Viime viikon maanantai oli aivan mahtava. Vein Käävän kanteleeseen ja sinne saikin mennä aikuinen mukaan. Kääpä siitä olikin jotain puhunut, mutta Mies ei, joten unohdin asian aivan tyystin. Meillä ei ollut viemisiä nyyttäripöytään, mutta open lahjan sentään kävimme ostamassa juuri ennen tuntia.
Käävän ryhmässä on neljä eskarilaista. Osalla oli ylhäällä edessä 0 hammasta, osalla 1 rautahammas ja joku oli saanut jo molemmat uudet hampaat. Siinä ne mukulat sitten istuivat rivissä meidän aikuisten edessä ja jännittivät kilpaa. Ensin otettiin kannelkappaleet, sitten laulut, tanssit ja rumpukappaleet. Muutama laulu leikittiin ja laulettiin yhdessä aikuisten kanssa. Se niiden ope on kyllä aivan ihana!
Oli ihan mahtavaa nähdä, miten paljon uutta Kääpä oli nyt syksyn aikana oppinut. Se osasi hienosti soittaa kannelta ja laulaa samalla. Muut lapset olivat soittaneet jo vuoden kauemmin, mutta hyvin Kääpä oli hommat oppinut. Ja ystävänkin se oli saanut ryhmästä. Nappasin lapsen soittojen jälkeen syliin, ihana pieni likka!
Ensi keväänä, jos haluaa noita musiikkihommia jatkaa, pitää valita soitin. Ope suositteli Käävälle viulua, mutta minua ajatus vähän hirvittää. Olin maailman huonoin viulisti aikoinani, kun taas pianoa ja saksofonia soittelin ihan siedettävästi. Kääpä itse haluaisi aloittaa viulun soiton, sillä kaksi ystävääkin soittaa. Toisaalta meillä nököttää piano tuossa olkkarissa, ja olisi kiva, jos sitäkin joku soittelisi. Minä soittaisin nyt kotona ollessani, mutten ole edelleenkään löytänyt nuotteja. Ne kai katosivat muutossa vuosi sitten. No, mutta kevääseen on aikaa ja Käävän elämä on Käävän elämä. Ehkä siitä tulisi ihan taitava viulisti.
Ennen kannelta veimme Minikäävän uimakouluun. Sillä alkoi nyt alkeis kakkonen. Miniäinen on pelännyt aika kovasti vettä, mutta viime kesänä se vähän rohkaistui sen suhteen ja nyt syksyllä sitten tuuppasimme ukon uimakouluun. Hienosti se ensimmäinen kurssi ainakin sujui ja tämä toinenkin on mennyt kivasti. Minikääpä lähtee kouluun aina innoissaan, osallistuu hommiin ja uimakoulun jälkeen autoon astelee onnellinen, metrin mittainen, lierihattuinen mies.
Tiistaina kävin kerhon ja eskarin aikana Toukolaisen kanssa Ikeassa tekemässä joitain joululahjahankintoja. Uimakoulun jälkeen menimme uudestaan Ikeaan, sillä latasin meille vähän rahaa lahjakortille ensi vuodeksi, sai siis 10 % ekstraa päälle. Isot lapset pääsivät leikkihuoneeseen ja olivat ihan innoissaan. Kääpä teki tosi hienon askartelun, mutta se unohtui sitten sinne.
Keskiviikkoisin on minun oma iltani ja lähdin hummailemaan heti uimakoulun jälkeen. Sain jumppakortin kuukaudeksi ja käyn aina tuolloin kuntopiirissä ja joogapilateksessa. Olen seuraavana päivänä kyllä sitten ihan puhki. Tuossa joogapilateksessa käytetään ihan ihme lihaksia, ei yhtään samoja, joita tarvitsee taaperoa raahatessa, rattaita työntäessä tai pulkkaa vetäessä.
Torstaina olikin sitten joulujuhlapäivä. Käävän luokka piti vanhemmille ja pikkusisaruksille juhlat. Oli esityksiäkin. Me olimme myöhässä, sillä luulin, että luokassa saa vain piipahtaa piparilla ja mehulla ja meidän pulkkakaravaanilla vähän kesti. No, onneksi Kääpä ehti esitykseen. Minikääpä oli pukeutunut joulupukiksi ja sai ansaitsemaansa huomiota. Kääpä oli suunnitellut, että ne voivat sitten Minikäävän kanssa pelailla kaikkia kivoja pelejä, herkutella, sitten oli se esitys ja Kisu Pikkukuutakin, niiden eskarikirjaa, Kääpä halusi käydä läpi veikan kanssa. Kun aikaa oli varattu puoli tuntia, ei ihan kaikke ehditty. Harmitti, kun jouduimme lähtemään niin kiireellä, mutta Miniäinen piti saada yhdeksäksi omiin juhliinsa.
