Lomailua

Meillä onkin menossa pitkä lomarupeama, olemme miehen kanssa 1,5 kuukautta yhdessä lomalla erinäisten sattumusten summana. Lapsilla on lomaa 2,5 viikkoa, mutta koko ajan mietin, josko tässä voisi vielä lähteä viikon reissuun, vaikka koulut jo alkavatkin. Mutta ilmeisesti ei, meidän perheen äkkilähdöt Kanarialle maksavat monta tonnia. Eilen vesijuostessa pohdiskelin tosin pientä matkaa Muurlaan, yhden lapsen kanssa. Täytyy selvitellä asiaa.

Joten lomaillaan siis lähiympyröissä. Teimme ennen loman alkua pitkän listan lomahommista, ja siitä on suoritettu vasta muutama kohta: uimahalli, Hobitti ja Tempputemmellys. Temppikseen pääsimme M-kummin kanssa Miehen vikana työpäivänä ja Kaapo oli itseasiassa uudestaan kaverinsa kanssa ja eilen sama kaksikko pääsi Huimalaan. Minä haluaisin lähteä tänään laskettelemaan, Flamingo on lapsille luvattu ja Taimi kinuaa Huimalaan. Toukolaiselle on luvattu toinen uimahallireissu ja minä haluaisin Korkeasaareen ja keilaamaan. Alkaa vaan päivät loppua. Sunnuntaina saamme juhlia 9-vuotiasta Kaapoa, tänään saimmekin jo itsekudotut villasukat postissa (KIITOS!) ja illalla sankari pääsee vielä kaverinsa synttäreille. Maanantaina on sitten K:n turnaus, joten ehkä menemme sitten loppiaisena kaikkien muiden kanssa Flamingoon lillumaan.

Minä olen nähnyt uuden Hobitin jo kahdesti, K ja Mieskin kerran ja toisen kerran ne meinaavat mennä Kaapon kanssa, kun tulee vaadittavat 9 v. täyteen (K12-3). Oli se kyllä huippu leffa! Viisi tuntia pakoa arjesta oli juuri se, mitä tarvittiin. Ja ne hurmaavat hahmot, kuten Legolas ja Bilbo. Koska saduissa aina oikeudenmukaisuus voittaa ja niin moni on hurahtanut Hobittiin, luulen, että maailmastakin voi vähitellen tulla vähän parempi paikka.

Näin myös ystäviäni ennen ja jälkeen leffan, nepskiä ja Teerenpesää. Teki kyllä hyvää jutella duunikuvioista sillä porukalla (S, S, P), kun kaikilla on vähän eri näkökulma aiheeseen. Myös nämä naapurit antavat perspektiiviä, kun monta eri alaa on hyvin edustettuina.

Olen kyllä tyytyväinen omaan työhöni. Minulle sopii konsultin homma: vaihteleva työnkuva, vaihtuvat asiakkaat, vaihtuvat työpaikat. Kun uusi projekti alkaa, saa kääriä hihat ja upottaa ne saveen. Alussa kaikki on vähän epämääräistä höttöä, mutta pian kuva kirkastuu ja tietää, mistä suunnasta kannattaa aloittaa lapiointi. Se epämääräinen höttö on juurikin sitä parasta.

Perjantaina kävin töissä järjestelemässä asioita, joten torstaina teki mieli nauttia kääpäläisistä oikein urakalla. Lapset heräävät onneksi aikaisin, 4/5 viimeistään seiskalta ja nukahtavat aikaisintaan ysin maissa, joten lapsista saa kyllä nauttia ihan huolella. Olin torstaina aamuvuorossa, joten hengailimme ensin tässä sisällä Oivuskaisen kanssa. Oiva oppi vihdoin seitsenkuisena ryömimään ja läpsyttelee nyt ympäri huushollia. Mies varoitti, että se on yläkerrassa melkoinen kamikaze ja pyrkii väkisin portaisiin. Kai meidän täytyy sitten harkita sitä lapsiporttia.

Kun Mies heräsi, lähdimme Taimin kanssa ulos. Teimme takapihalla lumiruokia, poimimme koristeeksi varpuja ja lehtiä. Teimme myös pienen kävelyretken metsässä ja bongasimme koiran jälkiä. Taimi arveli, että kaikki eläimet ovat meneet piiloon naapurin Amelien leikkimökkiin.

Kun Taimi väsähti, vaihdoin sen Toukoon, söimme tosin välissä lounaan. Teimme etupihalle hienon lumiukon, S ja H&P tekivät myös omansa. Myös lumilinnaa vahvistettiin. Kunnes sitten kamala katastrofi iski ja kaikki olivat mäsänä parin tunnin kuluttua. No, sade olisi joka tapauksessa tuhonnut ne seuraavan vuorokauden aikana. Illalla ulkoilimme vielä T:n, T:n ja K:n kanssa. Lapset tekivät pihalaisten kanssa lumitunnelin ja meidä aikuisten tehtäväksi jäi kiskoa kolmivuotiaita tunnelista pois.

Uutta vuottakin on ehditty juhlia. Käävät olivat jopa jännittyneempiä kuin jouluna ja huokaisimme helpotuksesta, kun kello tuli kahdeksan ja pääsimme ampumaan raketteja. Meillä oli yksi pata, yksi iso raketti ja pari roomista. Ihan jees, mutta ensi vuodeksi voisi ottaa padan kaveriksi perinteisen rakettipakkauksen. Kavereiksi saimme naapurin P:n ja V:n, puolet perheestä joutui jäämään kotiin pelkäämään. Söimme ennen raketteja nakit ja rakettien jälkeen naksut. Kymmeneltä alkoi uuden vuoden ohjelma, ja sen ääreen sammahtivat T ja T. K ja K jaksoivat yllättäen valvoa puolille öin ja lähdimme ulos toiseen kattaukseen toisten naapureiden kanssa. Raketit olivat vielä hienompia kuin kahdeksalta. Tinat valoimme uuden vuoden päivänä. Minä sain puussa kävelevän Nasun ja rahaa tuntui tulevan rutkasti kaikille. Ehkä se tietää sitä uutta autoa vihdoin vuodelle 2015.