Koti kondikseen

Meillä oli ollut koti kaaoksessa helteistä lähtien. Silloin piti päivystää kaikki illat pihalla, kun lapset pulikoivat joko naapurin altaassa tai omassa ja alkoivat vesisotaa tai pelasivat fudista tai säbää. Taisku onkin varsinainen säbälikka, se pelaa melkein aina tuossa pihassa, ellei sitten ajele autollaan, keinu tai tee kakkuja.

Tänään se onki käpyjä kuralöllöstä. Välillä se piti tauon ja kävi pyyhkimässä tassunsa isin housuihin ja meni sitten taas takaisin hommiin.

Tänään oli myös päivä, jolloin Käävän pitkäaikainen haave toteutui: se sai vihdoin oman sähkömopon. Nyt ne on Miehen kanssa lenkillä metsässä.

Tosi polleana se on ajellut, hyvä kun malttoi lähteä Huimalaan. Oltiin siellä Miniäisen M-kummin kanssa, kolme isointa kääpää pääsi mukaan. Kääpä pelasi fudista, pompittiin trampalla, pelailtiin korista ja seikkailtiin tietty. Mahtava paikka!

Viikko sitten oltiin Lintsillä. Minulla oli nyt kolme pienintä, sillä Mies oli Käävän partioleirin vierailupäivässä. Ensin Lintsi oli varattu duunijuttua varten. Saimme seuraksemme Toukolaisen S-kummin ja M:n. Treffeille saapui myös L ja V (joka sai kuin ihmeen kaupalla kiukkuiset taaperot unille), M ja V sekä H ja V, lukiokavereita jälkikasvuineen. Ja kaksi masuvauvaakin!

Minikääpä pääsi Kummitushotelliin, Vekkulaan, Linnunrataan ja Lohikäärmeeseen. Toukolainen pyöri M:n kanssa kuusi kertaa autokarusellissa ja me kaikki hurvittelimme Rummuissa ja Kuumailmapalloissa. Panoraamassakin kävimme ja Taikasirkus oli molempien poikien suosikki. Myös Kuuputtimeen ne pääsivät kahdestaan.

Yhdeksän tunnin kuluttua kotiin lähti väsynyt, mutta onnellinen joukkue.

Illalla saimme Käävänkin kotiin leiriltä. Ne oli ensin kaksi päivää Minikäävän kanssa Donkkis-leirillä, sitten Käävällä oli viiden päivän metsäleiri Mahla, partiota siis, ja tällä viikolla se oli maanantaista perjantaisin urheluleirillä. Niillä oli siellä fudista, korista, säbää, pesistä, yleisurheilua ja uintia. Käävän mielestä pesis oli fudiksen jälkeen kivointa.

Nyt meidän pojat syö mässyä ja katsoo leffaa. Toukolainen luulee, että tämä on "Pähkäpää", eikä millään usko, että kyseessä on Tähkäpää. No, samapa tuo.

Niin, Taimi oli alkuviikosta pari päivää kuumeessa. Mies oli kotona maanantain ja minä tiistain. Koska koti oli kaaoksen vallassa, oli toimittava. Teimme Toukolaisen kanssa listan, jonka mukaan etenimme:

************


TIISTAI


OK TOUKO PELAA
OK TOUKO PIRITE
OK ÄITI PESEE TUMMAT PYYKIT
OK ÄITI PESEE VAALEAT PYYKIT
OK ÄITI PESEE PYYHKEET
OK TAIMI PÖTKÖTTÄÄ
OK TOUKON VAATTEET KAAPPIIN
OK TAIMIN VAATTEET KAAPPIIN
OK ISIN VAATTEET KAAPPIIN
OK ÄIDIN VAATTEET KAAPPIIN
OK KANERVAN VAATTEET KAAPPIIN
OK KAAPON VAATTEET KAAPPIIN
OK ESKARIKIRJAT KAAPON HUONEESEEN
OK KOULUKIRJAT KANERVAN HUONEESEEN
OK TOUKO LAITTAA KENGÄT KAAPPIIN
OK KENKIEN JÄRJESTELY
OK ALAVESSAN PESU
OK YLÄVESSAN PESU
OK OLKKARIN IKKUNAT
OK ETEISEN PEILIT
OK SAMMAKKOTARINA BLOGIIN
OK PARTIOKAMAT KANERVAN HUONEESEEN
OK KALLEN KAAPIN OVEN SULKEMINEN
OK TOUKO PYYHKII PÖYDÄN
OK TOUKO JA ÄITI KERÄÄ TOUKON LELUT

************

Nyt on koti kondiksessa!


Ai niin: Minikääpä sai ihan huippuhyvän eskaritokarin! Siinä oli arvioitu varmaan sataa asiaa, ja kaikki muut se osasi, paitsi että paikallaan istuminen on vielä orastava taito :) No, eiköhän se tässä kesän aikana kypsy koululaiseksi. Kyllä se malttaa hommansa tehdä, mutta peppu pyörii vielä penkissä.

Ja Kääpäläinen pelasi pari fudismatsia. Granin ne voitti 2-0, Kääpä teki toisen maalin, ja Lepan 5-2. Kääpä sai vihreän kortin. Parasta oli se, että vastapuolella pelasi Veera, Helmi ja Emma, sen entiset luokkakaverit. "Ota pallo pois Kanelta", komensi Lepan valkku. Käävällä oli tokassa pelissä jo oma pelipaitakin, kyllä kelpasi pelata numerolla 17.

Käävällä on nyt se sähkömopo, eikä Taimistokaan taida olla mikään prinsessatyttö: "Ei mekko, paita!" se komensi, kun yritin tarjota sikahintaista Me&i:n froteemekkoa. Taitaa lähteä Sydänpyllyihin myyntiin parinkymmenen sentin pino pikkuisia mekkoja. Tai, yritän kyllä vielä!

Pojat saivat molemmat 20 uutta Trash Packiä ja ollaan nyt reissattu niiden kanssa. Myös Lukukaveri oli mukana, koska Miniäinen halusi näyttää sen kummilleen.

Meidän juoksukoulu etenee hyvin. Kohta on neljä viikkoa täynnä ja tänään piti jo juosta vartti putkeen. Ja minähän juoksin! Nyt on ihan supertyytyväinen olo. Parin viikon päästä menee se viisi kilsaa, jee!

Nyt on painoa pudonnut 12 kg, toinen mokoma enää jäljellä.

Työrintamallekin kuuluu hyvää. Mietin tässä juuri, etten kyllä mitenkään olisi 20 vuotta sitten uskonut, että saisin vielä joskus näin onnellisen elämän.