Thursday, May 31, 2012

Salapoliisi

Elämä on taas ollut aika haipakkaa. Koska tällä viikolla oli pitkästä aikaa vapaita iltoja, sain hoidettua paljon asioita: kävin uudestaan pankissa ja sain vihdoin kuolinilmoituksen maksettua, tilasin meistä kuvia (Toukolainen 3 v., Minikääpä 6 v., Taisku 6 kk ja koko perhe), vein Sorttiasemalle tavaraa (rikkoutuneita kodinkoneita, maalipurkkeja ja sen sellaista) ja sain käytettyä auton vaurioarviossa.

Keskiviikkona oli Käävän kevätjuhlaesitys. Niillä oli sirkusteema ja Kääpä oli leopardi. Lapset lauloivat "Katsokaa siskuskulkuetta" ja hienosti meni. Sain nähdä koko esityksen ja erityisen liikuttunut olin esityksestä, jossa vitosluokan pojat esittivät erilaisia pallotemppuja.

Eilen oli jännittävä päivä: käävillä oli pääsykokeet. Käävän piti pyrkiä musiikkiopiston puolelle ja Minikäävän musiikkivalmennukseen. Käävällä on vielä kaksi pyrkimiskertaa jäljellä, joten sinänsä ei mitään paniikkia. Ihan hyvin koe kuitenkin meni, Kääpä soitti ja lauloi puhtaasti. Minikäävälläkin meni ihan hienosti, mutta  tuskin pääsee vielä eskarivuodeksi sisään. Miniäinen haluaisi nimittäin soittaa nokkahuilua. Kävimme viikko sitten soitinpolulla ja nyt oli Minikäävän vuoro käydä kaikki soittimet läpi. Hienosti se töräytti saksofonia, käyrätorvea, vetopasuunaa ja fagottiakin ja toki kävimme kokeilemassa kaikkia jousisoittimia. Mutta nokkahuilu oli mieluisin.

Taimille on tapahtunut paljon! Se on saanut ensimmäisen hampaan (ja on ollut kyllä tosi itkuinen monta yötä putkeen) ja oppinut kiipeämään portaat. Se kapuaa ehkä neljännelle askelmalle ja seisoskelee siinä sitten kuin mikäkin maailman omistaja. Taimi myös konttaa sujuvasti ja jorisee samalla itsekseen (pa-pa-pa-pa...).
Eilen Ikeassa tapasin murisijan: kun hommat eivät suju suunnitelmien mukaan, Taimi murahtaa eikä enää pelkästään itke.

Meillä olikin eilen aika leppoisa hetki Ikeassa. Kävimme ensin Veholla ja vein sitten pojat Ikean lapsiparkkiin. Toukolainen pääsi ensimmäistä ja oli niin polleana. Minikääpä tosin kanteli, että veikka ei ollut osannut käyttäytyä vaan oli heittänyt pallomeren palloja. No, hoitajien mielestä kaikki sujui kuitenkin hyvin.

Sillä aikaa me kävimme Taiskun kanssa kahvilla. Hörpin capuani ja syöttelin ystävälle sosetta. Sitetn kiersimme ylä- ja alakerrat läpi emmekä ostaneet muuta kuin namipäivänamit lauantaiksi.

Niin, ja sen meidän namipussin. Oli illalla ihan sippi ja kun Mies oli saanut lapset yläkertaan, otin pussin kaapista ja menin läppärin kanssa sohvalle. Pian portaita astelikin sitten kännykkäänsä etsivä kolmevuotias.

Lapsi katsoi minua tyrmistyneenä ja totesi:

-Hei äiti, alotitko sä karkkipäivän jo nyt!
-Eeen...
-Tänne on pudonnu yks nami. Se on tuolla tietsikan alla!
Ja niin siis jäin kiinni verekseltään, yövaippaan pukeutunut salapoliisi oli ovelampi.

Sunday, May 20, 2012

Lomanen

Sain vihdoin pienen loman, jonka aloitin keskiviikkona Minikäävän kanssa ärräkoululla. Reissasimme Espoon keskukseen tekemään suujumppaa ja surisemaan. Sessio kesti tunnin ja olimme sen jälkeen niin puhki, että ansaitsimme Ikeasta hodarit ja kokikset.

