Helsingin Kaupunginteatterissa pyöri Peppi Pitkätossu. Törmäsin mainoksiin jo reissatessani Oivan kanssa hepreaan. En kuitenkaan tehnyt mitään asian eteen, kunnes havahduin - enää muutama näytös, ja sitten se olisi siinä. Ryhdistäydyin ja varasin meille, minulle, K&K:lle ja T&T:lle liput. Taimin suhteen hieman epäröin, sillä suositusikä oli 5+, mutta ajattelin, että kyllä se pärjää.
Ja hyvä, että menimme koko porukka (Mies ja Oiva jäivät kotipojiksi), sillä esitys oli ihan huippu! T&T kuuntelavat edelleen joka ilta Peppiä, kunhan on luettu Fedja-setä ja vapaavalintainen kirjainkirja. Touko osaakin pari CD:tä Peppiä ulkoa, joten oli varmaa, että Toukolainen nauttisi. Kaapon suhteen olin vähän epävarma, mutta turhaan: esityksessä oli sopivasti huumoria ja erilaisia temppuja, joten se upposi Kaapolaiseen kuin veitsi voihin.
K tykkäsi myös, ja pikkuinen Taimi oli ihan innoissaan. Välillä se nousi jännittyneenä seisomaan. Taimia hämmästytti erityisesti se, että kun Peppi vihdoin tapasi isänsä, hän ei lähtenytkään isänsä matkaan vaan valitsi ystävänsä Tommin ja Annikan.
Olin varannut meille pieniä eväitä, ja väliajalla ehdimme ostaa vielä tytöille karkkia ja pojille limua. Olimme teatterissa arki-iltana, keskiviikkona, mutta Kalle oli onneksi ehtinyt syöttää lapset ennen esitystä. Nappasin ne vain autoon ja ajoimme Kallioon. Esitys kesti aika myöhään, ja kotiuduimme vasta kymmenen jälkeen. Suurin osa porukasta olikin nukahtanut autoon, mutta saimme ne helposti sänkyyn hammaspesun kautta.
Mukava muisto oli käsiohjelma, jossa oli ikkunatarroja. Nyt terassin ovessa seikkaileekin Peppi kavereineen ja mukavaan teatterireissuun voi palata vielä jälkeenpäin.
No comments:
Post a Comment