Perjantaina Toukolaisemme täytti 8 vuotta. Veimme toki aamiaisen sänkyyn, ja lahjaksi tuli kaivan toivottu Ninjago-luola. Synttärilahjapyörä oli annettu jo aiemmin.
Lauantaina saimme Vaarin ja M:n meille kylään. Joimme kakkukahvit ja lapset kertoivat kuulumisensa. Haaveissa on yhteinen Korkeasaaren reissu keväämmällä, ja sitä mökkeilyä odottavat toki kaikki kahden kesän remonttitauon jälkeen.
Viikko sitten lauantaina meillä oli ihmeellinen päivä. Pappa oli lupautunut ottamaan 1-3 lasta hoitoon. Kääpä oli partioretkellä Luukissa perjantaista sunnuntaihin, joten meillä oli lapsia vain neljä. Järkkäsimme pojille leffaillan, K&T saivat naapurin R:n vielä kaveriksi. Ne olivat pyöräilleet kaupalle ja ostaneet monta tölkkiä limua ja katsoneet Muurahaismiehen.
Me sen sijaan pakkasimme Oivan ja Taimin autoon ja päästimme ne Papan olkkariin kuudelta. Pienet vilkuttivat meille ja lähtivät hommiinsa, autoleikkejä ja Muumeja, M:kin oli käynyt. Neljän tunnin kuluttua, kymmenen aikaan, palasimme Pasilaan. Juhlistimme ensin Papan synttäreitä ja kannoimme sen jälkeen sohville nukahtaneet kääpäläiset autoon. Saimme siirrettyä ne omiin sänkyihinsä.
Miten me käytimme nelituntisemme? Kävimme katsomassa leffan Tom of Finland, jonka on ohjannut lempiohjaajani Dome Karukoski. Leffa olikin ihan huippu ja vei ajatukset pois oman navan ympärillä pyörivästä arjesta. Käyskentelimme myös hetken keskustassa. Kylläpä Helsinki on muuttunut 20 vuodessa! En tuntenut enää Helsinkiä omakseni, vaikka kantakaupunkiasumisesta haaveilenkin.
Ehkä suuntaamme sitten joskus Krunikan sijaan sinne Alppilan suuntaan.
No comments:
Post a Comment