Nyt on kevätjuhlat vietetty.
Minä pääsin päiväkodin juhliin katsomaan peikkoja, liekkejä ja palomiehiä, mehiläisiä ja karhuja. Ja erityisesti koiria, isoja ja pieniä.
Säntäsin töistä. Puhelimeni hajosi juuri kriittisellä hetkellä ja jouduin jäämään sen kanssa säätämään, koska puhelin on ainoa kamerani ja kameraa, jos mitä, tarvitaan päiväkodin kevätjuhlissa.
No, sain yhden puhelimen toimintakuntoon ja ajoin pizzeriaan. Tilasin meille kinkku-ananaksen, hain pienet ja söin kurahousuystävieni kanssa pizzan kolmeen pekkaan.
Palasimme takaisin tarhalle. Hoitajat ottivat Sammakkoni ja minä siirryin katsomoon.
Pian esiintyjiä alkoi saapua. Peikot, koirat ja palomiehet, kaikki löysivät omat paikkansa. Yksi isoista koirista vilkutteli, erän pikku koira oli melkein koko esityksen "mun Pepan" sylkyssä. Ja sitten:
"Iso koira laulaa hau hau hau, venyttelee kaulaa hau hau hau.
Iso koira laulaa hau hau hau, venyttelee kaulaa hau hau hau.
Pikku koira laulaa hau hau hau, venyttelee kaulaa hau hau hau.
Pikku koira laulaa hau hau hau, venyttelee kaulaa hau hau hau."
Koirat kupivat maata, pyörivät ympäri ja menivät maahan makaamaan, myös pikkuinen taisku. Kuopimista se vähän empi. Toukolainen uppoutui rooliinsa täysin. Isoja koiria oli 14 ja pieniä 4.
Hienojen esitysten jälkeen saimme mehua ja keksiä. Samalla selvisi dramaattisia asioita: kaksi kolmesta hoitajasta siirtyy meidän lasten ryhmästä muualle ja osa lapsistakin siirretään yhden hoitajan mukana! Eli syksy tuo muutoksia Sammakoidenkin elämään, mutta toivottavasti saamme tilalle mukavia hoitajia ja mukavia lapsia.
Tarhan juhlien jälkeen siirryimme koululle ja pääsimme Käävän luokkaan katsomaan valokuvaesitystä viime keväästä. Ne olivat käyneet Metsämörriretkillä, kirjastossa ja Heurekassa. Videotakin oli otettu pilven tekemisestä. Se taisikin olla Heureka-reissun kohokohta.
Mies pääsi käymään Minikäävän luokassa ja näki lukukaverinäyttelyn. Minikääpä oli kirjoittanut lukukaveristaan jääkaappi Trash Packista tarinan ja itse kaveri oli toki tosi hieno, eskarilaiset olivat tehneet pehmo-otukset sellaisilla pistoilla, joita me teimme vasta tokalla. Miniäinen on syystäkin ylpeä aikaansaannoksestaan.
Kun minä sain nauttia koirien esityksestä, pääsi Mies näkemään eka-tokaluokkalaisten valmisteleman Ronjan. Kääpä esiintyi Ronjan äitinä Loviisana ja sai laulaa Ronja-vauvalle näin:
"On jalkojesi juuressa melkein koko maailma. Vasten tuulta korkealle pääset lintunen.
Älä liian kauaa pesi, vaan nouse siivillesi ja katso sieltä maailmaa. Seikkailu odottaa.
On siipes vielä pienet, mutta kohta lienet kotka uljas kannella taivaan sinisen.
Mitä vielä mietit? Ajan onnellisen vietit. Lennä suureen seikkailuun ja kanssas ehkä tuun."
Esitys sujui kaikin tavoin hienosti. Mies sai pätkiä videolle ja minäkin sain nähdä kaikki Käävän osuudet, video-installaation ukkosyöstä, jolloin Ronja syntyi ja ryövärien tanssin. Käävän ystävä A esiintyi hienosti Kalju-Pietuna, naapurin E oli kertoja ja naapurin J ryöväri. Esityksessä oli myös kettuja ja keijuja ja lavasteryhmän työ oli myös ollut loistokasta.
