Haipakkaa, haipakkaa

Meillä on ollut niin monenmoista ohjelmaa, etten käy nyt kronologisesti tekemisiämme läpi, vaan pistän tähän vain ehdottomat kohokohdat.

Uskoitko?

Ollaan sairasteltu koko syksy. Nyt on Toukolla kolmatta päivää kuume ja mulla ja Miehellä antibiootit poskiontelontulehdukseen. Minikääpä nukahti tänään lattialle, joten eiköhän sekin ole tulossa kipeäksi. Nyt ne varmistelee sitä siskon kanssa tuolla pimeässä ja märässä ulkoilmassa. Ne näyttää ihan sieniltä kuravaatteineen ja lierihattuineen. Otin muutaman kuvankin tuosta takapihalta. Toukolainenkin osallistui, kun sisarukset pelleilivät oven takana ja pienin nauroi ja läpsytti ikkunaa.

Me tehdään just ökyruokaa. Ovella kävi kala-automies ja sorruin sikakalliisiin kalavartaisiin. Vaikuttaa kyllä ihan laadukkailta. Jos minä olisin rikas nainen, laittaisin aina sellaisia. Kaveriksi en laittaisi lohkoperunoita ja kermaviilikastiketta (oli sentään myös parsaa, pikkutomaatteja ja mozzarellaa) vaan jotain paljon fiinimpää. Ehkä tryffeleitä.

Mies pelasti päiväni tuomalla kotiin kilon karkkia. Eilinen sujui joten kuten salalakujen voimin, mutta kun tänään oli herkuiksi vain muutama mustikkakaurakeksi, tuntui päivä paljon pidemmältä.

Jaahas, sieltähän ne kurahousuveijarit saapuivatkin.

"Äiti, ulkona oli sellainen tosi iso vesilätäkkö, joka näytti ihan uima-altaalta. Siis sitä olisi ihan voinut luulla uima-altaaksi..."

Jep, Kääpä oli istunut siinä pyllyllään ja Minikääpä valitti, että Kääpä oli kastellut sen naaman. No, nyt on kone jo pyörimässä. Toukolainen leikkii tuossa hamstereilla. Ne on sen mielestä ihania, vaikkakin vähän pelottavia ja arvaamattomia. Touko komentaa hamstereita pontevasti ja ohjailee niiden kulkua, kun ne ovat omassa tunnelissaan. Jos ne pääsevät vapauteen, lapsi on heti hermostuneempi.

Olemme viime aikoina syöneet ihan hyvin. Lapset ihastuivat katkaraputonnikalapastaan, joka tehdään ruohosipuli hm... juttuun, siis siihen, jota sellainen ranskalainen kokki mainostaa telkkarissa. Mäkkärissä olemme kyllä myös käyneet, sillä nyt sieltä saa ihan kohtuuhyviä lastenkirjoja, ja minähän haluan tietenkin kerätä ne kaikki kahdeksan. Tällä viikolla pitäisi vielä käydä, niin saataisiin loput kaksi.

Viime viikolla saimme ystäviä kylään Oulusta asti. Perheeseen oli tullut uusi yksilökin, harvinaisen hyväntuulinen vauvaksi. Hengailimme täällä meillä, ulkoilimme Yyssä ja kävimmepä vielä yhdessä syömässäkin, ihan huiput pippuripihvit äideille ja maukkaat lihapullat lapsille. Kaikki kuusi kullanmurua käyttäytyivät oikein mallikelpoisesti, jee!

Viime viikon tiistaina Kääpä ja Miniäinen pääsivät Miehen kanssa sirkukseen. Myös saksalainen ystäväperheemme tuli mukaan. Mies oli varannut paikat ihan maneesin vierestä ja oli ihan tuskissaan astmansa kanssa, kun eläinpöly, sahanpuru ja savu kiusasivat. No, mutta lapset olivat ihan fiiliksissä. Kotiin saapui kymmeneltä (arki-iltana) nauravaista väkeä valolelujen kanssa.

Me olimme Toukon kanssa kylässä K:lla Ymmerstassa. Oli mainio ilta, kaksi 1,5-vuotiasta Me&i-sydänpeppua kohtasi. Saimme myös vaihtaa tuoreimmat juorut, kun S ja J naapurista piipahtivat. Ajattelin, että saan olla illan ihan itsekseni, kun Touko menee nukkumaan, mutta pikkuäijä päättikin sitten valvoa puoli kymmeneen. No, oli kyllä ihan mukavaa nyhjätä ukkelin kanssa sohvalla, kun kerrankin sai olla ihan vain kahden.

Viime viikon keskiviikkona toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja kutsuin kylään muutaman äidin lapsineen illalliselle. Ajatuksena oli, että saataisiin syötettyä lapset aika tehokkaasti, lapsille jäisi aikaa leikkiä ja aikuisille jutella. Miltei noin se menikin, mutta yllätyin siitä metelistä, mikä meistä lähti. Miehiä oli 2, naisia 4 ja lapsia 10, joten ei sen mikään ylläri pitänyt olla. Söimme pääkalloa/jauhelihakastiketta+pastaa, tomaattia, porkkanaa ja paprikaa, herkullisia mehuja ja jälkkäriksi ihanaa vaniljajätskiä ja kinuskikastiketta. Ei hassumpaa!

Isoimmat käävät saivat olla ulkona. Eskaritytöt hihittelivät ihastumisjuttuja ja isot pojat, eli meidän Minis ja M miekkailivat ja pienemmät känisivät vapautuneesti tässä alakerrassa.

Huh. Kun kaikki olivat lähteneet, pesin vielä astiat ja keräsin lelut lattioilta ja loppuillan pötköttelimmekin sitten lattialla. Lapset onneksi sippasivat heti.

Niin joo, jossain välissä piipahdin sairaalassakin. Olin kaksi yötä Jorvissa maksatulehduksen vuoksi. Ja ei, en käytä suonensisäisiä huumeita. Lääkäri uteli myös, että onko ollut sellaisia vähän tuntemattomampia seksikumppaneita. Kerroin, että juuri silloin, 19.10 oli kahdeksas hääpäivämme, joten lääkäri totesi "kumppanin siis olevan jo vähän liiankin tuttu". Juurikin näin.

Mies tuli lasten kanssa minua tapaamaan ja lapset olivat kyllä aika hämmentyneitä koko hommasta. Kävimme tietenkin kahvilla ja illalla vieraiden poistuttua sain katsoa Greyn anatomian ihan rauhassa. Siis kaikenkaikkiaan ihan onnistunut reissu, sellainen pieni äitilomanen: täysihoito, ei mitään erityistä ohjelmaa ja nippu vanhoja lehtiä luettavaksi. Pieni miinus tuli aamuherätykistä, kun verikokeet otettiin heti seiskalta.

Mutta joo, kyllä sitä taas osasi nauttia tästä arjesta tuollaisen pienen pysähtymisen jälkeen. On ihan kivaa noutaa Kääpää eskarista pienessä tihkusateessa ja arvuutella, että jokos se olisi kakka.

Mutta nyt syömään!