Monday, February 11, 2013

Viikonloppu

Pääsin pitkästä aikaa perhekerhoon. Oi ihana. Taisku oli kyllä yksi oikea takiainen, eikä suostunut isojen puolelle, mutta Toukolainen teki hienoja ystävänpäiväkortteja.

Tultiin kotiin lounaalle ja päikkäreille, minä taisin olla ainoa, joka nukkui.

Matka jatkui verotoimistoon ja sieltä sitten Mäkkärin kautta lasten lekuriin. Shoppailimme vähän lelujakin.

Ajoimme Myrtsistä kotiin Lippulaivan kautta, kävimme postissa ja ruokakaupassa. Roudasin T&T:n ja kolme kassillista ruokaa ja sitten olimme valmiita viikonlopun viettoon.

Minä pääsin vielä hyttysen kanssa iltalenkille, kun Kääpä vei kaverilleen kirjeen postiin. Sillä on kova ikävä ystäväänsä. Se on ainoa ystävä, jonka äidin numeroa minulta ei löydy, joten treffien sopiminen on jäänyt lasten vastuulle. No toivotaan, että likat pian tapaisivat.

Lauantaille oli sitten siivousta. Paitsi että ennen sitä käväisimme Taimiston kanssa ex tempore putkituksessa. Saimme tosiaan ajan perjantai-iltana ja lauantaina yhdeksältä oli lapsella jo titaaniputket korvissa.

Saavuimme Pikku Jättiin puoli ysiltä. Taimi istui pöydän ääressä piirtelemässä, kun lekuri tuli juttusille. Sitten pääsimme nukutussaliin ja pieni pyristeli kovasti vastaan, mutta maski voitti. Se oli herännyt, vinkaissut ja napannut tutin suuhun ja pian pikkuinen tuotiinkin jo syliini. Siinä sitten heräiltiin ja juotiin mehua, pian saatiin jätskiäkin. Lapsi tassutteli heti santsaamaan mehua, nappasi samalla reissulla kaukkarin ja vaihtoi kanavaa. Kun hoitaja toi rohkeusdiplomin ja maskin, Taimi näytti heti, miten maski laitettiin kasvoille ja hengiteltiin.

Mutta siis ihana, pieni, reipas Taiskulainen!

Illalla lähdin vielä Käävän ja Minikäävän kanssa luistelemaan, tai itse asiassa pelasimme lätkää. Minikääpäkin luistelee jo ihan sujuvasti ja Kääpä nyt varsinkin. Seuraavaksi pitää sitten saada Toukolainen pysymään tolpillaan.

Voi Toukolaista, se on nyt pahan identiteettikriisin kourissa. Innostunut lapsi kysyi minulta silmät loistaen: "Äiti, milloin minä taas synnyn? Ensi kerralla haluan sitten syntyä tytöksi."

Mutta toisaalta Toukolainen on myös rakastunut, ja tietenkin minuun. Olemme keskustelleet paljon siitä, miten Toukosta tulee isona mies, ja mahdollisesti myös isi, jos löytyy sopiva tyttö, jolloin he voivat saada yhdessä vauvan. No, se sopiva on jo löytynyt - sehän on tietenkin äiti :)

Ei siinä sitten auttanut kuin kertoa, että minä olen jo naimisissa.

Sunnuntaina käävät heräsivät väsyneinä ja raahautuivat yksi kerrallaan piirrettyjen ääreen. No,  minäpä sitten pääsin pilaamaan niiden ilon kertomalla, että nyt lähdetään pulkkamäkeen.

Pienen nahinan jälkeen olimme kaikki autossa ja sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Siirryimme pulkkamäkeen ja käävätkin alkoivat jo innostua. Espoonlahden mäki oli sopivan jyrkkä ja riittävän leveä, joten isompikin porukka mahtui hyvin laskemaan. Paistoimme makkarat ja joimme pillimehut ja suuntasimme meille jatkoille, laskiaispullia tietenkin.

Kun oli hetki huilattu, pääsivät K&K kaverinsa I:n kanssa luistelemaan.

Tulimme kotiin, laitoin ruuan ja hieman tuhti jauhelihakastike maistui oikein hyvältä salaatin ja maustekurkkujen kanssa.

Lueskelimme ja kuuntelimme musaa ja sitten olikin viikonloppu pulkassa, astioiden ja pyykkien jälkeen tietenkin.

Mutta nyt taas arkea tähän väliin, kiitos!




No comments:

Post a Comment