Tänään Käävän luokka menee metsäretkelle. Hyvä vähän chillailla kovan koitoksen jälkeen.
Olen kyllä niin iloinen, ylpeä ja onnellinen meidän käävistä. Edessä on pitkä kesäloma ja sen jälkeen saan huolehtia eka- ja kolmasluokkalaisista sekä Sammakoistani. Viikonloppuna pelataan Espoonlahti Cup ja sitten onkin enää viikko eskaria ja koulua, jonka jälkeen alkaa se kauan odotettu Kääpälän kesä.
Thursday, May 23, 2013
Monday, May 13, 2013
Lomanen
Pieni lomamme alkoi mukavissa merkeissä, sillä Toukolainen sai rokotuksesta huolimatta vesirokon. Tauti oli lievä, kymmenen täplää eikä edes lämpöä, mutta täplien vuoksi piti olla muutama päivä pois tarhasta.
Täplistä huolimatta saimme lapsille hoitajan, Pappa ja Päivi tulivat meille keskiviikkoiltana ja me luikahdimme karkuun lähes samalla ovenavauksella. Niillä oli sujunut hienosti ja hoitajakaksikko kelpasi myös hieman krantulle Taimillemme.
Matkustimme bussilla kaupunkiin. Meinasimme mennä leffaan, mutta kun kaikki järkevät alkoivat vasta muutaman tunnin päästä, päätimme ainakin alkuun shoppailla. Söimme intialaista ja kahville menimme Bakersiin. Siellähän me hengasimme 90-luvun alun lukiovuosina, kunnes tiemme sitten erosivat kahdeksaksi vuodeksi.
Katsoimme hetken lätkää mutta päätimme mennä kaupan kautta Pasilaan. Karkkia, siideriä ja lehtiä, ja sitä lätkää. Oli outoa, kun on iltaisin tottunut kuuntelemaan, kuka lapsista tulee kulloinkin alakertaan, ja nyt saattoi kuunnella vain Messukeskuksen ilmastointilaitteiden hurinaa.
Virkistyneinä palasimme kotiin. Kävin cyclingissä ja muuten oltiinkin sitten lasten kanssa ulkona. Toukolainen pyöräilee, Taimi tekee hiekkakakkuja, seikkailee metsässä ja keinuu ja Miniäinen joko fillaroi tai ryynää metsässä. Kääpä sen sijaan pelaa fudista. Nyt se on käynyt naapurin tytön kanssa lähikentällä kerran pari päivässä.
Äitienpäiväyllätykset oli taas oikein huiput. Touko ja Taimi olivat tehneet taulut. Toukon mielestä oli kiva olla äidin kanssa kahdestaan reissussa. Kääpä oli kirjoittanut, että äiti pitää matikasta ja tottahan se on. Miniäisen kortissa oli timanttien ympäröimä äiti. Lisäksi Kääpä oli tehnyt mukin, Minikääpä pannunalusen ja korun ja kaupasta ne olivat valinneet uuden Muumi-mukin (Niiskuneiti ja runoilija) ja jumppapallon. Yllättäen paketista löytyi myös uusi Popin yökkäri, ja nyt minulla on sitten sini- ja punaraitaiset.
Herkkujakin oli: nakkeja ja pekonia, vuohenjuustoa, viinirypäleitä, omenaa, päärynää, nektariinia, mustikkavaniljapullaa, pullavapitkoa (koska jorailen sen mainoksen tahdissa), mansikkavaahtoa, tuoremehua ja maitokahvia, uusista mukeista tietty. Kääpä ja Miniäinen toivat vielä kimpun valkovuokkoja ja iPadin. Kyllä kelpasi!