Torstaina olikin sitten mökille lähtö. Pakkasin autoon Toukolaisen, Minikäävän, Käävän ja kamppeet ja ajoimme Pusulaan.

Homma lähtikin käyntiin lupaavasti: olin unohtanut puhelimen enkä löytänyt mökin avainta. No, lähdimme ajelemaan tietä pitkin ja Mänttärien kohdalla lykästi. Saimme voileipää ja donitseja ja sain Vaarin kiinni. Palasimme mökille ja avainkin löytyi. Löysimme myös loukusta hiiren. Jätin sen kuistinnurkalle kettua varten mutta lopulta irrotin otuksen ja hetin metsään - veli näet arveli, että kettu vie hiiren pyydyksineen kaikkineen ja sellainen muovimokkula ketun mahassa tuntui tympeältä ajatukselta.

Mökki oli vielä talviteloilla, joten vedet piti kantaa ja käydä ulkohuussissa. Toukolaisella oli oma potta mukana ja monet pissat saatiin sinne pyydystettyä. Parit kakat se teki housuun ja yhden pissan metsäänkin. Seuraavalla kerralla se pissasikin pottaan sitten seisaallaan.

Ekana iltana saunoimme ja kävimme vähän järvessä kahlaamassa, Kääpä ja Minikääpä heittivät talviturkitkin. Iltapalaksi saimme juustosämpylöitä ja sipsejä. Ostin menomatkalta Karkkilan ABC:lta vähän kaikenlaista ja ajattelin, että ruokahuollon pitää mökkioloissa olla mahdollisimman huoletonta.

Perjantaina paistoimme huvimajassa makkaraa. Kääpä ja Minikääpä loipottivat omiin hommiinsa mutta Toukolainen pitkästyi. Kehotin sen rantaan leikkimään veneillä.

Kun saavuin paikalle, pieni mies seisoi rannassa lahkeet märkinä ja katseli, kun veneet seilasivat pois. Kaksi saimme pelastettua mutta pieni vihreä paatti oli menetetty tapaus.

Käävät löysivät tällä reissulla Pilvimökin. Yövyimme siellä Vaarin, Mummin ja M-veikan kanssa, kun Uutta mökkiä ei vielä ollut. Lapset perustivat Pilvimökkiin ravintolan ja tarjoilivat herkullisia jäkälähampurilaisia, joissa oli höysteenä puolukanlehtiä ja rahkasammalta.

Perjantaina kävimme Loukussa jätskillä ja lauantaina lounaalla.

Lauantaina ajoimme kotiin, sillä taloyhtiössä oli talkoot. Koska Erittäin Tärkeä Pay Blade -hyrrä jäi mökille, jouduin ajamaan sinne vielä uudestaan ja jäämään yhdeksi yöksi. Kuuntelin aikani hiljaisuutta ja hakeuduin sitten Facebookiin.

Sunnuntaina kävimme pyhäkoulun kevätjuhlassa ja loppuajan nautimme auringosta pihalla. Toukolainen laittoi eteisessä lenkkareita jalkaan.

-Mä meen sinne pihaan tyttöjen luokse.
-Sä et voi oikeen yksin mennä.
-Sun kuuluu tulla perään mua.

Ja niin minä sitten teinkin.

 

Monday, May 14, 2012

VTS

Suoritan VTS-tutkintoa. Se on Finvan järjestämä vakuutusalaan liittyvä koulutus, joka koostuu kymmenestä tentistä. Minulla on nyt 8/10 plakkarissa ja tässä tulee jorinaa opiskelusta.

Toukokuu 2011
1) Työelämän kehittäminen

Aloitin VTS-opintoja kirjoja selailemalla jo 2007. Asia jäi kuitenkin vähän vaiheeseen, mutta tuli uudelleen ajankohtaiseksi maaliskuussa 2011 palatessani hoitovapaalta töihin. Töihinpaluu sujui aika leppoisasti: pääsin mukavaan projektiin ja lueskelin projektin ohessa strategisesta henkilöjohtamisesta. Kirjassa oli paljon tuttua asiaa, olenhan lukenut paljon työpsykologiaa, strategista johtamista, oppivaa organisaatiota ja sosiaalipsykologiaa. Luin kirjaa oikein fiiliksellä. Työpaikalla oli mukavasti sisustettu tiimityötila, johon katosin usein kirjani kanssa. Tentin kirjan toukokuussa ja tein vielä kesäkuun töitä ennen lomalle jäämistä.

