Kääpää

Ollaan touhuttu aika paljon kääpäin kanssa ja silloinhan niitä mahtavia juttuja kuuleekin. Tässä osa.


Minikääpää:

Kirja humpsahti inhottavasti muiden kirjojen taakse hyllyssä ja sadattelin kuin vanha merimies: Voi pylly!
Alaston Minikääpä nousee pontevasti seisomaan ja kiistää heti: Ei oo pylly mä!

Loikoilin eilen selälläni, jolloin luokseni kömpi pieni miniäinen.
-Aako ulla ähän?
-Tule vain.
Minikääpä pötkötti mahallaan päälläni.
-Itä ulla on uutta?
-Ei mitään.
-Avaa uu!
Lapsi kurkottuu ihan lähelle, vajaan sentin päähän suusta.
-Pahalta haiti.

Minikääpä väittää myös, että sillä on "ito ippeli". Se osaa pissata seisaallaan pitäen itse pippelistä (ja itse asiassa koko systeemistä) kiinni. Päiväkodissa ne oli olleet ihan ihmeissään, eikä ollut haitannut, vaikka pissaa oli mennyt vähän vaippapaketeillekin. Ei pitäisi häiritä pissaavaa poikaa.

Kääpää:

-Äiti, päiväkodissa puhuttiin ja telkkaristakin minä näin, että on olemassa sellainen maa, jossa kuolee ihmisiä.
Juteltiin sitten pakolaisista ja muusta ja korostin, että se maa on tosi kaukana. Onpa.

-Taivaan Isä, anna minulle oma lapsi sitten kun olen aikuinen. Aamen.


Olemme kyläilleet viime aikoina paljon, kun ei ole ollut mitään pakollisia harrastusrientoja. Olimme naapuritalossa U:n ja S:n luona riehumassa ja jatkuvasti sai pelätä, että joku tulee pää edellä yläsängystä alas. Hauskaa oli ja kaikki kolme lasta kävivät ihan ylikierroksilla.

Saimme myös ystäväperheen ex tempore visiitille ja se kyllä piristi. Viisi lasta sai aikaan samanlaisen vilskeen kuin nuo kaksikin, joten kai niitä meille useampikin sopisi.

Sunnuntaina kävimme sitten moikkaamassa pientä Elsaa, lasten kuusi viikkoa vanhaa serkkua. Oli se kyllä pieni ja söi vaan koko ajan. Hui. Lapset olivat ihan innoissaan ja tuijottivat ruokailevaa vauvaa koko illan. Herkuteltiin omenapiiraalla ja donitseilla ja pappa laittoi matkaan vielä ison rasian valkoviinimarjoja. Niitä me ollaan nyt sitten naposteltu alkuviikko.

Pääsin viime viikolla myös shoppailemaan ystäväni kanssa. Oli ihan mahtavaa. Mentiin ensin kiinalaiseen, mutta koska minä olin vetänyt pohjiksi ison salaatin ja ystävä hampparin, ei ruoka oikein uponnut mutta shoppailtiin sitten senkin edestä. Löydettiin jopa ihan uusia kauppoja Sellosta, mikä on jo todellinen ihme, sillä niin intensiivisesti siellä on tullut toisinaan oleiltua.

Kääpä sai kyläkutsun tarhakaverilleen. Täytyy se tässä organisoida. Muutenkin tuntuu, että elämä pitäisi keskittää Ymmerstaan. Ei sitä arkisin ehdi eikä jaksa reissata muualle ja täällä Yyssä asuu kuitenkin koko joukko kääpäin kavereita vanhempineen.

Vaikka on käävissä kyllä toisilleenkin leikkikavereita. Viimeksi ne oli poliisit Kling ja Klang. Illalla löysin sitten rivin vangittuja nukkeja matkasängystä. Keskusteltiin siitä, miten lapset ei voi joutua vankilaan, aikuiset rosvot vain. Ja siitä, että rosvo ei halua tulla meidän kotiin silloin, kun me olemme kotona, sillä muuten poliisi vie rosvon vankilaan ja sitä rosvo ei halua. Kaikesta tästä keskustelusta huolimatta Kääpä pelkää kuollakseen, että rosvo rikkoo ikkunan eikä poliisi ehdi paikalle.