Uusi viikko käynnistyi taas shape-tunnilla. Kaivoin muuten vanhan äitiyskortin esiin ja laskin, että olen hoikistunut kahdeksan kiloa sitten Taimin jälkitarkastuksen. Kahdeksan. Ja enää siis se 16 kg eli 2/3 jäljellä.
Täplistä huolimatta saimme lapsille hoitajan, Pappa ja Päivi tulivat meille keskiviikkoiltana ja me luikahdimme karkuun lähes samalla ovenavauksella. Niillä oli sujunut hienosti ja hoitajakaksikko kelpasi myös hieman krantulle Taimillemme.
Matkustimme bussilla kaupunkiin. Meinasimme mennä leffaan, mutta kun kaikki järkevät alkoivat vasta muutaman tunnin päästä, päätimme ainakin alkuun shoppailla. Söimme intialaista ja kahville menimme Bakersiin. Siellähän me hengasimme 90-luvun alun lukiovuosina, kunnes tiemme sitten erosivat kahdeksaksi vuodeksi.
Katsoimme hetken lätkää mutta päätimme mennä kaupan kautta Pasilaan. Karkkia, siideriä ja lehtiä, ja sitä lätkää. Oli outoa, kun on iltaisin tottunut kuuntelemaan, kuka lapsista tulee kulloinkin alakertaan, ja nyt saattoi kuunnella vain Messukeskuksen ilmastointilaitteiden hurinaa.
Virkistyneinä palasimme kotiin. Kävin cyclingissä ja muuten oltiinkin sitten lasten kanssa ulkona. Toukolainen pyöräilee, Taimi tekee hiekkakakkuja, seikkailee metsässä ja keinuu ja Miniäinen joko fillaroi tai ryynää metsässä. Kääpä sen sijaan pelaa fudista. Nyt se on käynyt naapurin tytön kanssa lähikentällä kerran pari päivässä.
Äitienpäiväyllätykset oli taas oikein huiput. Touko ja Taimi olivat tehneet taulut. Toukon mielestä oli kiva olla äidin kanssa kahdestaan reissussa. Kääpä oli kirjoittanut, että äiti pitää matikasta ja tottahan se on. Miniäisen kortissa oli timanttien ympäröimä äiti. Lisäksi Kääpä oli tehnyt mukin, Minikääpä pannunalusen ja korun ja kaupasta ne olivat valinneet uuden Muumi-mukin (Niiskuneiti ja runoilija) ja jumppapallon. Yllättäen paketista löytyi myös uusi Popin yökkäri, ja nyt minulla on sitten sini- ja punaraitaiset.
Herkkujakin oli: nakkeja ja pekonia, vuohenjuustoa, viinirypäleitä, omenaa, päärynää, nektariinia, mustikkavaniljapullaa, pullavapitkoa (koska jorailen sen mainoksen tahdissa), mansikkavaahtoa, tuoremehua ja maitokahvia, uusista mukeista tietty. Kääpä ja Miniäinen toivat vielä kimpun valkovuokkoja ja iPadin. Kyllä kelpasi!
Uusi viikko käynnistyi taas shape-tunnilla. Kaivoin muuten vanhan äitiyskortin esiin ja laskin, että olen hoikistunut kahdeksan kiloa sitten Taimin jälkitarkastuksen. Kahdeksan. Ja enää siis se 16 kg eli 2/3 jäljellä.
Thursday, May 09, 2013
Minikääpä, koulutulokas
Pääsin tutustumaan Minikäävän uuteen luokkaan ja opettajaan torstaina.
Minikääpä ehti jo surra, että kaikki parhaat kaverit eivät tule samalle luokalle, mutta kesken tunnin niitä kurkkikin lasioven takana. Osa pojista oli pistetty naapuriluokkaan.
Minikäävän luokalla on syksyllä 10 tokaluokkalaista ja 9 ekaluokkalaista. Ekaluokkalaisista on tyttöjä neljä ja poikia viisi. Tosi taitavilta kaikki vaikuttivat!
