Tuesday, June 10, 2014

Kuusi viikkoa Karpalon kanssa

Niin, olisi pitänyt kirjoittaa monta pientä postausta Karpalon pikkuruisista varpaista, sisarusrakkaudesta, isoveljen ylpeydestä, kun veikka puklasi paidalle ja toisen taidosta tunnistaa pikkuveikan tutin tarve. Olisi pitänyt kirjoittaa helteisistä päivistä, kun pihassa ja metsissä juostiin yötä myöten vesisotaa ja illalla harjoiteltiin naapureiden kanssa kärrynpyörää, arabialaista, päällä ja käsillä seisomista. Olisi pitänyt kirjoittaa Espoonlahti Cupista, jossa istuin niityllä tai kahvilassa ja imetin. Olisi pitänyt.

Mutta minä en kirjoittanut, vaan elin maidontuoksuiset kuusi viikkoa. Kuskasin isompia lapsia fudistreeneihin ja matseihin, shakkileirille ja tarhaan - kavereille ei tarvitse enää kuskata, kun Minikääpä on ottanut Tillinmäen haltuun ja Kääpä Saunalahdenkin.

Olisin voinut kirjoittaa kevätjuhlaesityksistä: tarhalaiset esittivät Viisi sammakkoa ja Kapteeni käskee, Kääpä lauloi ja räppäsi. Koululaiset saivat hienot tokarit, Kääpä hymypatsaankin, ja tarhalaiset etenevät syksyllä Sammakoista Meteoriitteihin ja Valaisiin. Olisin voinut kirjoittaa niin paljon enemmän Karpalosta: miten se on päässyt naapureiden, erityisesti E:n ja K:n, sylittelyyn ja miten se nukahti eilen J:n syliin ("tämä pitää tälläistä ääntä").

Mutta minä vain kuljen näiden onnellisten päivien läpi. Pahin vauvavaiheen sumu on jo hellittänyt, vaikka yöt nyt ovatkin mitä ovat. Taimi heräilee, Touko heräilee ja vauva syö, syö ja syö. Aamupäivisin se yleensä syö ja torkkuu, iltapäivällä tai illalla saattaa pätkän nukkuakin. Ja paljon se reissaa kaukalossaan: tekikselle ja takaisin, kauppaan, SnadiStadiin Roopen synttäreille ja 1-vuotiasta serkkua juhlimaan. Perkkaalla käytiin katsomassa EPS-LePa -matsi, Taiminkin saimme mukaan rattaineen, juomapulloineen ja palloineen.

Eilen käytiin neuvolassa. T&T olivat ylpeinä mukana ja kikattivat, kun veikka käveli. Pituutta oli melkein 56 cm, painoa 5250 g, joten melkein kilo on tullut painoa sitten syntymän (4330 g, 52 cm). Alkuun paino ei noussut, vaikka ukkeli kyllä söi. Edelleen se on aika rimppakinttu, mutta massaa on kertynyt erityisesti poskiin.

Kahden tunnin kuluttua on lähtö Stadi Cuppiin. Pelaaja pötköttää vielä sängyssään, pikkuveli heräilee juuri syömään. Sammakot ovat tarhassa, Minikääpä shakkileirillä. Minä en tee referaattia kirjasta "Liturgian lähteillä" (luin sen sentään jo).


No comments:

Post a Comment