Taas on aika hujahtanut.
Toissaviikonloppu meni paremmin kuin hyvin. Kääpä ja Miniäinen pääsivät kahdeksi yöksi leirilleen ja me Toukolaisen kanssa kevätriehaan. Pieni sai liekin poskeen, arpajaisista penaalin ja onginnasta pillejä, lakuja ja tarroja. Teimme helmet ja avaimenperän ja saimme muurinpohjalettuja ja makkaraa.
Ja näimme myös hevosen.
-Katso Touko, tuolla on hevonen!
-Kyllä minä olen hevosen nähnyt.
Otin otuksesta kuitenkin kuvia ja totesin, että äitiä vähän pelottaa hevoset.
-Ei hevosta tarvitse pelätä. Hevonen ei ole petoeläin, leijona on, selvensi hevosen omistaja.
-Ja tiikeri, tiesi Toukolainen.
Touko-keiju onkin sitten kuljeskellut siivet selässään ja tutkaillut saamiaan keijutavaroita. Haimme Sellosta myös uuden huulikiillon, sellaisen, jossa on kimalletta.
Sunnuntaina haimme käävät leiriltä ja lähdimme Ikeaan. Pojat parkkiin ja tunnissa sänky, patjat ja sohva. Huonekalut saapuivat viime perjantaina ja lauantaiaamupäivän vietimmekin sitten leppoisasti sänkyä kokoillen. Mutta hyvä siitä tuli! Sohvakin on oikein bueno. Kyllä nyt kelpaa.
Lasten ollessa leirillä ulkoilimme pienten kanssa. Touko istui siivet selässä hangessa keijutavaroita tutkien ja Taimi viipotti pitkin pihaa. Pihan aikuiset seisoivat lumikinoksessa auringonsäteitä pyydystämässä.
Viime viikko olikin hässäkkää. Minulla oli kolme pitää kurssipäivää ja läget päälle, Käävällä oli kahdet kaverisynttärit lähellä Laaksolahtea, minä ja Minikääpä kävimme sushilla ja konsertissa ja perjantaina pääsimme vielä juhtimaan yksivuotiasta kummipoikaamme.
Lauantaina paitsi kokosimme sängyn, myös ulkoilimme ja saunoimme. Tekipä hyvää olla kokonainen päivä kotona! Sunnuntaina meiltä lähti joukko virpojia - noita, velho ja keiju kiersivät oman taloyhtiön ja isoimmat jatkoivat vielä vähän naapuritaloyhtiöönkin.
Iltapäivällä saimme juhlia vielä kerran seitsemänvuotiasta Minikääpää, sillä O ja L Rastaalasta tulivat luoksemme kemuihin. Mies oli tehnyt aarteenetsinnän ja tehtävät olivat jo aika vaikeita. Pojat lukivat Uu-ni ja miettivät, että miten se voi olla "uni". Mutta lopulta aarre löytyi.
Sunnuntaina lähdimme vielä ulkoilemaan. Otin Taiskun vaunuihin ja K&K:n kaveriksi ja menimme vielä lähipuistoon. Tapasimme taas kaksivuotiaat kolmoset, tai niitä tupsahteli metsästä yksi kerrallaan.
Ihan täydellinen viikonloppu: paljon tekemistä, kiireettömyyttä, ystäviä ja ulkoilua.
Eilen sain luettua Hyryn Kurssin ja nyt alkaisi sitten seuraava. Luen ehkä yhden romaanin kokoelmasta Mitä saa olla.
No comments:
Post a Comment