Niiden piti alleviivata omat nimet Smartilta, laskea luokkakavereita ja pojat osasivat jopa 9+10=19. Ope luki niille Ansasta ja Ossista ja niiden piti piirtää open ohjeiden mukaan. Hienosti sujui kaikilta.
Minikääpä on kasvanut nyt vähän isommaksi pojaksi jo. Sillä on lupa poistua pihasta lähimetsään, kunhan tulee kertomaan.
Yhtenä päivänä meillä sattui pieni väärinkäsitys. Annoin lapsen mennä ulos pelkissä farkuissa, siis ilman ulkkareita mutta sanoin, että jos menet metsään, käy vaihtamassa saappaat ja ulkkarit.
No, pojathan olivat sitten lähteneet metsään, ilman lupaa tietenkin, ja olin Miniäiselle vihainen.
Lapsi loukkaantui, koska oli käynyt vaihtamassa saappaat ja ulkkarit, kuten olin ohjeistanut.
Eli tarkkana pitää olla tällaisen itsenäisen ja kuuliaisen, sääntöjä noudattavan ihmisen kanssa.
Minikääpä oppi tosiaan lukemaan tässä jokin aika sitten, kuten taisin raportoidakin. Nyt pitäisi sitten vain innostaa sitä lukemisen maailmaan. Kääpä penkoi sille kätköistään vanhan aapisensa ja minä ostin heti Vihreän banaanin.
Olimme eilen Miehen kanssa hummaamassa ja toin tuliaisina T&T:lle Pet Shop keijuja ja K&K:lle kirjat. Minikäävältä pääsi melkein itku: kirja, ei leluja! Ja minä kun luulin, että lapsi olisi ilahtunut lukuhetkistä Tatun ja Patun avaruuskirjan parissa.
Mutta huomenna me kyllä luetaan se. Kääpä sai Tassulan keittokirjan ja sitä jo vähän lueskelinkin, mutta Tatun ja Patun jätän kyllä huomiselle.
Ai niin, pidän Hyry-taukoa! Kirjoja ei voinut enää uusia, joten ne oli pakko palauttaa. Olen nyt lukenut
- Maantieltä hän lähti, 1958
- Kevättä ja syksyä, 1958
- Kotona, 1960
- Junamatkan kuvaus, 1962
- Alakoulu, 1965
- Isä ja poika, 1971
- Silta liikkuu, 1975
- Kertomus, 1986
- Kurssi, 1993
- Aitta, 1999
- Uuni, 2009.
Näin muuten tiistaina Antti Hyryn, kun kävelin tunnin Käävän ollessa partiossa. Sellaista etäistä fanitusta vain.
Nyt tauolla meinaan lukea loppuun Tarhapäivän ja Stalinin lehmät.
Minikääpä ehti jo surra, että kaikki parhaat kaverit eivät tule samalle luokalle, mutta kesken tunnin niitä kurkkikin lasioven takana. Osa pojista oli pistetty naapuriluokkaan.
Minikäävän luokalla on syksyllä 10 tokaluokkalaista ja 9 ekaluokkalaista. Ekaluokkalaisista on tyttöjä neljä ja poikia viisi. Tosi taitavilta kaikki vaikuttivat!
Niiden piti alleviivata omat nimet Smartilta, laskea luokkakavereita ja pojat osasivat jopa 9+10=19. Ope luki niille Ansasta ja Ossista ja niiden piti piirtää open ohjeiden mukaan. Hienosti sujui kaikilta.
Minikääpä on kasvanut nyt vähän isommaksi pojaksi jo. Sillä on lupa poistua pihasta lähimetsään, kunhan tulee kertomaan.
Yhtenä päivänä meillä sattui pieni väärinkäsitys. Annoin lapsen mennä ulos pelkissä farkuissa, siis ilman ulkkareita mutta sanoin, että jos menet metsään, käy vaihtamassa saappaat ja ulkkarit.
