torstaisin uimassa iltapäiväkerhon kanssa. Niillä on puoli tuntia ohjattua uintia ja puoli tuntia vapaata. Kavereiden seura on tehnyt siitä oikean vesipedon. Täytyykin lomalla käydä uimassa muutaman mukulan kanssa kerrallaan, ellei sitten Mies lähde mukaan.

Kerroinko Minikäävän shakkiturnauksesta? Se aloitti syksyllä shakkikerhossa ja nyt niillä oli eka turnaus. Minikääpä pelasi kolme peliä, joista voitti yhden. Ensimmäisen pelin se vähän hosui, mutta malttoi hienosti keskittyä siinä kolmannessaan. Pelasin eilen Miniäistä vastaan ja niin vaan se voitti minut. Edellismatsin minä voitin, mutta sainkin vinkkejä Käävältä.

Taimikin kuulemma tykkää päiväkodissa pelata. Isommat sisarukset opettavat sille innokkaasti Afrikan tähteä ja shakkia ja yllättävän hyvin se malttaa keskittyä 2-vuotiaaksi.

Minäkin sain kouluhommani päätöseen. Suoritin eksegetiikan ja uskontotieteen ja tein ensimmäisen tehtävän kirkkohissasta. Ei ole kyllä yhtään minulle luontevia aineita, mutta välillä kannattaa vähän haastaa itseään. Töissä alkaa olla jo sen verran lungia, kun on näitä hommia tahkonnut nyt 14 vuotta, että pakko viritellä jotain ekstraa.

Ai niin, sokerina pohjalla Minun Oma Iltani: kävin ensin rehkimässä salilla ja sitten katsomassa Vi är bästin, ihan huippu leffa! Kertoo 13-vuotiaista punkkaritytöistä Tukholmassa. Sitä on verrattu Tillsammanssiin, mutta ei se kyllä sitä peittoa, vaikka onkin oikein bueno. Enemmän liikuntaa, enemmän leffoja, enemmän leffakarkkeja ja -poppareita vuodelle 2014!

Kaksi viikonloppua

Onpas taas ollut kiireistä! Onneksi siivota voi vähän kursorisemminkin ja ruuat saa tilattua Alepasta, kunhan ehtii naputella tilauksen. Nyt ehdimme ja saamme ison satsin ruokaa tiistaina. Olemme nyt tilanneet sieltä kolmisen kertaa kuussa ja se kyllä jeesaa arjessa, tarhan lisäksi meidän ainoa kotiapu.

Käävällä on ollut fudista ihan riittämiin. Pari viikkoa sitten ne kävivät Miehen kanssa pelaamassa muutaman matsin Hakaniemessä ja treenejä on aina perjantaisin, sunnuntaisin ja maanantaisin, ellei sitten ole pelejä, kuten tänään: Tähtitytöt vs. Tähtityöt ja Tähtitytöt valkoiset vs. FC Kontu. Käävän jengi voitti ensiksi mainitun 4-2 ja tokassa Kääpä oli maalissa - ja kyllä jännitti! Hienosti se likka pelasikin, torjui jopa ihan ylälaidan, vaikka on sellainen kirppu, ja vastustajajengin valkkukin kävi oikein sitä kehumassa. Kääpä  palkittiin vielä viirilläkin ja FC Konnun viiri on näille espoolaislapsille harvinaisuus. Peli päättyi 2-2, vaikka vastujat olivat päätä-paria pidempiä nollakolmosia.

Viime viikonloppuna minulla, Käävällä ja Minikäävällä oli partioredu. Sitä ennen kävimme kuuntelemassa Kääpää ja muita pieniä viulisteja Juvenaliassa, Kääpä soitti Sätkynuken ja Iloisen rallatuksen. Mies jatkoi papanoiden kanssa kotiin, me ajoimme Kiljavalle. Käävät pääsivät heti pum-pum-leikkiin, butsikabumiin ja naamioaskarteluun. Illalla oli naamiaiset, Kääpä oli vampyyriprinsessa ja Minikääpä demoni, ja vierailipa itse Joulupukkikin retkellämme. Minä sain armon nukkua johtajiston huoneessa, en sudarien seassa, ja nukuinkin ruhtinaalliset seitsemän tuntia putkeen! Sunnuntaina vietimmekin sitten koko päivän ulkona. Lapset rakensivat ihan mahtavan majan ja minäkin sain tuulettaa päätäni eikä vilukaan tullut uusissa Soreleissa.

Tiistai oli tiukka päivä:

-8 h duunia

-Käävän viulutunti 15.30

-Pienet tarhasta, Minikääpä ilttiksestä

-Ruoka

-17.45 partioon

-19.10 tukka putkella Tapiolaan

-19.30 Juvenalian konsertti, minä ja Kääpä keskityimme kuunteluun, Miniäinen teki myös matikkaa

-21 Subiin ja kotiin

Onneksi aina ei ole ihan noin hoppu.

Tämä viikonloppu oli myös aika tiivis. Mies vei Käävän fudistreenien jälkeen A-kummille yökylään, minä olin pienten kanssa kotona. Lauantaiaamuna minä jäin pienten kanssa kylpemään ja tekemään kotihommia, kun Mies lähti Minikäävän kanssa shakkiturnaukseen. Turnaus kesti seitsemän tuntia ja jokainen sai pelata kolme 2*20 min peliä. Pari ekaa peliä Minikääpä hosui, mutta kolmannessa se malttoi harkita siirtonsa ja voittikin vastustajansa.

Pelasin tänään Minikäävän kanssa ja hienosti se pelaa 7-vuotiaaksi, en olisi pärjännyt ilman Käävän vinkkejä. Toukolaista vastaan sentään pärjään, mutta siinä pelissä vaatii taitoa syöttää omia ukkoja niin, ettei vastustaja huomaa fuskua. Toukolainen voittikin minut sekä shakissa että Afrikan tähdessä ja oli niin polleana että.

Kahdelta lähdimme bussilla ja ratikalla pikkujoulutupareihin L.n, P:n: V:n jaV:n luo. Lukiokaveriporukka on lisääntynyt kiitettävästi, sillä nyt meillä oli entisen kuuden lukiokaveruksen sijasta 14 juhlijaa, vaikkei kaikista perheistä ollut edes täyttä edustusta. Kylläpäs piparit, tortut ja glögi maistuivat hyviltä! Ja ne juustot! Papanat ahmivat konvehteja ja satsumoita, mitä nyt Toukolainen ahtoi kolme joulutorttua eikä vaikuttanut edes ähkyltä. Ihana oli nähdä teitä kaikkia, kiitos vielä L!

Saimme kyydin kotiin, Mies oli poiminut yökyläilijänkin kyytiin Paavalin kirkolta. Illalla meillä oli vähän väsynyttä jengiä, mutta aamulla starttasimme taas kahdeksalta Käävän kanssa kohti Myllypuroa ja fudismatseja.

Tänään on matsien lisäksi treenattu enkkua ja matikkaa, laulettu Hoosiannaa (kirkkoon emme taaskaan ehtineet), pelattu shakkia ja jotain uudella Wii myy-konsolilla, käyty kaupassa ja pesty pyykkiä, kylvetty ja rauhoiteltu raivareita saavia kääpiä. Illalla rykäisin vielä kasaan eksegetiikan harkkatyöni ja kyllä - nyt olen teekupposeni ansainnut. Klo 22.11 kaikki käävät nukkuvat, ihmeiden ihme!