Ihanaa, perjantai!

Kylläpäs nämä viikot rientää vauhdilla, nyt on taas jo Idols-päivä. Kääpä tanssii tuossa poolossaan ja farkuissaan ja varvassukat jalassa. Kylläpäs oli iloinen ylläri, kun olivat miehen kanssa valinneet noin kivat vaatteet. Äitejä taitaa olla aika helppo ilahduttaa... Äidin vuorokausirytmi on kyllä ihan mitä sattuu: nukuin 23-03, hereillä 03-07, unta 07-9.30 ja kerho alkoi kymmeneltä. Siitä vaan sitten vauhdilla matkaan ja kerittiin kerhoilemaankin.

Kääpä oli suurreipas ja jäi muiden lasten kanssa leikkimään vielä keksituokion jälkeenkin. Hienoa, kääpäläinen! Kyllä sillä on selkeesti jo ison siskon elkeitä eikä syyttä, sillä huomenna juhlitaan käävän 1 v 4 kk kemuja.

Eilen olikin haipakkaa: ulkoiltiin ja äiti kahden lapsensa kanssa kyläili, mies tuli kotiin sairaana ja opetin matikkaa lukiopojalle. Ja kaikki tämä siis samaan syssyyn: kääpiä nukkui tai leikki joka huoneessa ja aikuiset tekivät ruokaa ja kahvittelivat ja siinä sivussa sitten vielä opeteltiin jonoja ja sarjoja. Ja illalla pääsin sitten vielä jumppaan ja kauppaan. Huh, ihan näin tiivistä ei tämän kotiäidin elämänkään tarvitsisi olla.

Kyllä on muuten kunto kasvanut tässä käävän kanssa touhutessa. Olin jumpassa viimeksi kuukausi sitten, ja olin ihan puhki toimituksen jälkeen. Nyt sen sijaan ei tuntunut missään ja jaksoin vielä kauppareissun siihen päälle.

Oi oi, odotan niin iltaa. Mies olisi päässyt kavereiden kanssa kaljalle, mutta kuume ja akuutti rahapula pakottavat hänet kotiin minun, mansikkaleivoksen ja Idolsin seuraksi. Kunhan kääpä saadaan unille, alkaa viikonloppu, jee! Tosin se kuluu aika tehokkaasti tenttikirjojen parissa mutta silti. Miten me muuten pärjätään, kun uusi Idols on valittu?

Hahaa, täytyykin kirjoittaa pitkästi, sillä mies innostui tuossa siivoilemaan. Käävän lelut ovat taas jostain kumman syystä kulkeutuneet olkkariin ja tuossa tuo kulta käyskenteli kaksi nukkea sylissään. No nyt ne sitten raahaa muita leluja toiseen suuntaan, mies edellä ja kääpä perässä. Mies tuo eläintarhaa ja kääpä norsua...

Äänilelut ovat vallanneet kotimme. Ennen kääpää olimme varmoja, etteivät meidän hermot kestä sellaisia, mutta nyt katsomme vain kääpää, joka on niistä ihan tohkeissaan, eikä äänet ärsytä yhtään.

Jestas, alle kaksi kuukautta minikäävän laskettuun aikaan! Kohta meillä on kaksi pientä!

Mulla ois vielä yksi realismiromsku lukematta ja sitten on 16 kasassa. Saas nähdä, onnistunko tästä livahtamaan makkariin lukemaan vai seuraako tuo jengi perässä. Se nyt on selvää, että ennemmin tai myöhemmin pieni käsi läpsyttää ovea: "Äitii! Äitii!". Yritän silti...

Pitkästä aikaa...

Tajusin tänään, että nukun enemmän kuin kääpä! Nyt kun mies on ollut kotona sairaslomalaisena, olen kepeästi ottanut parit päiksyt ja mennyt silti ajoissa nukkumaan. Tänään tein vakaan päätöksen ja aion valvoa ainakin yhteen. Tuntuu turhalta kiskoa capua, jos ei edes väsytä.

Tentin kahden viikon kuluttua 20 kirjaa, realismia ja logiikkaa. Realismien metsästys on aika haastavaa, sain tänään saaliikseni vain yhden, Alkion Murtavia voimia, joka on tosin oikein mainio. Ja se logiikkakin on aina hukassa.

Kääpä on niin iso likka että. Nyt on hampaita neljä ja ylähampaiden välissä samanlainen kolo kuin BB:n Pertulla. Tukka hapsottaa ja tanssityylikin on muuttunut. Nyt tanssahdellaan menninkäismallilla ja se on huisaa se.

Ollaan saatu pihakavereita ja huisketta riittää, kun pihalla on kerrallaan reilu kymmenen lasta, joista vanhin on viisi. Mammajumpassakin voisi käydä, mutta jostain syystä olen torstaisin aina flunssainen ja kykenen vain shoppailuun. Rahaa ei olisi, mutta kääpä sai silti taas uusia Little Peopleja. Ja huom, -33 %!

Huomenna tehdään vielä kirjastoreissu ja sitten pitäisi miltei kaikki kirjat olla kasassa. Luvassa ihana viikonloppu, logiikkaa ja romskuja ja miehelläkin uusi peli ja semmatyön valmistelua. Kunpa vaan kääpä nukkuis yöt eikä vaeltelisi täällä nunnun kanssa kuten viime yönä. Äiti sai tosin nukkua, kiitos kultamieheni.

Pian onkin sitten taas toukka talossa, jota ei yön ja päivän eroavaisuudet pahemmin kiinnosta. Paitsi kääpä kyllä nukkui yöt ihan alusta asti, vaikka söikin kolmen tunnin välein. Mutta siis nukahti aina heti ruuan jälkeen. Saas nähdä, millainen tapaus tämä mikrokääpä on.

Ajatella, enää muutama kuukausi ja sitten käävästä tulee isosisko. Tosin aika pieni sellainen.

Nyt vielä pippurijuustoa, viinirypäleitä, oliiveja ja Murtavia voimia ja sitten unille. Öitä!

Kääpälän kuulumisia

Pitkästä aikaa... Kirjoittelen tässä ennen Idolsia eli aika lailla minsa aikaa. Eli asiaan. Oltiin tänään työpaikan lastenjuhlissa. Käävästä parasta olivat ilmapallot ja sitten sellaiset pikkupallot pallomerestä. Niitä se heitteli "Heiii!" ja kävi hakemassa muiden kädestä. Nalle Puh pelotti, keinuhepat pelotti mutta pallot oli kivoja.

Viikko sitten saunottiin porukalla. Tämä on meille uutta, sillä yleensä saunotaan vasta käävän mentyä unille. Oli kyllä tosi kivaa, saatiin olla aika rauhassa kun kääpä loiski ammeessa. Vesileikit on ihan ykkösiä.

Ruuan suhteen on vielä kehittymisen varaa: tällä hetkellä suurinta herkkua ovat banaani ja keitetty kylmä makaroni.

Käytiin myös ekaa kertaa perhekerhossa. Meidän kääpä viihtyi 30 sekkaa muiden lasten kanssa ja sitten se tuotiinkin jo huutavana luokseni. Siinä me sitten istuskeltiin ja kääpä mätti keksiä. Oli kyllä kiva kerhoreissu, mennään ens viikolla taas.

Lapsiparkkiin on myös tutustuttu äidin käydessä seminaarissa. Molemmilla kerroilla se on nukkunut saapuessani, mutta viimeksi kuulemma jo vähän leikkikin ennen unia. Hienoa, että tuollainen parkki on olemassa, niin pääsee tämäkin äiti vähän kouluilemaan.

Mutta sellaisia tällä erää, jatkan toiste.