No, pojathan olivat sitten lähteneet metsään, ilman lupaa tietenkin, ja olin Miniäiselle vihainen.
Lapsi loukkaantui, koska oli käynyt vaihtamassa saappaat ja ulkkarit, kuten olin ohjeistanut.
Eli tarkkana pitää olla tällaisen itsenäisen ja kuuliaisen, sääntöjä noudattavan ihmisen kanssa.
Minikääpä oppi tosiaan lukemaan tässä jokin aika sitten, kuten taisin raportoidakin. Nyt pitäisi sitten vain innostaa sitä lukemisen maailmaan. Kääpä penkoi sille kätköistään vanhan aapisensa ja minä ostin heti Vihreän banaanin.
Olimme eilen Miehen kanssa hummaamassa ja toin tuliaisina T&T:lle Pet Shop keijuja ja K&K:lle kirjat. Minikäävältä pääsi melkein itku: kirja, ei leluja! Ja minä kun luulin, että lapsi olisi ilahtunut lukuhetkistä Tatun ja Patun avaruuskirjan parissa.
Mutta huomenna me kyllä luetaan se. Kääpä sai Tassulan keittokirjan ja sitä jo vähän lueskelinkin, mutta Tatun ja Patun jätän kyllä huomiselle.
Ai niin, pidän Hyry-taukoa! Kirjoja ei voinut enää uusia, joten ne oli pakko palauttaa. Olen nyt lukenut
- Maantieltä hän lähti, 1958
- Kevättä ja syksyä, 1958
- Kotona, 1960
- Junamatkan kuvaus, 1962
- Alakoulu, 1965
- Isä ja poika, 1971
- Silta liikkuu, 1975
- Kertomus, 1986
- Kurssi, 1993
- Aitta, 1999
- Uuni, 2009.
Näin muuten tiistaina Antti Hyryn, kun kävelin tunnin Käävän ollessa partiossa. Sellaista etäistä fanitusta vain.
Nyt tauolla meinaan lukea loppuun Tarhapäivän ja Stalinin lehmät.
Taitava Kääpä
Olen ollut erityisen iloinen Käävästä, Käävän koulusta ja harrastuksista.
1) Kääpä saa esittää koulunäytelmässä Loviisaa, Ronjan äitiä. Se esittää yhden laulun ja on aika liikkis.
2) Lapsi on päässyt robottiryhmään. Ne on nyt ohjelmoineet Lego-robottia tanssimaan ja maanantaista keskiviikkoon ne ovat Otaniemessä, Dipolissa, kisoissa. Onnea matkaan!
3) Kääpä on soittanut nyt kaksi vuotta viulua musiikkiopistossa. Ensimmäisen vuoden se soitti musiikkivalmennuksessa 30 min/viikko ja toisen vuoden varsinaisena oppilaana 45 min/viikko. Lapsi jaksaa soittaa hienosti tuon kolme varttia ja treenauskin on ainakin nyt loppukeväästä sujunut varsin itsenäisesti. Ei ihan joka päivä, mutta 2-4 kertaa viikossa nyt ainakin. Ensimmäiset 1,5 vuotta meni Viuluniekka ykköseen ja oheisohjelmistoon ja nyt vuoden alusta se aloitti kakkosvihon.
4) Kääpä on ollut kaksi vuotta partiossa ja kasvanut arkajalasta reippaaksi kolkkatytöksi. Sillä on ollut ihan huiput vetäjät, mutta T ja R lopettivat nyt ja syksyksi tulee uudet vetäjät. Kääpä on partiossa, erityisesti retkillä ja leireillä, ihan elementissään.
