Jakamisen vaikeus ja yhdys sanoja

Kääpä juoksee tuossa takana pallon kanssa: "Kaje pelas yhdessä. Yhdessä pelataan."

Mietin aina iltaisin Kääpälää, mutten juuri koskaan ehdi tai muista kirjoittaa. Sitten pitää yrittää kirjoittaa kaikki mielessä pyörineet asiat kerralla, vähän kuin tenttivastausta rustaisi. Eli tässä niitä nyt tulee.

Kääpä jupisi eilen liukumäen alla kulmat kurtussa: "Tuuli keinuu. Tuuli pois." Kehotin kääpää hetkeksi muihin hommiin, mutta: "Kaje odottaa." Kääpä jäpitti sinnikkäästi ja pääsi vihdoin keinuun. Likka voisi keinua kyllä tuntikaupalla. Keinua ja jorista samalla itsekseen. "Juuso kotona. Hilla reissussa. Enna itki. Kaje keinuu. Paapo nukkuu."

Kerhossa kääpä antoi pusuja vauvoille: "Onnille pusu, Annille pusu!". Kääpä on tosiaan oppinut pussaamaan suullaan, ennen se antoi aina pusuja otsallaan. Vielä tosin unohtuu usein tutti suuhun pussatessa, mikä hermostuttaa minikääpää.

Mies: "Yh-hyh"
Kääpä: "Yh-hyh"
Minikääpä: "Yh-hyh"

Ihanaa, kun on lomaa. Pienet menee päikkäreille mutta meidän isojen ei tartte, sillä nyt voi nukkua milloin huvittaa. Köllöttelin juuri tuolla suljetun oven takana ja vakoilin näiden touhuja. Perhettään on helppo rakastaa, kun välissä on ovi.

Oltiin viime viikonloppuna mökkeilemässä. Sopiva suhde, reilut kymmenen aikuista ja neljä lasta. Minikääpä olikin koko viikonlopun joko kumminsa tai erään toisen tädin sylissä ja kääpä hääräsi muiden lasten kanssa. Ja me sluibailtiin. Tuollaisten reissujen jälkeen alkaa taas kommuuniasumishaaveilu.

Niin joo, niitä yhdys sanoja vielä:
keinu heppa
leikki paikka
ilma pallo
(Puuha Pete)
Äiti laittaa pesu aine tta

No mutta. Ehkä panostan ihan täysillä tähän suklaaseen ja jätän nämä jorinat tällä erää. Palataan.