Kerho-ope oli tehnyt kaikille lapsille yllätyspussit ja joulupukki-Kaapo sai sitten jakaa ne kaikille. Ope oli ottanut Minikäävästä salaa kuvankin, kun se oli open mielestä niin suloinen joulupukkina. Kerhossa ei saa tosiaan kuvata, kun kaikki vanhemmat eivät ole antaneet siihen lupaa. Voi tätä elämää.
Mies oli mukana viemässä ja menimme vielä kolmisteen Ärrälle kahville. Mies käveli siitä sitten töihin ja me jatkoimme Toukolaisen kanssa puiston puurojuhliin. Oli lauluja ja hieno esitys, ja tietenkin riisipuuroa. Söimme molemmat kaksi lautasellista ja minä sain mantelin. Laulettiin "Tonttu tuli talohon" ja joku ehdotti, että tonttu halusi maitoa. "Taitoo!", osallistui Toukolainenkin.
Illalla vietimme kotona leffailtaa. Kaikki saivat kulhollisen juustonaksuja, sohva käännettiin 90 astetta ja kaikki istuivat rivissä. Touko jaksoi taas melkein koko leffan, Risto Räppääjä ja polkupyörävaras oli aikuisellekin ihan jees. Pohdiskelin siinä samalla niitä asuntoasioita, pitäisiköhän muuttaa Vantaalle?
Ja viikko vain jatkui. Perjantaina shoppailimme Sellossa, kyläilimme Käävän eskarikaverilla ja illalla oli suurtakin suurempi tapahtuma - Minikäävän eka graduointi taekwondossa. Miniäinen malttoi hienosti keskittyä. Teimme nilkkakaadon, ranneotteesta vapautumisen, potkuja ylä- ja alakautta ja lyöntejä. Piti rikkoa Hesareita ja lopuksi sai sitten heitellä silppua tatamilla. Ja aikuiset siivosivat lopuksi ja lapset yrittivät estää. Lopuksi jaettiin kunniakirjat, Minikääpä sai ekan natsan. Oli se vaan niin ylpeenä. Haimme Makuunista namipäivänamit ja ostin Miniäiselle Kung Fu Pandan lahjaksi. Illalla esitimme potkut ja lyönnit vielä muille ja Kääpäkin halusi taas treenata. Taekwondo olisi kiva harrastus myös Käävälle ja se kannel Minikäävälle, mutta meillä on ollut tähän asti tiukka yhden harrastuksen politiikka. Koululaisilla voi sitten olla useampia, kun osaavat kulkea niihin itse.
Lauantai oli varsin täysi. Minulla oli 9-15 yhtä kurssia Karakalliossa, mutta lähdin sieltä tunnin etuajassa kukkaostoksille. Miehen serkku valmistui ja oli kutsunut kaikki syömään Skattalle Jailbirdiin. Mentiin autolla jäähallilla ja siitä sitten ratikalla. Nähtiin samalla joulukatu ja Sokoksen ja Stockan ikkunat. Lapset haluaisivat muuttaa Helsinkiin, kun ei tarvitsisi mennä eskariin eikä kerhoon - ajeltaisiin vain ratikalla ja syötäisiin hyvää ruokaa.
Ruoka oli tosiaan hyvää, söimme kanaa ja härkää ja lapset vielä jätskiä päälle. Toukolainen toi pöytään muutaman keltaisen ankan ja syötti jätskiä myös niille. Leikkihuone oli todella hyvä ja eristysselliin sai käydä tutustumassa. Vangeista ja vankilasta riittikin sitten keskustelemista kotimatkalle.
Sunnuntaina lapset hakivat joulukuusen vaarin kanssa. Vaari on aina aimmin hakenut kuuset koko suvulle maalta, mutta viime jouluna se ei mennyt, kun oli niin paljon lunta. Nyt se ehdotti, että ne vois ostaa kuusen tuosta miltei naapurista. Samasta paikasta haimme viime vuonna kuusen sitten lopulta aattona joulukirkon jälkeen, kun vaaria ei kuulunut kuusineen. Olin niin varma, että kuusi taas saapuu meille, etten tajunnut edes soittaa.
No, tuossa se kuusi nyt nököttää ja on komea kuin mikä. Hienoin kuusi, mitä meillä on ollut. Tänään se saa sulaa ja toivottavasti aamulla ennen hässäköitä ehtisi siirtää sen olkkariin ja saisi siivottua eteisen. Mies teki kyllä uroteon kuusen kanssa. Se saapui joululahjaostoksilta (Miehen vastuulla on aina isä ja veljet) ja aloitti heti kuusen laiton. Sitä piti vähän tuunata, mutta hyvä siitä tuli. Saas nähdä, maltetaanko odottaa koristelun kanssa aattoon.
Nyt olisi vielä yksi uimakoulu ja eskaripäivä, ja sitten saisi loputkin hommat pakettiin tältä vuodelta. Lahjat on toki paketoimatta, mutta sitä varten on sitten se aatonaattoilta. Glögiä pitää muistaa ostaa, pipareita ja auraa jo onkin.
Leppoisaa joulun aikaa kaikille!
No comments:
Post a Comment