Tonttuja

Ollaan flunssassa miltei koko remmi. Oltiin juuri neljä päivää täällä kotona, mitä nyt kävin Toukon kanssa konsertissa ja kaupassa perjantaina. Isommat lapset kyllä ulkoilivat, mutta me oltiin Miehen kanssa ihan kanttuvei.

Saimme asukaspuiston kautta kaksi lippua Hääppösten jouluun. Esitys kesti 45 minuuttia ja Toukolainen malttoi kuunnella rauhassa puolet. Sen jälkeen se oli lähdössä sylistä muihin hommiin, mutta oikealla hetkellä esiin vedetty rusina-aski sai sen malttamaan vielä loppuajan.

Tänään sain rusina-askin voimalla puolikuntoiset pojat istumaan autossa, jotta pääsin rauhassa Alepaan ja Lidliin. Tai itse asiassa tarvittiin kaksikin askia, mutta sellaisia ihan pieniä vain. Mitäpä pienet pojat eivät tekisi rusina-askista, kunpa sama menetelmä pätisi noihin vähän isompiinkin poikiin, niin kotona kuin töissäkin.

Tiistaina meillä oli aika hässäkkää. Aamupäivällä oli perussetti eli töihin/eskariin ja minä sitten vein loput pulkalla kerhoon ja puistoon. Pulkkailtiin kotiin ja saimme iltapäiväksi vieraiksi kolme lasta äiteineen tästä ihan kulmilta. Hulina oli melkoinen, kun me äidit yritimme vielä vaihtaa kuulumisia. Äkkiä tajusin, että meidänhän pitää olla ihan pian Tapiola-salissa ja Käävän vieläpä tonttuna, joten mikrotin ruokaa, syötin ja puin lapset, etsin ja pakkasin tonttuvaatteet, skrabasin auton, noudin Miehen, ajoin kehä kakkosta ruuhkassa ja lumikasojen seassa Tapiolaan, löysin parkkipaikan ja olimme jopa ajoissa perillä! Törmäsin entiseen työkaveriin, jonka kymmenkuinen jälkikasvu esiintyi myöskin tonttuna samaisessa näytöksessä.

No, esityksen jälkeen menimme Mäkkäriin ja sitten vain eteisessä yökkärille ja hampaiden pesun kautta unille. Huh.

Toukolainen on alkanut rupatella yhä enemmän. Se puhuu paljon vähemmän kuin Kääpä saman ikäisenä mutta taas paljon enemmän kuin isoveljensä tuossa iässä, joka sanoi vain "Po!" kun puhui itsestään. Minä olin sentään äiti, mutta Mies ja sisko molemmat Anneja.

Meillä on nyt kolmas imuria pelkäävä lapsi. Imuroin muiden ollessa isä-lapsi-leirillä. Toukolainen huusi huolestuneena "Hätää! ja minä selitin "Ei mitään hätää!". "Hätää!" "Ei mitään hätää!"

Toinen vastaava luuppi on tämä:

for(kunnes äiti kyllästyy){
"Äitii!";
"Toukoo!";
"Oukoo!";
}