Syyskuu 2011
2) Sosiaaliturva
3) Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Seuraaviin tentteihin luin sitten kesäkuussa. Elo-syyskuulle jäi muutama päivä tehokasta peliaikaa ja sainkin kirjat luettua hyvin läpi. Suomen sosiaalitirvasta sai oikein hyvän läpileikkauksen ja lakari olikin tuttua kevään 2010 projektista. Tentin kirjat ison mahan kanssa juuri ennen synnytystä. Molemmat tentit menivät vieläpä oikein hienosti.

Tammikuu 2012
4) Vakuutusoppi
5) Vakuutustalous
6) Riskienhallinta
7) Vapaaehtoinen henkilövakuuttaminen

Tammikuulle kehkeytyi aika moinen pino. Aloitin lueskelun syksyn mittaan henkilövakuuttamisella, sillä se kirja minulta löytyikin. Hain töistä yhden riskienhallintakirjan mutta muut esimieheni tilasi minulle. Haimme ne Taimin kanssa pomoltani ja tuolla reissulla pikkuruinen Taimisto nukahti pomoni syliin.

Marras-joulukuussa sain luettua hieman, mutta aika paljon päntättävää jäi vielä tammikuulle. Palasin töihin vuoden alusta ja käytin ensimmäiset 1,5 viikkoa lukemiseen. Itse tentit menivätkin sitten aika haipakkaa: tiistaina oli tentit klo 9-11, 12-14 ja 15-17 ja keskiviikkona klo 12-14. Kuin ihmeen kaupalla kaikki menivät läpi. Viimeistä paperia palautin kädet täristen - tässäkö tämä nyt sitten oli.

Toukokuu 2012
8) Työeläke

Nyt toukokuussa kävin tenttimässä työeläkkeen. Se on minulle aika tuttu aihe mutta hyvää teki taas käydä kokonaisuus läpi.

Nyt on sitten vielä yksi tenttikerta jäljellä, pitää lukea vähän markkinointia ja vastuuvakuuttamista. Mutta sitä ennen on pitkä, kuuma kesä.

Äitienpäivä 2012

Olin varannut jo illalla itselleni lukemista - Työeläke odotti tyynyllä.

Aamulla heräsin normiaikaan seiskan maissa ja aloitin luku-urakan.

Käävät heräsivät pikkuhiljaa ja alkoivat Miehen johdolla valmistella äitienpäiväyllätystä. Pekonia paistettiin. Kääpä ja Minikääpä lähtivät hakemaan valkovuokkoja.

Luin tunnin ja lepäilin sitten hieman. Pian portaissa kuuluikin "Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan..."

Sain neljä aivan ihanaa korttia:

1) Taimilta nallekortin
2) Toukon korttiin oli piirretty hamstreita
3) Minikäävän kortissa oli keltaisia kukkia ja
4) Kääpä oli tehnyt kasvikortin.

Lahjojakin sain neljä:

1) Kääpä oli tehnyt pannunalusen
2) Minikäävältä sain Fingerporin
3) Toukolainen antoi magokuorintavoiteen, mansikkakäsidesin ja käsivoidetta ja
4) Taiskulta sain Primadonna-mukin ja Sosuli-lautasen.

Voi ihanaa Miestä, joka oli taas organisoinut koko jutun! <3 Lapsetkin malttoivat aika hyvin pitää salaisuuden, sillä vain kerran minulta kysyttiin, onko meillä jo kaikki Muumi-astiat. Mutta paljon salaisuuksia säilyi ihan sunnuntaille asti.

Seuraavaksi sänkyyn tuotiin tarjotin ja Hesari. Sain

-paistettua pekonia, pikkunakkeja ja häränsilmän
-viinirypäleitä
-vuohenjuustoa
-toffeevanukasta
-suklaamuffineja
-mehua ja
-maitokahvia

Kyllä kelpasi! Luin Hesarin mutta valitettavasti myös Työeläkettä.

Sain aika hyvin lueskeltua päivän mittaan. Iltapäivällä lähdimme hautuumaalle ja veimme Mummin ja Mummon haudoille valkovuokkokimput. Nyt äitejä juhlitaan sitten näin.

