Jouluaatto

Niinhän siinä sitten kävi, että joulukalenterien luukut avautuivat vauhdilla ja pian oltiin aatossa. Siis aikuisten mielestä. Lasten mielestä päivät tietenkin matelivat.

Itselläni alkoi lomafiilis 16.12, kun heprean tentti oli ohi. Sen jälkeen kävin vanhalla ja uudella työpaikalla, viikonloppuna ennen aattoa siivosimme ja kaupassakin kävimme neljään kertaan: perjantaina hain enimmät jouluruuat Lidlistä, puuttui lähinnä kotijuusto ja glögi. Mies teki sunnuntaina reissun Valintataloon, ja sai arkiruukia, muutaman joulujutunkin, mutta edelleen puuttui se kotijuusto ja glögi. Seilorista sain kotijuuston (ja mukaamme Kaapon kaverin A:n), mutta juuri sitä  oikeaa glögiä ei löytynyt mistään, kunnes keksin mennä vielä S-markettiin ja sieltä sen saimme. Aattona oli tarkoitus juoda vielä glögit, olin varannut myös muutaman juuston (Auta+piparit, brie+viikunahillo), mutta sitä ennen vieraat ehtivät lähteä ja vieläkin on ne glögit juomatta. No ehkä tänään.

Minä pääsin koululle laulamaan joululauluja lauantaina ja siitä se koululaistenkin loma alkoi. Tarhalaisilla oli vika tarhapäivä torstaina, ne kun käy siellä ti-to. K aloitti lomanvieton kaveriltaan, oli siellä kaksi yötä kylässä. No, tulipa ainakin irtiotto koulusta. Nyt se kotoilee tyytyväisenä, taisi tulla jo vähän ikävä. Sunnuntaina meillä oli ensin muutaman tunnin se Kaapon kaveri ja sitten lapset vaihtoivat vielä pariksi tunniksi kaverin lumi.

Ja sitten se tapahtui: LUMI! Lunta tuiskutti saman tien niin reilusti, että pulkkamäkeen päästiin heti. Tillinmäen lapsilla on monta hyvää pulkkamäkeä, kun asumme täällä nyppylän päällä.

Maanantaina saimme viimeistä kertaa kotiimme ihanan Kaisan, joka on hoitanut tässä loppuvuodesta lapsiamme. Me pääsimme Miehen kanssa taas Tapiolaan, keilaamaan ja kiinalaiseen/sushille. Tiistaina kävinkin sitten vielä siellä töissä. Ihan kiva on taas tehdä töitä, vaikka työkuvioiden suhteen tapahtuukin odottamattomia muutoksia, ei mitään ihmeitä kuitenkaan.

Ja sitten se aatto. Lapset pysyivät yllättävän tyyninä, hermostunein oli ehkä K, joka oli osallistunut jouluhommiin pienin tonttutöin. K, Kaapo ja Touko totesivat, että oli paras joulu ikinä. Taimi ei todennut, mutta oli maailman onnellisin pieni tyttö ja Oivaa vähän hämmensi uusi touhu. Se on juuti oppinut ryömimään ja samaan aikaa alkoi eroahdistus ja vierastaminen. Nyt eron tuomaan pakokauhuun riitti äidin istuminen pöydän toisessa päässä.

Aatto alkoi sikälikin mukavasti, että tontut olivat hiippailleet taas yöllä ja jättäneet kuusen alle pieniä lahjoja. K-tonttu laittoi omat pakettinsa yhtä lukuunottamatta kuusen alle ja lisäksi sinne oli ilmestynyt kaikille liukurit, namia ja yhteinen lautapeli. Lapset söivät aamupalaksi lähinnä karkkia, katsoivat jouluohjelmia ja lähtivät sitten pulkkamäkeen. Leivoin pari pellillistä torttuja ja lasten kanssa piparit. Piparkakkutalon kortistelimme jo aatonaattona. Myös joulukuusen koristelu jäi lapsille aattopuuhaksi, me laitoimme illalla valmiiksi valot ja tähdet. Ja koska aattoaamulle riitti tekemistä, saimme me aikuisen rötvätä pitkään, mitä nyt piti hoidella Oivuskaa.

Meillä oli jouluvieraana Vaari ja M ja A-sisko/täti/kummi ja M, uusi poikaystävä. Tosi mukavalta vaikutti! Ehdimme juuri syödä, kun ovikello soi ja joulupukki saapui. Avattiin lahjat, koottiin Stiga ja lumipotkis, Trash Packit katsottiin läpi ja otettiin talteen, Oiva söi lahjanauhoja ja Taimin saalis oli iso kasa vaaleanpunaista prinsessakamaa.

Kun vieraat olivat lähteneet, menimme koko porukka pulkkamäkeen. Illalla oli vielä hyvin aikaa leikeille ja minä sain lukea unisadut uusista kirjoista.

Ihana joulu! Ja nyt seuraa sen paras osuus: monta päivää Legoja, lautapelejä, kirjoja ja suklaata. Rauhallista joulua kaikille Kääpälän lukijoille!