5) Ja viides ilonaiheeni on fudis. Kääpä on ollut siitä innoissaan jo ihan pienestä. Seurasimme jo odotusaikana EM-kisoja, Jorvissakin katsoimme muutaman matsin ja ei siis ihme, että Käävästä on tullut fudislikka. Nelivuotiaana se oli FC Hongan kesäkoulussa, kuusivuotiaana Kasiysin ja tokan syksyllä se pelasi pikku pätkän Lepassa. Nyt sillä on ollut kevään ajan koulussa fiestatunnilla fudista ja kun fiestat päättyivät, ilmoitimme likan EPS:n Tähtityttöihin. Nyt on sitten tiedossa oikein kunnon fudiskesä, kun treenejä on kolmasti viikossa ja matsit päälle. Nyt on käyneet naapurin tytön kanssa kentällä pelaamassa ja L:n ja V:n isän kanssa se pallottelee tuossa pihalla.
Eli huippukääpä!
1) Kääpä saa esittää koulunäytelmässä Loviisaa, Ronjan äitiä. Se esittää yhden laulun ja on aika liikkis.
2) Lapsi on päässyt robottiryhmään. Ne on nyt ohjelmoineet Lego-robottia tanssimaan ja maanantaista keskiviikkoon ne ovat Otaniemessä, Dipolissa, kisoissa. Onnea matkaan!
3) Kääpä on soittanut nyt kaksi vuotta viulua musiikkiopistossa. Ensimmäisen vuoden se soitti musiikkivalmennuksessa 30 min/viikko ja toisen vuoden varsinaisena oppilaana 45 min/viikko. Lapsi jaksaa soittaa hienosti tuon kolme varttia ja treenauskin on ainakin nyt loppukeväästä sujunut varsin itsenäisesti. Ei ihan joka päivä, mutta 2-4 kertaa viikossa nyt ainakin. Ensimmäiset 1,5 vuotta meni Viuluniekka ykköseen ja oheisohjelmistoon ja nyt vuoden alusta se aloitti kakkosvihon.
4) Kääpä on ollut kaksi vuotta partiossa ja kasvanut arkajalasta reippaaksi kolkkatytöksi. Sillä on ollut ihan huiput vetäjät, mutta T ja R lopettivat nyt ja syksyksi tulee uudet vetäjät. Kääpä on partiossa, erityisesti retkillä ja leireillä, ihan elementissään.
5) Ja viides ilonaiheeni on fudis. Kääpä on ollut siitä innoissaan jo ihan pienestä. Seurasimme jo odotusaikana EM-kisoja, Jorvissakin katsoimme muutaman matsin ja ei siis ihme, että Käävästä on tullut fudislikka. Nelivuotiaana se oli FC Hongan kesäkoulussa, kuusivuotiaana Kasiysin ja tokan syksyllä se pelasi pikku pätkän Lepassa. Nyt sillä on ollut kevään ajan koulussa fiestatunnilla fudista ja kun fiestat päättyivät, ilmoitimme likan EPS:n Tähtityttöihin. Nyt on sitten tiedossa oikein kunnon fudiskesä, kun treenejä on kolmasti viikossa ja matsit päälle. Nyt on käyneet naapurin tytön kanssa kentällä pelaamassa ja L:n ja V:n isän kanssa se pallottelee tuossa pihalla.
Eli huippukääpä!
Monday, May 06, 2013
Jumpat
Liityin pari kuukautta sitten kuntosalin jäseneksi. Olen nyt käynyt kymmenellä ryhmäliikuntatunnilla omalla salilla ja kuntonyrkkeilyä kävin testaamassa toisella salilla. Jokaisen tunnin jälkeen on ollut hyvä fiilis.
1.
Bodybalance.
Joogaa, pilatesta ja tai chi:ta. Ihan huipputunti. Ei rankka, mutta tuloksia
näkyy kropassa heti. Joogapilatesta harrastinkin tässä jokin aika sitten toisella salilla. Minulla on ihan surkea tasapaino, ja sitäkin tulee treenattua tällä tunnilla.
2.
Cycling.
Tämä on hauskaa, saa miettiä muuta. Polvet ei meinaa kestää, varsinkin, jos
pitää vastuksen liian pienellä. Torstaina menen taas fillaroimaan.