Ai niin, olen unohtanut raportoida taitoja:

-Taimi oppi seitsemänkuisena konttaamaan, seisomaan tukea vasten ja ottamaan askelia tukea vasten. Se nöpöttää aina tuossa sohvan reunalla ja pyrkii syliin.
-Touko oppi kolmivuotiaana kuivaksi. Nyt se on pihallakin kalsaripoika. Yöksi ja pidemmille reissuille laitetaan vielä vaippa.

Ja arvatkaas mitä: me saatiin tarhapaikat! T&T pääsevät tuohon lähipäiväkotiin elokuun alusta. Niillä on pari viikkoa aikaa harjoitella ja sitten alkaa arki: ensin Minikääpä ja Kääpä eskariin ja kouluun ja siitä sitten vielä muutama sata metriä tarhalle. Taimisto Lintusiin ja Toukolainen ehkä Kivitaskuihin tai minne lie. Syksy, täältä tullaan!

Saturday, May 12, 2012

Viikko elämästäni

Jopas onkin ollut vuosi: anoppi kuoli, esikoinen aloitti koulun, vauva syntyi, mummo kuoli, palasin töihin, vaihdoin duunipaikkaa, äiti kuoli. Olin äsken Taimiston kanssa vaunulenkillä ja tajusin, että taidettiin kaikesta huolimatta selvitä, hengissä ja täyspäisinä.

Kevät on tosiaan tullut jäädäkseen. Aamulla töihin ajellessani huomasin, että puissa on lehdet. Mistä ne oikein tupsahtivat?

Tuntuu, että ihmisetkin ovat heränneet eloon talven jälkeen. Piha on täynnä mukuloita ja energiaa riittää myös ystävien tapaamiseen.

Viime viikonloppuna saimme vieraiksemme Taimin kummit. Lapsia oli 4+4. Kuusi isointa, 2-, 3-, 4-, 6-, 7- ja 7-vuotiaat, huitelivat omissa touhuissaan ja vauvat olivat välillä miesten syleissä kuuntelemassa iPadeista ja välillä naisten syleissä lastenvaatteita lajittelemassa.

Sunnuntaina kävimme kummikirkossa. Toukolainen sai oman ihanan kumminsa mukaan ja seuraa riitti muutenkin, sillä E-ystävä tuli paikalle lastensa kanssa. Vietimmekin sitten loppupäivän Martsarissa, sillä jauhelihasopasta riitti kaikille. Illalla pääsin taas R:n kanssa maailmanparannuskävelylle.

Maanantaina pääsimme kuuntelemaan, mitä Minikääpä oli oppinut kevätlukukauden aikana kanneltunneillaan. Hienostihan se soitteli ja lauloikin. Teki mieli ottaa koko setti videolle, mutta välillä maltoin vain kuunnella ja katsella. Ihaniahan ne ovat, kuusivuotiaat musikantit.

Tiistaina hummailin - meillä oli perunkirjoitustreffit S:n kanssa. Hörpimme yhdet Teerenpelissä ja sain monta kirjekuorta postitettua. Kävimme Mäksyssä ja kävelimme kimpassa Ruohikseen. Hain Kääpäläisen partiosta ja Me&I-vaatteet postista. Veimme ilmoitustauluille mainoksia koulun kevätriehasta. Illalla parsin vielä Käävän esityshametta ja ajattelin, että olipas päivä.

Keskiviikkona pääsimme taas konserttiin. Kääpä esitti "Kehtolaulun" ja "Kaksi kananpoikaa". Kyllä oli hieno esitys ja Kääpä suloinen.

Torstaiaamuna lähdimmekin Käävän kanssa kahdestaan kouluun, sillä meidät äidit oli kutsuttu juhlimaan. Saimme vihreät drinksut ja keksejä ja pian esitys alkoikin. Ensin kuulimme Äitiräpin, sitten Keväiset metsät ja lopuksi vielä hienon runon. Me äidit huomasimme karaistuneemme: kukaan ei poistunut naama aivan märkänä kuten eskarin kevätjuhlista, jolloin lapset lauloivat "Hiirilimpun, kukkakimpun nyyttiin pakkaan, selkään nakkaan. Minä lähden maailmalle, suuren taivaan alle!"

