Rauhallista joulua!

Käävät katsovat Lumikkia, piparit ja tortut on juuri saatu leivottua. Mies kuorii perunoita ja sitten on vielä pöydän kattamista sun muuta pientä. Pian siis alkaa olla jouluvalmistelut paketissa ja saa vain ruveta nautiskelemaan. Vaikka aika hässäkkäähän se joulu aina on, kun vieraita tulee ja pöydässä pitää olla sitä sun tätä. Vaikka en itse juuri mitään kokkaakkaan, niin jo kippojen löytäminen kaikille herkuille on oma haasteensa.

Miniäinen oli ihan täpinöissään, kun pääsi vihdoin leipomaan piparkakkuja. Seeprat olivat tehneet niitä tarhassakin, mutta Leppäkertut eivät. Ostin taikinan pakkaseen jo monta viikkoa sitten, mutta vasta sen jälkeen huomasin, että kaulin oli mennyt rikki. Uuden saimme ostettua viime viikonloppuna, joten nyt sitten päästiin tositoimiin. Tosi hienosti homma sujui, sain samalla tehtyä pari pellillistä niitä joulutorttuja.

Joululomamme alkoi ihanan leppoisasti, sillä käävät pääsivät siskoni luo hoitoon kahdeksi yöksi. Kippasin ipanat sinne perjantaina tarhan jälkeen ja suuntasin Selloon. Löysin sieltä puolikuolleen mieheni, mutta urhoollisesti saatiin hommattua miltei kaikki loput lahjat (Mies vielä jätti muutaman haasteen aatonaatolle) ja sorruimme oikein heräteostoksiinkin. Kääpä sai ekat omat Bratzinsa (-40 %) ja molemmille ostimme pikku-Legoja (-25 %), Minikäävälle postiauton ja lakaisukoneen (siitä se on haaveillutkin) ja Käävälle ponitallin.

Saas nähdä, miten noiden lahjojen kanssa käy. Minikääpä on hokenut koko aamun, että "joulupukki tuo minulle isoja autoja". Sellaisia metallisia, joilla se aina leikkii Annen luona. Sellaista Anne oli suunnitellutkin, mutta päätyi viime hetkellä autorataan. No, onneksi Miniäisen synttärit ovat heti joulun jälkeen, joten sitten täytyy haalia noita isoja autoja.

Meille tulee tosiaan ekaa kertaa joulupukki. Laskin eilen, että tämä on kuudes joulumme Yyssä ja Käävän viides. Vuonna 2003 Kääpä olikin masumatkaajana (Kääpä käyttää tuota termiä masuvauvoista, ja se on nelivuotiaan suusta aika suloista). Minikääpä juhlii kolmatta kertaa, eikä enää juurikaan pelkää tonttuja, joulupukkeja, pimeää, valoisaa tai muutakaan.

Lapset ovat tuijottaneet moneen otteeseen Mikki Hiiren joulun. Siinä on vanhoja piirrosklassikoita, joista yhdessä ilkeä possupoika saa tarinan lopussa piiskaa pyllylle. Se on järkyttänyt lapsia, ja nyt kuulin seuraavan keskustelun:

Minikääpä: Noin ei saa tehdä!
Kääpä: Ei niin, mutta ennen vanhaan niin on tehty.

Missä tahansa liikummekin, lapset hokevat tuota "piiskaa pyllylle". Se nolottaa ehkä enemmän, kuin Käävän toteamus Sellossa:

-Äiti, sinun masusi on kyllä jo tosi iso! Ja sinun pyllysikin on kasvanut, se on todella muhkea!

Palaan vielä viime viikonloppuun. Eli perjantaina hummailimme Sellossa ja kävimme taas Chicosissa syömässä (Bonnieen ja Clydeen ei vaan voi kyllästyä) ja lauantaiaamupäivä menikin sitten rötvätessä. Koska Mies on siinä minua lahjakkaampi, hoitelin sitten pyykkihommia sun muita pikku puuhasteluja. Lopulta Mies heräsi ja kiiruhdimme kaupungille. Söimme ensin Namaskaarissa ja suuntasimme sitten Miehen ystävän luo pikkujouluihin. Sieltä jatkoimme Belgeen ystävien läksijäisiin. Ihan mahtava ilta. Kotona olimme 2.30 ja seuraava aamu oli kamalaakin kamalampi, vaikkei tämän mahan kanssa tarvitse potea edes darraa.

Noudimme lapset ja suuntasimme Hämiksen Mäkkiin. Lapset saivat dinosaurukset, ja Miniäinen onnistui huitaisemaan pyrstöllä Kääpää niin, että itku tuli. "Antees Kaneva", sanoi Minikääpä ja pian leikki jatkui. Käävät olivat rakettiryhmäläisiä ja kotiinlähtö oli taas yhtä hankalaa. Hämiksen Mäkki on kyllä ihan ykkönen. Tehdäänpä tähän pikaruokaranking vielä joulun kunniaksi.

1. Hämiksen Mäkki, + leikkipaikka, ripeys, - sijainti
2. ABC, + leikkipaikka, sijainti, - hinta
3. Ikea, + koko konsepti, - hulina
4. Muuralan Mäkki, + sijainti
5. Kauniaisten Mäkki, + sijainti, - hitaus
n. Liukumäki-Hese, koska liukumäki poistettiin ja jäljelle jäi vain kalliit purilaiset ja turkulaisuus.

Mutta apua, nyt on pakko alkaa toimia, vieraat on täällä tunnin päästä!