3.
Express.
Tehdään kuntosalilaitteilla, välillä pyrähdetään keskelle tekemään aerobista.
Sopivan helppo tunti, mutta ihan kunnolla saa huhkia, jos haluaa.
4.
Shape.
Tämä oli yllättävän rankkaa. Tehtiin liikkeitä steppilaudan, käsipainojen,
tangon, kuminauhan ja jumppapallon avulla. Käytiin monipuolisesti kaikki
lihasryhmät läpi.
5.
Kuntonyrkkeily.
Oli superrankkaa! Jouduin open pariksi ja sain näyttää liikkeet muille. Mutta tämä oli vain testitunti toisella salilla. Toivottavasti pääsee joskus treenaamaan lisää.
Ja päälle sitten tietty kävelyt meidän metsässä ja uintireissut lasten kanssa. Tavoitteena oli saada parempi kunto ja laihtua 20 kiloa. Kunto on kohentunut ja massaa on nyt neljä kiloa vähemmän. Vielä on siis maaliin matkaa, mutta luulen, että onnistun. Kiloklubin mukaan tämän pitäisi olla mahdollista 28 viikossa, joten palaan asiaan viimeistään...
Ja päälle sitten tietty kävelyt meidän metsässä ja uintireissut lasten kanssa. Tavoitteena oli saada parempi kunto ja laihtua 20 kiloa. Kunto on kohentunut ja massaa on nyt neljä kiloa vähemmän. Vielä on siis maaliin matkaa, mutta luulen, että onnistun. Kiloklubin mukaan tämän pitäisi olla mahdollista 28 viikossa, joten palaan asiaan viimeistään...
viikolla 47. Silloin eletään marraskuuta, voi apua.
Sunday, May 05, 2013
Viikonloppu
Onpas ollut täysi viikonloppu:
-Käävän kanssa kylässä ja uimassa. Saatiin iso pussillinen vaatetta mukaan, kiitokset vielä! Uin ihan kunnon pätkän ja Kääpä harjoitteli sukellusta. Törmättiin vanhoihin naapureihinkin. Ja minä sain pitää L-vauvaa sylissä.
-Poikien kanssa uimassa. Toukolainen hyppeli ihan villisti ja sukelteli, Minikääpä oli tuttuun tapaan varautunut, mutta rohkeni vähän treenata myyrääkin.
-Kääpä oli partioretkellä. Mies vei ja me haettiin se poikain kanssa Villa Elfvikiltä.
-Olin kaverin tupareissa. Ihan huipputarjoilut ja herkullista boolia!
-Siivottiin: imuroitiin koko huusholli, Kääpä ja Miniäinen järkkäsivat huoneensa, minä Taimin huoneen ja Miehen kanssa käytiin läpi Toukolaisen tilpehöörit. Vaihdettiin ja pestiin lakanat ja pyöritettiin muutama koneellinen pyykkiä.
-Käävällä, Minikäävällä ja Toukolaisella oli kaikilla kaverit kylässä. Hyvin sujui, kun jokainen kaksikko oli eri huoneessa.
-Osallistuttiin Tillinmäen kevätriehaan. Taimisto sai ponin ja duploja, minä Sofian maailman.
-Mies ja Kääpä imuroivat auton.
-Kääpä aloitti fudiksen. Päivällä se oli kaverin kanssa kentällä ja illalla sitten 1 h 45 min täyttä tykitystä. Hienosti meni!
-Nyt juustonaksuja ja Kids Singiä. Huomenna saa huilata lisää :)
-Käävän kanssa kylässä ja uimassa. Saatiin iso pussillinen vaatetta mukaan, kiitokset vielä! Uin ihan kunnon pätkän ja Kääpä harjoitteli sukellusta. Törmättiin vanhoihin naapureihinkin. Ja minä sain pitää L-vauvaa sylissä.