Säntäsin töistä viulutunneille, jonne Kääpä oli mennyt itse kävellen ja sieltä jatkoimme sitten kevätriehaan. Olin lupautunut hodarihommiin ja sain pakata sämpylöitä ja nakkeja 1,5 tuntia. Se kannatti, sillä saimme vanhempainyhdistykselle reilut 400 euroa kasaan. Lapset saivat huidella pihalla eri toimintapisteissä ja Mieskin tuli paikalle pilvihattuisen Toukolaisen ja pienen, vaaleanpunaisen Taiskun kanssa. Käävät söivät antaumuksella hodareita ja mokkapaloja ja huuhtoivat ne alas pillimehulla. Oi mitä elämää.

Ajoimme sieltä vielä töihin Käävän ja Minikäävän kanssa. Lapset piirtelivät ja minä tein tunnin duunia. Oli kyllä varsin kaikkensa antanut olo, kun kotiin pääsi.

Nyt viikonloppuna on onneksi lungimpaa. Minun pitää kuulemma huomenna nukkua pitkään, jotta käävät ehtivät poimimaan valkovuokkoja. Minikääpä kyseli myös hieman vihjaavasti, että onko meillä kaikki Muumi-astiat. Mitä lie ovat keksineet...

Ehdottomasti parhaan äitienpäivälahjan sain kyllä jo tänään: Mies ja käävät olivat monta tuntia poissa Sello-reissullaan ja sain rauhassa laittaa huushollia järjestykseen. Kun kaikki oli valmista, hörpin teetä ja lueskelin KuELin mukaisista eläke-eduista. Huvinsa kullakin.

Saturday, May 05, 2012

Kevättä jälleen

Olen näköjään rytmittynyt. Aloitin työt Taimin jälkeen 1.1.2012 ja siitä lähtien minulla on ollut kello soimassa arkiaamuisin 6.30. En todellakaan ole mikään aamuihminen, mutta minusta on mukava käydä töissä 7-15. Sitten jää vielä pitkä kääpäläilta.

Heräsin nytkin sitten kuuden pintaan, mikä oli hyvä, sillä sain hoideltua perunkirjoitusasioita ennen kääpäin heräämistä. Nyt tarvitaan enää uskottujen miesten allekirjoitukset ja muutaman kirjekuoren postitus, sitten se on toivottavasti siinä.

On tämä kyllä ollut rankka kevät: uuden työ aloitus, vauva talossa, äidin kuolema siihen liityvine suruineen ja käytännön toimineen. Olen soittanut kymmeniä puheluita mutta nyt on hautajaiset, uurnanlasku ja äidin asunnon tyhjennys saatu hoidettua. Ja se perunkirjoituskin melkein.

Olen surrut aika tehokkaasti. Varsinkin maaliskuussa jos sain hetkenkin omaa aikaa, aloin itkeä. Useimmiten yksin autossa. Nyt mietin äitiä yleensä aamuisin ja iltaisin. Päivän puuhat vievät yleensä mennessään ja Kääpälässä riittää huisketta aamu seitsemästä ilta kymmeneen.

Nyt lapset nukkuvat toivottavasti vähän pidempään. Isommat saivat olla viikonlopun kunniaksi ysiin asti ulkona ja Toukolainen puolestaan ei nukkunut päikkäreitä.

Meillä olikin eilen vieraita, Taiskun yhdet kummit neljine lapsineen. Kahdeksan lasta hoitui neljän aikuisen voimin yllättävän leppoisasti. Välillä vauvat olivat miehillä, jotka puhuivat iPadeista ja välillä naisilla, jotka puhuivat asunnoista ja lastenvaatteista. Saimme myös vaihdettua isot säkilliset vaatetta, Pyry-vauvalle poikavaatteita ja Taimi-vauvalle tyttövaatteita.

Minun on muuten pitkään pitänyt listata Toukolaisen 3-vuotislahjat ylös, joten teen sen nyt.

