Touko 1 v.

Eilen juhlittiin. Paikalle pääsivät R- ja M-kummit, mummo, pappa, mummi, vaari ja A-täti. Oli aika hulina!

Toukolainen oppi uuden taidonkin, taaperokärryjen työntämisen eteenpäin ja peruuttaen. No, kuuluuhan taaperon toki kärryä työnnelläkin. Välillä piti mennä itse kyytiin ja istuskella kärryn laidalla polleana.

Kakkukynttilä piti puhaltaa kahteen kertaan, kun vieraita saapui parissa erässä, ja se olisi ollut mahdotonta ilman isosiskon ja -veikan apua. Kakun syönti sentään sujui ihan omin voimin. Kakku maistui ja välillä piti heiluttaa päätä onnellisena.

Myös pakettien avaaminen oli mieluista, erityisesti ne pakettinarut. Toukolainen sai Name itin farkkuhaalarit ja Mayoralin vihreän pikeepaidan, Jukka-palikkalaatikon, Plaston traktorin, FP:n kannettavan koulun ja Tomppa on iso -kirjan. Sisko teki Toukolaiselle lahjaksi oman kirjan ja veikka lahjoitti omista pehmoistaan pienen pupun. Kyllä ukon kelpasi.

Koska sunnuntain virpominen jäi vähän lyhyeen äidin väsymyksen takia, oli kääville luvattu, että ne saavat virpoa synttärivieraat sitten keskiviikkona. Kaksi pientä noitaa hoitikin homman varsin mallikkaasti ja aika paljon tuli saalistakin, jopa yksi kolikko! Kääpä laskeskeli, että se on syönyt jo viisi Kinderiä tänä pääsiäisenä. Eilen meni ainakin kolme ja yksi puputikkari ja muutama Muumi-tikkari päälle. Mies vielä yritti, että säästetään herkut namipäiväksi mutta minä hellyin ja niin ne vaan mättivät niitä namejaan onnellisina. Toukolainenkin oli kakun jäljiltä ihan sokerihumalassa ja heräsi kesken unien sänkyyn taputtamaan.

Nyt ei ole sitten talossa vauvoja, ainakaan vuoteen. Mutta kuka tietää, josko meille vielä joskus sellainen saapuisi. Mutta nyt keskitytään näihin kolmeen kääpään. Yhteen, jolta heiluu jo kolmas hammas, toiseen, jolle on juuri puhjennut kolmas hammas ja kolmanteen, joka suunnittelee yksikerroksisen talon rakentamista hänelle ja Iinalle ja äidin olisi hyvä asua siellä myös. Kaupassa ei tarvitse käydä, sillä lehmät antavat heille maitoa ja kanat munia. Maitotölkit pitää sentään taitella itse.

Ai niin, paras juttu meinasi unohtua: olimme Muurlassa isojen kääpien kanssa silloin viikonloppuna ja Mies ja Toukolainen viettivät äijäaikaa ihan kahdestaan. Ne kuuntelivat vihaamaani musiikkia ja katsoivat Doctor Philliä. Touko istui haara-asennossa lattialla ja tuijotti vakavana. Välillä tunnelma tiivistyi, vauva imi tuttia ja tuijotti, kunnes sitten saatiin case loppuun ja päästiin taputtamaan. Ensin varovasti ja sitten riehakkaasti. Oli kiva, kun sai taputtaa muiden mukana. Mies ja Touko taputtivat ja sitten taas vakavoiduttiin. Jakson lopussa sai taputtaa monta minuuttia putkeen. Aikuisten ja vauvojen maailmat kohtasivat.