Jestas, kylläpä on taas aika rientänyt. Yritän nyt pikapikaa kertoa kuulumisia. Ai niin, koska siteeraaminen on muuten mahdotonta, paljastetaan heti kärkeen: kääpä on Kanerva ja minikääpä Kaapo. Huh. Nyt on paljon helpompaa kirjoitella käävän kommentteja.
Kääpä toi veikalle tänään purulelun: "Haukkaa, Kaapo, haukkaa!" Ei miniäinen haukannut, mutta helistintä se osaa jo pitää kädessä. On aika liikkis, kun pitää kuskattaessa helistintä kädessä ja syö sitä samalla kun käsiään.
Kääpä juoruili mummolle: "Kaapo valvottaa". Mutta totta se on, veikan huuto kuuluu paljon kovempaa käävän huoneeseen kuin olkkariin, jossa me iltaisin oleilemme. Hii, mies rakentaa legoilla käävän kanssa ja kääpä haluaa, että rakennetaan roska-auto.
Me ollaan kaikki vähän sairasteltu, mulla oli angiina, miehellä poskiontelontulehdus ja käävällä kuumetta. Mutta viikonlopuksi meinataan parantua, sillä on mökkireissua tiedossa.
Olen jatkanut haalarihankintojen tekoa. Ihan ohimennen laskin, paljonko olen investoinnut lastenvaatteisiin tässä kuukauden, parin sisällä, ja vastaus oli, että 1/2 neliötä. Kukin päätelköön, onko se paljon vai vähän. Mutta jos sama tahti jatkuu, on parissa vuodessa törsätty yksi makkari.
Olenkin ollut huippukiireinen ns. oman elämän kanssa. Shoppailureissujen lisäksi olen ollut juhlistamassa kolmikymppisiä ruuan merkeissä ja käväisin Egotripin keikallakin + Bakersissa vähän bilettämässä. Nyt taas jaksaa pukluja ja vaippoja. Tai no, on kyllä ollut tylsääkin tylsempi päivä, kun ei päästy ulos. Kun jäpittää koko päivän sisällä, ehtii lukea aika monta kirjaa, laulaa aika monta laulua, tehdä aika monta palapeliä, kuunnella aika monta lastenlevyä ja katsoa aika monta Maisaa.
Kääpää kiinnostavat numerot. Se hääräsi itsekseen ja jupisi: "viisi, kuusi... kolme, neljä, viisi, kuusi... mennään, mennään... reissuun... kerhoon..." Nyt se sitten laskee varpaita: viisi, kuusi. Ja kortteja: viisi, kuusi.
Minikääpä on kyllä aika pallopää. Ja vähän reppana. Se olla möllöttää jossain nurkassa ja kun sitä moikkaa, se kujertaa ja hymyilee. Monet jutut pelottaa, kuten jumppalelu alkuun. Nyt jo kyllä tykkää siitä ja pitää yhdestä lelusta kiinni ja huiskaa toista. Ja välillä kiepsahtaa mahalta selälleen ja säikähtää sitäkin.
Parasta on, kun minikäävän laittaa seisomaan ja sisko tulee halimaan. Siinä ne on, sisarrukset, 60- ja 80-senttiset kaverrukset.
No comments:
Post a Comment