-Meiltä Brio junarataa pari settiä ja liikkuva veturi
-Papalta ja M-kummilta Duplo leijonankuljetusauto
-Vaarilta potkulauta
-A:lta Hexbug ötökkä, Bakugan-avaimenperä, Angry Bird -limua ja namia
-M&L:tä lihansyöjäkasvi
-S&M-kummeilta ja I&M-ystäviltä Lapanen sateenvarjo ja ruokailuvälineet ja Musiikkimatka-kirja
-R-kummilta Brio konttien lastausasema
-E-ystävältä Brio kaasuntankkausrata
-A-ystävältä iso Hexbug-ötökkä
-R-ystävältä autokirja
-A&M-ystäviltä Tatun ja Patun outo unikirja
-V-ystävältä Bakugan

Kyllä nyt aarteita riittää! Kolmivuotiaiden maailma on vaan niin ihana, se on siinä taaperon ja leikki-ikäisen välimaastossa. Välillä leikit ovat tosi realistisia eikä nukkekodin yläkertaan voi mennä ilman tikapuita ja välillä taas ollaan Minjoja ja kuljetaan Pikkujätti-huivi kaulalla miekka selässä.

Olen suorittanut neljä kääpäpistettä:

1) Vein pojat perhekerhon vappunaamiaisiin. Toukolainen oli tiikeri ja Miniäinen pukeutui Obi van Kenobin viittaan ja itse tekemäänsä päähineeseen. Näimme myös mm. pikkukarhun (P), kummituksen (H), Lumikin (P), iloisen tädin (H), Peppi Pitkätossun, Supermiehen, velhon ja ritarin.
2) Vein kaikki neljä askartelemaan Lasten kappeli Arkkiin (ansaitsin samalla myös miespisteen). Teimme lammasmaiseman, kummikutsuja ja pojat askartelivat vauvat kastemekoissaan. Tänään menemmekin sitten kummikirkkoon.
3) Ostin vappupallot Sellosta (Minikäävällä musta, Käävällä keltainen ja Taimilla punainen Angru Bird, Toukolla possu).
4) Vein kolme isointa Jippii-konserttiin ja ostin matkalta suihkuserpentiinit kaikille.

Viime keskiviikkona otin kolme isointa autoon ja ajoimme Me&I-kutsuille. Kääpä valitsi itselleen shortsit ja T-paidan ja Minikääpä shortsit, collegetakin ja T-paidan ja Toukolaiselle tilasin keltaisen traktoripaidan ja turkoosin pilvihatun. Sain eilen käytyä kääpäin vaatteet läpi ja ihan hyvä, että tilasin. Kolmen käävän kesävaatteet ovat mahtuneet nyt kaksi kesää, mutta tälle kesälle on pakko hankkia jotain uuttakin. Olen muuten eronnut D&J-kerhosta ainakin toistaiseksi, joten siltäkään suunnalta ei tule kätevästi vaatepaketteja postilaatikkoon. Täytyy metsästää itse.

Eilen saimme vihdoin vapunvieton päätökseen, sillä söimme loput tippaleivät ja minidonitsit iltapalaksi. Eilinen elettiin kyllä muutenkin miltei pelkillä herkuilla. Aamupalaksi oli sentään vielä mehukeittoa ja jugurttia ja lounaaksi Tikka Masalaa, mutta välipala/illallinen/iltapala koostuikin sitten yrttivoipatongista, sipseistä, jätskistä ja noista vappuherkuista. No, uppoaapa ruisleipä tänään taas paremmin.






Tuesday, May 01, 2012

Vappu

Maanantaina töistä tullessani nappasin kolme isointa lasta autoon ja lähdimme vappupallo-ostoksille. Menimme ensin Cittariin ja kauhuksemme huomasimme, että kaikki Angry Birds -pallot olivat loppu. No, sitten Prismaan ja sama homma sielläkin. Onneksi minulla oli plan B ja säntäsimme BR-leluihin ja sieltähän niitä löytyi. Kääpä sai keltaisen, Minikääpä mustan ja Taisku punaisen linnun ja Toukolainen valitsi possun.

Ja sitten kanneltunnille. Minikääpä olikin siellä kahden open kanssa ja ne olivat harjoitelleet lallatuksia ja taputuksia pääsykoetta varten. Menemme Minikäävän kanssa soitinpolulle ja jos sieltä löytyy oma soitin, saa miniäinen pyrkiä musiikkivalmennukseen jo tänä keväänä. Muuten jatketaan kannelta. Käävänkin pitää pyrkiä musiikkivalmennuksesta opiston puolelle, mutta sitä saa sentään kokeilla kolmasti. Pääsykoe on aika vaikea, joten en kyllä usko, että Kääpäläinen vielä tänä vuonna pääsee, mutta hyvä se on kokeilla.