-Poikien kanssa uimassa. Toukolainen hyppeli ihan villisti ja sukelteli, Minikääpä oli tuttuun tapaan varautunut, mutta rohkeni vähän treenata myyrääkin.
-Kääpä oli partioretkellä. Mies vei ja me haettiin se poikain kanssa Villa Elfvikiltä.
-Olin kaverin tupareissa. Ihan huipputarjoilut ja herkullista boolia!
-Siivottiin: imuroitiin koko huusholli, Kääpä ja Miniäinen järkkäsivat huoneensa, minä Taimin huoneen ja Miehen kanssa käytiin läpi Toukolaisen tilpehöörit. Vaihdettiin ja pestiin lakanat ja pyöritettiin muutama koneellinen pyykkiä.
-Käävällä, Minikäävällä ja Toukolaisella oli kaikilla kaverit kylässä. Hyvin sujui, kun jokainen kaksikko oli eri huoneessa.
-Osallistuttiin Tillinmäen kevätriehaan. Taimisto sai ponin ja duploja, minä Sofian maailman.
-Mies ja Kääpä imuroivat auton.
-Kääpä aloitti fudiksen. Päivällä se oli kaverin kanssa kentällä ja illalla sitten 1 h 45 min täyttä tykitystä. Hienosti meni!
-Nyt juustonaksuja ja Kids Singiä. Huomenna saa huilata lisää :)
Thursday, May 02, 2013
Wappu minun makuuni
Olipas mainio vappu! Oltiin kotona, sammakkolammella ja metsässä, ja syötiin paljon herkkuja - munkkeja, tippaleipiä, simaa ja sen sellaista. Kaikki ruuat syötiin terdellä ja naapurin poika oli pistänyt pystyyn kiskankin.
Sammakkolampi veti lapsia puoleensa, mutta poimimme myös sinivuokkoja ja leskenlehtiä.
Minulla on juuri takana kymmenes ryhmäliikuntatunti - bodybalancea, kuntonyrkkeilyä, fillarointia ja kiertoharjoittelua. Nyt on hyvä fiilis!
Vaakakin tykkää ja alitin juuri haamurajani. Painoin x kg ennen kuin aloin odottaa Taimia. Palasin töihin Taiskun ollessa kolmikuinen ja aloin pikku hiljaa liikkua enemmän ja enemmän. Aluksi tavoite oli puoli tuntia päivässä mitä tahansa liikuntaa ja pääsinkin odotusta edeltävään painoon melko pian. Painoon kyllä, mutta massa oli missä sattui. Kroppa ei palaudu neljännen raskauden krempoista yhtä nopeasti kuin aiemmin, ja ikäkin tietysti vaikuttaa.
Pari kuukautta sitten hankin kuntokeskuksen jäsenyyden ja nyt siis x-1 kg! . Siitä on hyvä jatkaa, matkaa on.
Sammakkolampi veti lapsia puoleensa, mutta poimimme myös sinivuokkoja ja leskenlehtiä.
Minulla on juuri takana kymmenes ryhmäliikuntatunti - bodybalancea, kuntonyrkkeilyä, fillarointia ja kiertoharjoittelua. Nyt on hyvä fiilis!
Vaakakin tykkää ja alitin juuri haamurajani. Painoin x kg ennen kuin aloin odottaa Taimia. Palasin töihin Taiskun ollessa kolmikuinen ja aloin pikku hiljaa liikkua enemmän ja enemmän. Aluksi tavoite oli puoli tuntia päivässä mitä tahansa liikuntaa ja pääsinkin odotusta edeltävään painoon melko pian. Painoon kyllä, mutta massa oli missä sattui. Kroppa ei palaudu neljännen raskauden krempoista yhtä nopeasti kuin aiemmin, ja ikäkin tietysti vaikuttaa.
Pari kuukautta sitten hankin kuntokeskuksen jäsenyyden ja nyt siis x-1 kg! . Siitä on hyvä jatkaa, matkaa on.
Subscribe to:
Posts (Atom)