koetan kirjoitella käävän ollessa hereillä. Tuolla se istuu sohvalla, katsoo Maisaa ja lueskelee Minttua. Minttu lääkärissä on mainio opus, ollaan nyt monta päivää kuunneltu keuhkoja ja katsottu korvia. Äiti saa myös tunnustella kaularauhaset.
Käytiinkin käävän kanssa lääkärissä, joten homma on nyt tuttua. Keskiviikkona oltiin ja perjantaina köhä muuttui sitten kunnon räkätaudiksi. Kääpä on sairastanut siitä asti ja minä aloitin sitten sunnuntaina. Pääsin sentään vielä lätkämatsiin rouvain kanssa lauantaina. Oltiin kyllä varmaan huonokäytöksisimmät katsojat aikoihin. No, ei meitä pihalle sentään heitetty.
Aktiivinen ja passiivinen sanavarasto laajenevat hirveää vauhtia. Eilen opittiin sudenkorento, se oli palapelissä ja äidin paidassa. Tänään kääpä tuli katsomaan paitaa sudenkorentopala kädessään, mutta sudenkorentopaita olikin pyykissä.
Kääpä on niin tauhka, sillä on hentonen tukka joka pörröttyy aina nukkuessa. Näyttää siltä, että tukka ois krepattu. Sitten sillä on oranssit muumipotkarit ja tutti tiukasti suussa. Aika vauva vielä, vaikka pianhan se isosiskous sitten alkaa. Kuusi viikkoa ja Tilkun pitäisi olla jo kotona! Jos siis syntyy siskonsa tapaan viikolla 42+0.
Nyt on kolmas kotipäivä meneillään ja miehelläkin vielä koulua illalla. Saas nähdä, paetaanko Selloon tai Ikeaan vai kestävätkö tämän äidin hermot. Ulkonakin sataa, joten en viitsi tuota räkäpäätä sinne raahata.
Ihme on muuten tapahtunut: mies on perjantaista lähtien herännyt kuudelta ja lähtenyt töihin! Aivan ihanaa, kun saapuu jo puoli viideltä eikä tarvitse koko iltaa kärvistellä käävän kanssa kahdestaan.
Nyt kääpä katsoo ja lukee Maisaa. Meillä on sellainen pieni Maisa-kirja, joka pitää lukea ainakin kymmenen kertaa päivässä. Luulen, että kääpä osaa sen jo ulkoa. Siinä ruokitaan ja hoidetaan maatilan eläimiä ja jostain syystä hauskin on kohta, jossa lehmä lypsetään.
No, nyt tuo kääpä tuli tuohon ähisemään, parasta mennä!
No comments:
Post a Comment