Pihassa olikin sitten oikein kunnon vappubileet. Kääpä ja Miniäinenkin hippaloivat siellä vaikka kuinka myöhään. Tiistaiaamuna oli kuitenkin herätys ennen seiskaa ja jo kahdeksalta vedimme simaa ja tippaleipää. Lounas syötiin omassa pihassa. Saimme nakkeja, sieni- ja perunasalaattia, pikkuporkkanoita, salaattia, lihapullia ja donitseja. Ja kahvia aikuisille ja simaa kaikille. Taimi istui myös piknikillä omassa syöttiksessään ja nautiskeli muutaman rusinan.
Kahdelta lähdimme kaupungille Käävän, Minikäävän ja Toukolaisen kanssa. Tuomiokirkossa oli tänäkin vappuna Jippii-konsertti. Viimeksi taisimme olla siellä joskun Miniäisen ollessa taapero. Muistan, että lapsi nukahti silloin syliin kesken biisin. Kääpä sen sijaan biletti. Nyt kaikki kolme olivat aika lailla ihmisiksi, sillä meillä oli eväänä kaksi tuplapalapussia ja jokaisella vielä omat namipussit. Ja juomana Fantaa. Ostimme kaikki Lepuskista ärrältä lähtissämme, koskaanhan ei tiedä, saako sieltä Helsingistä niitä tuttuja makuja, joihin on tottunut.

Olemme muuten miettineet Leppävaaraan muuttoa. Minua kiehtoisi kirjaston, Elixian, musiikkiopiston ja leffateatterin läheisyys eikä sekää olisi pahitteeksi, että lähellä on pari isoa markettia ja lastenvaatekaupat. Lisäksi pääsisimme julkisilla töihin kätevästi melkein minne vain. Mutta katsotaan nyt. Uudiskohteet Lepuskissa on susikalliita mutta toisaalta alueelta löytyy hyvin vuokrakämppiä. Mutta sitten on toki aina se jännääminen tarhapaikoista.

Emme muuten vieläkään tiedä syksyn tarhapaikoista. Meillä on vain yksi päiväkoti kävelyetäisyydellä ja sinnekin on kuitenkin kilsan matka. Meillä kun on vain yksi kortti ja yksi auto, niin meidän olisi aika lailla pakko saada lapset tuohon, muuten joutuu Taiskukin olemaan tarhassa kymmenen tuntia päivässä, jos siis minä veisin ja hakisin. Mutta toivoa siis vielä on.

Viime viikolla teimme retken Karakallioon. Käävillä oli kevättä rinnassa. Kaksi pienintä matkusti omissa rattaissaan ja kaksi isointa loipotti pitkin metsiä. Välillä ne pysähtyivät heitelläkseen lippiksiä ilmaan tai kiivetäkseen puuhun.

Illalla kaipasin omaa aikaa ja vetädyin meidän makkariin. Päätin rakentaa Playmobi-kaupungin. Kalustin nukkekodin, rakensin maatilan ja eläintarhan ja tein talon nurkalle keijupoukaman. Iltapalapöydässä kerroin lapsille, että olen löytänyt autioituneen kaupungin, josta kaikki ihmiset ovat lähteneet ja pyysin kääviltä apua kaupungin uudelleenasuttamisessa. Minikääpä arveli, että kaupunkiin oli tullut hometta ja ihmiset olivat joutuneet lähtemään sen takia. Mies pesi kääviltä hampaat ja ne pääsivät yläkertaan yksi kerrallaan. Toukolainen aloitti heti leikin, jossa isi, äiti ja Touko kuljettavat kukkia ympäriinsä pienellä autollaan. Minikääpä ja Kääpäkin uppoutuivat saman tien leikkiin. Keijupoukaman portille asetettiin siivet tytöille ja pojille, jotka ne voivat pukea astuessaan keijumaahan. Vain lapset näkivät keijut, vaikka ne asuivat ihan talon nurkalla.

Jonkin aikaa leikittyämme Minikääpä kysyi jännittyneenä: -Äiti, koska me lähdemme sinne autiokaupunkiin?