Vähän ekstraa

Olen ajautunut keskelle ihan älytöntä arjen härdelliä. Joka tuutista punkee jotain pientä kivaa arjen ekstraa – ihan kivoja juttuja, mutta kun elämä muuttuu suorittamiseksi, on niitä kivoja juttuja liikaa. Ihan liikaa.

Mistä tämä kaaos sai alkunsa?

No. Kesäloma eteni ihan suunnitelmien mukaan, oli leirit ja reissut ja sluiba-aikaa.

Mutta sitten alkoi elokuu ja arki. Kalenteriin ilmestyi:

-1 neuvola
-1 hammaslääkäri
-1 ärräkoulu
-1 leirikoulu
-4 oikomishoitoa
-1 korvien putkitus
-5 kehityskeskustelua
-5 vanhempainiltaa (osa skipataan)
-3+2+2 fudistreenit / viikko
-2 peliä / viikko
-3 turnausta (Masto Cup, MyPA-turnaus, Espoon liigan lopputurnaus)
-uinti
-2 telinevoikkaa / viikko
-3 partiota /viikko
-2 sukulaissynttärit (Taimi ja Touko/Kaapo)
-n lasten kavereiden synttärit
-1 partion Alkupamaus
-1 Tubecon
-1 Minimarathon *5

Ja tähän päälle autosta hajosi radio, joku ajoi ruuvin päälle ja nyt sitten paloi lamppu. Ollaan käyty Laakkosella, Vianorilla ja nyt sitten taas Laakkoselle.

Jos tämä olisikin ollut tässä, oltaisiin ehkä selvitty. Sen sijaan kalenteriin ilmestyi myös

-Käytännöllisen teologian aineopintojen kirjatentti 5 op (sieltä olen tulossa) ja
-UFI325 ja UFI 335 5+5+5 op, mikä vaikutti ihan kivalta, mutta tarkoitti käytännössä gradua.

Tähän yhdeksän viikon pätkään on mahtunut

-3 viiden tunnin seminaari-istuntoa
-1 tutkimussuunnitelman laatiminen ja
-1 kirjatentti

Sen lisäksi olin lupautunut vetämään Toukon partiota. Saimme laumaamme kolme aikuista ja 13 lasta. Ihan hyvä porukka! Laumamme nimi on Ilvekset ja huuto kuuluu näin:

Ylisuuret kissat
hiipivät ja vaanivat.
Ilvekset! Räyh!

Meillä on ollut nyt viisi laumailtaa, joista viimeisessä oli mukana myös vanhemmat. Hyvin on mennyt – välillä olen ollut enemmän ja välillä vähemmän läsnä.

Olen pitänyt kaksi ylimääräistä vapaapäivää. Toisen vietin koululaisten kanssa: kävimme uimassa Leppävaarassa, syömässä sushia sellossa ja katsoimme leffan Lemmikkien salainen elämä. Toisen vietin tarhalaisten kanssa: söimme aamiaisen Mäkissä, riekuimme koko päivän HopLopissa ja söimme päälle vielä jätskiannokset.

Lisäksi näihin yhdeksään viikkoon on mahtunut

-1 äidin oma partioretki. Kiersimme Korsolammen, harjoittelimme ensiapua, löysimme geokätkön ja kokeilimme Prison Islandia Flamingossa
-1 yö Vierumäellä Kanervan leirikoulussa
-1 perheleiri Hvittorpissa. Leikimme tutustumis- ja ulkoleikkejä, pelasimme korista, kävimme läpi rastipolun, osallistuimme hartauksiin, uimme ja saunoimme ja paistoimme makkaraa ja vaahtokarkkeja.

Olen uinut, lenkkeillyt ja vesijuossut. Olen lukenut ja kirjoittanut. Töissä on ollut hässäkkää – olen tehnyt kahta projektia 50/50, joista kumpi tahansa vaatisi täysipäiväisen panostuksen. Olen tehnyt töitä nopeasti. Olen tehnyt töitä paljon. Olen ollut reipas, ahkera, kiltti ja avulias.

Olen ihan puhki.

 

Ja ette usko, miten tässä tilanteessa toimin – päätän, että kolme lastamme aloittaa jääkiekon! Lätkän, siis lätkän! Kierrän ympäri kyliä haalimassa varusteita. Kolme ristikollista kypärää, kolmet hartiasuojat, kolmet kyynärsuojat, kolmet säärisuojat, kolmet kaulasuojat, kolmet housut, kahdet säärystimet, kahdet sukat, kaksi pelipaitaa, kolmet luistimet. Ja vähän ekstraa päälle on nyt meillä keskellä olkkarin lattiaa. Ne on sortattu kolmen lapsen kasseihin, kypäriä pitää vielä vähän viilailla ja nimikoida myös, ja yhden lapsen luistimet on sovittamatta.

Kukaan, siis kukaan, ei halua aloittaa uutta harrastusta.

No mutta nyt on onneksi perjantai. Menen illalla Taimin kanssa shoppailemaan kaverisynttärirekvisiittaa, pojille Ryhmä Hau ja tytöille Frozen. Pitää ostaa lahjapusseja ja servettejä, mukit, lautaset ja lahjat jo on, jotain namia tarvitaan vielä.

Lähdetään ihan kahdestaan reissuun Lippulaivaan. Käydään ehkä jätskillä, jos 5-vuotias ystäväni jaksaa.

Illalla saan taas kuulla, kun Touko lukee vartin kirjaa Kapteeni Kalsarista ja puhuvista pöntöistä.

Saan katsella, kun Oiva järjestää autojaan riviin ja jonoon. Ja kuuntelen Kaapon ja Kanervan juttuja siitä, mitä uutta tubettajien maailmassa on tapahtunut. Samalla pääsen ehkä vähän kärryille myös 10- ja 12-vuotiaiden omasta elämästä.

Ja illalla saan levittää pyykkejä rakkaan mieheni kanssa. Juttelemme ja nauramme viikon kiireet pois.