Lomailua

Nyt on menossa viides lomapäivä ja me kaikki olemme päässeet mukavaan lomamoodiin.

Lapsilla sujuu leikit. Välillä ne leikkivät kaikki neljä Winxejä ja tänään oli menossa jotkin agentti/poliisi/vangitsemisleikit, naapurin J oli mukana myös. Leikit kestävät monta tuntia ja on aina surku keskeyttää ne, mutta lapsia on välillä ruokittavakin.

Jouluaattona meillä oli siis ruokavieraina Vaari, M, Tomppa, Miehen M-veli ja minun A-siskoni. A kävi syömässä vielä joulupäivänä ja tapanina saimme sitten kylään Papan ja P:n. Nyt loppuloman aikana pitäisi toimittaa vielä kummitytön paketti ja toisaalta meille on tulossa muuta kummi kylään. Mukavaa! Suunitelmissa on myös Huimalaa, Hoploppia ja uimahallia ja jos säät sallivat, myös laskettelua/lautailua ja luistelua.

Eilen teimme reissun Isoon Omenaan, sillä Mies ja Kääpä kävivät katsomassa Hobitin. Minä hengasin muiden kanssa. Kolme pienintä saivat Hot Wheels -autot, söimme donitsit, kävimme kirjastossa ja haimme vähän ruokaakin. Niin, ja ostimme Käävälle ja Miniäiselle ne kypärät ja Minikäävälle laskettelusauvat. Ja parasta kaikesta: minä sain vihdoin Pauliina Rauhalan Taivaslaulun!

Luin sen samantien ja se oli kyllä ihan huippu! Minuahan on aina kiinnostanut vanhoillislestadiolainen käsitys ehkäisyn synnillisyydestä, tein aiheesta nyt syksyllä uskontotieteen tutkielmankin. Mutta vasta romaanin luettuani ymmärsin paremmin. Olen yrittänyt selvitellä asiaa Raamatusta, jossa asiaan ei puututa, mutta vasta kirjan luettuani sain käsityksen ns. vauvavarasto-opista. Toivon, että avoin keskustelu ehkäisykysymyksestä palauttaa sen sille kuuluvalle paikalleen, jokaisen pariskunnan omaksi asiaksi.

Seuraavaksi pitää lukea Riikka Pulkkisen Vieras loppuun, se on minulla nyt toisena lomakirjana, mutta ahmin tuon Taivaslaulun tähän väliin. Siinäkin on syömishäiriöteema, kuten kesällä lukemassani Sofie Oksasen Stalin lehmissä. Oma suhtautumiseni ruokaan on ollut aina hyvin huoleton, joten teemaan eläytyminen on vaikeahkoa. Mutta sinänsä hyvin avartavaa. Minä tosiaan tutustuin ruokien kalorimääriin ensimmäistä kertaa 37-vuotiaana ja se kannatti, sillä laihduin heti 17 kiloa :)

Mies kävi äsken juoksemassa vitosen. Minähän olen viime viikoina vain uinut sitä puolen tunnin satsiani, mutta nyt ollaan Käävän kanssa pariin otteeseen kävelty tuo sama vitonen. Nyt se menisi varmaan taas juostenkin, sillä minun superhitaalla tempollani. Mutta kerään vielä voimia syömällä rusinoita ja pähkinöitä :)

Leppoisaa lomaa!