Kääpäarkea

Mies tuli meidän huoneeseen.

-Syökö se vielä?
-Ai kuka?

Oltiin näköjään nukahdettu Taimin kanssa kesken ruokailun ja löytyihän se vauvakin sieltä peiton alta.

Kääpä ja Miniäinen pääsivät yökylään Haagaan M:lle ja L:lle. Ne on menossa joogasalin 2-vuotissynttäreille, meinaa kokeilla jotain kamerajuttua (veikka selitti pitkästi, mutten tajunnut) ja sitten ne tekee vielä itse jätskiä. Juuri ne tuosta lähtivät, kello on siis kuusi, joten taitaa venyä ilta pitkäksi. Saas nähdä, miten käävät jaksavat valvoa.

Kun oltiin Moksissa mökillä ystävän kanssa ja ilta meni silloinkin vähän pitkäksi, nojautuivat käävät toisiinsa ja hakivat unta sohvalla. Ne on huonoja valvomaan, kun ne herää aina seiskalta.

Outoa olla kotona nelistään. Nyt on sitten yksi lapsi per aikuinen. Oltiin Toukolaisen kanssa juuri vesihommissa, pestiin hiekkalelut talveksi. Otin aina Yyssä hiekkalelut talveksi saunalle, ja käävät saivat ne vesileikkeihin. Täällä täytyy viedä osa ulkovarastoon, koska niitä tarvitaan talvellakin, mutta osan jätän saunalle.

Olen muuten löytänyt sukkikset! En ole kolmella aiemmalla käävällä juurikaan käyttänyt sukkiksia vauva-aikana, paitsi tietenkin Käävällä mekon kanssa ja taaperoilla sitten pitkiksinä talvisin. Mutta Taimi on saanut lahjaksi ihan mahtavia sukkiksia: ne ruskeat, joissa on oranssia ja keltaista, valkeat kukkasukkikset ja toiset valkoiset pitsiset ja itse ostin ruskeat ja vaaleanpunaiset tyttösukkikset. Kun laitoin sellaiset bodyn kanssa, Miehenkin mielestä Taimi näytti ihan tytöltä.

Eilen itse asiassa vietettiinkin naisten iltaa teemalla "kenen ehdoilla elät", puhujana Salme Blomster. Kääpä oli ihan katkera, kun se ei päässyt mukaan, sillä perheen muut naiset lähtivät matkaan. Nappasimme M:n kyytiin Martsarista ja ajoimme Ylästöön. Ilta oli oikein onnistunut ja Taimikin käyttäytyi moitteettomasti.

Saimme nyt kummit pyydettyä ja kasteajan varattua. Nyt täytyy vaan sitten alkaa leipoa herkkuja pakkaseen. Ja ostaa kastemekkoon silkkinauha ja pöytään servetit. Aika rutiinilla kyllä sujunee, kun on neljännet ristiäiset järjestettävänä.

Veikka ja L ovat löytäneet unelmien asunnon Pakilasta. Ja me itse asiassa myös, Espoosta tosin. Teimme siitä jo viime sunnuntaina nimivarauksen, joka on huomiseen voimassa. Luulisi välittäjän huomenna soittelevan. Ei oltu kuin vasta toisina varaajina, mutta eihän siitä tiedä. Nyt olisi vielä viimeiset tilaisuudet ostaa kuplahintainen asunto, sanoisi Kauppalehden keskustelupalstalla moni.

Viimeksi Käävän viulutunti sujui jälleen mallikkaasti ja kriisi oli siis ohi. Se sai tarrankin, kun Oravalaulu ja Laulelma menivät niin nappiin duettonakin. Nyt onkin sitten paljon teorialäksyjä, sävellystehtävä ja neljäsosataukokappaleita. Mutta Kääpä päätti taas ruveta laskemaan ja soitto sujuu. Ja viime sunnuntaina lapsi pääsi ekaan partiotaitoskabaansa Pinkkiin. Ja tälle syksylle on luvassa vielä yöretkikin, jopa kahden yön!

Miniäinen oli maanantaina kanneltunnillaan ja sen jälkeen lähdimme kylään Aslanille. Ne on juuri muuttaneet lähemmäs tarhaa. Koti oli oikein mainio ja ilta oli leppoisa. Saimme ihan mielettömän hyvää kiinalaista, mutta lapsille oli myös pizzaa ja pikkunakkeja. Ja munkkeja jälkkäriksi. Lucy istui koko illan kukkakimppu sylissään, Kääpä hoiteli Taimia ja koko remmi katsoi piirrettyä, jossa kiinalainen kirahviperhe opettaa lapsille hyviä käytöstapoja. Tässä jaksossa puhuttiin siitä, miten ei vain kannata itkeä, vaan kertoa aikuiselle, mitä haluaa, selitti Jing.

Käävällä olikin pari päivää syyslomaa. Torstaina vietimme tyttöporukalla Taimin 1 kk päivää H:n, A:n ja M:n kanssa Sellossa. H näytti meille ihan mahtavan lounasmestan leikkipaikkoineen ja treffit sujuivat oikein leppoisasti, vaikka noita pikkuneitejä olikin neljä. Käävän kanssa vähän shoppailimmekin, isompi tyttö sai mörköpaidan ja pienempi vaaleanpunaiset plyysipöksyt. Ja toki hamstrasimme tarjouskahvia ja -vaippoja.

Perjantaina piipahdimme työpaikallani. Tenttitulokset olivat tulleet: 3/3 sekä Sosiaaliturvasta että Lakisääteisestä tapaturmavakuuttamisesta, jee! Ja haluan tähdentää, että tenttihetkillä oli viikkoja 41+0 ja 41+1. Nyt sitten suunnittelen uusia tenttejä tammikuulle, jolloin olen palaamassa myös töihin.

Käävät olivat ihan täpinöissään toimistoympäristössä. Kaikki saivat kiskoa kaksi mukillista kaakaota, pyöriä tuoleissa ja lopuksi näytin niille vielä meidän ruokalan. Työpaikkavisiitin jälkeen menimme läheiseen Mäksyyn syömään ja saimme kirjoja kylkiäisiksi. Ne ovat kyllä ihan huippumäkkärileluja!

Tänään saimme vihdoin tehtyä vähän pihahommiakin, roudasimme nimittäin tavaroita varastoon. Nyt saa talvi tulla. Nurtsi tuli leikattua vain kerran tänä kesänä, mutta minkäs teet. Me ei vaan olla puutarhaihmisiä ja haluaisin todellakin muuttaa sellaiseen kerrostaloon, jossa ei olisi yläkerran naapureita ja seinän takaakaan ei kuuluisi juuri mitään. Mutta pitääkö sitä asua pientalossa, jotta lapsista kasvaa tasapainoisia aikuisia? Tämä asunto, joka meillä on nyt melkein varattuna, olisi erillistalo. Se sopii tällaiselle aistiyliherkälle, mutta vähän pihaa siinäkin näyttäisi olevan. Voisikohan sen asfaltoida?