Viulua, fudista, partiota

Tälle viikonlopulle osuikin oikea harrastussuma.

Lauantain vietin miltei kokonaan Käävän kanssa. Menimme aamusta Espoonlahden tekikselle viettämään EPSI-päivää. Oli tarkoitus mennä koko perhe, mutta Toukolainen oli vielä toipilaana ja Miniäiselläkin oli lämpöä.

13 Tähtityttöä oli jaettu neljäksi jengiksi ja ne pelasivat poikia vastaan lyhyitä matseja. Käävällä oli ihan hyvä jengi, ja ne voittivat kaksi matsia ja hävisivät neljä. Suruhan siinä tuli, vaikka tosi hyvin likat pelasivat. No, onneksi oli tarjolla vohveleita, mansikkahilloa ja kermavaahtoa, se vähän lohdutti. Tekiksellä oli kyllä hyvä meininki, musa soi ja tunnelma oli katossa.

Tulimme kotiin lounaalle, soittelimme viulua ja ajoille Selloon tunneille. Kääpä soitteli hienosti ja hämmästytti opettajan. Sen hyvä fiilis oli palannut ja kaikki taas sujui.

Yritimme metsästää Käävälle uutta fudista, mutta oikeaaei löytynyt. Sen sijaan löysimme minulle Arnoldsista bagelin ja Käävälle donitsin.

Illalla olikin sitten leffailta. Toimme sipsejä ja käävät valkkasivat leffan. Minä en kyllä juuri koskaan jaksa katsoa noita lastenleffoja, mutta saipahan kerrankin surfata rauhassa.

Sunnuntaina oli aikainen herätys, sillä meidän piti olla partiokisassa Olarin koululla klo 8.30.

Lähtörastilla sai sahata, vuolla ja vasaroida. Lapset tekivät kymmenen Ahtia ja Vellamoa. Käävän oma tekele valittiin arvioitavaksi ja sillä saikin täydet pisteet.

Kävelimme keskusrastille, jolla oli aiheena karttamerkit muistipelin muodossa. Lapset osasivat kaikki, kuusi pistettä. Seuraavalla rastilla piti tunnistaa kalalajeja ja kalan osia, siitäkin täydet, sillä Niilo oli oikea kalamies. Ja sitten tuli kamala mutarasti: Ahti oli kadottanut esineitään ja niitä piti etsiä mudan seasta. Kiveä ei koskaan löytynyt, ja rastimieskin vähän sähläsi, pisteitä 5.

Tässä välissä pidimme lounastauon hakkuuaukealla, jossa muksut istuivat eväineen kannonnokissa. Räpsin niistä kuvia, suloisia olivat.

Jatkoimme matkaa ja pääsimme tekemään saippuakuplatornia. Se olikin aika hankalaa, mutta kun saimme yhteistyöstä lisäpisteen, kertyi bojoja neljä. Sieltä jatkoimme kalastamaan, kymmenen lasta ja kymmen kalaa toi täydet kuusi pistettä.

Seuraavaksi teimme tarkkoja havaintoja, viisi pistettä, ja kokosimme tähtikuvioita ja tunnistimme pääilmansuunnat, viisi pistettä. EA-rastilta lapset saivat neljä pistettä: piti antaa ensiapua veteen pudonnelle. Muuten meni hienosti, mutta ne eivät muistaneet antaa ambulanssille tarkkoja ohjeita. Se unohtuu aina sudareilta, on vaikea heittäytyä tilanteeseen asiaan kuuluvalla vakavuudella.

Mutta kaikenkaikkiaan hieno päivä ja taitavat lapset. Saimme 48/54 pistettä, voitto olisi irronnut 50 pisteellä. Meillä oli kaksi akelaa ja kymmenen sudaria, aika iso porukka siis. Olisi ehkä voinut jakaa joukon kahteen, niin olisi ollut helpompi tehdä yhteistyötä. Mutta toisaalta oli kiva, että koko lauma kulki yhdessä, vain kaksi ei päässyt tulemaan.

Ja voi Minikääpää! Tämä oli sen ensimmäinen partiotaitokisa. Se oli ihan täpinöissään ja on päässyt hyvin mukaan porukkaan, kuten Kääpäkin. Meillä on seitsemän poikaa ja viisi tyttöä, joista mukana oli 5 ja 5. Pojissa on muutama  vähän villimpi tapaus, mutta suuri osa tosi rauhallisia. Tytöistä yksi on vilkas, mutta neljä muuta sellaisia normiyhdeksänvuotiaita.

Vähän jännitin aluksi, miten laumankohtajuus sujuu, kun 12 lapsen laumasta kaksi on omia, mutta ihan hyvin on mennyt ainakin toistaiseksi. Tosi mukavia lapsia ovat kaikki. Se tietty aina ihmetyttää, jos joku lapsi ei tottele, kun meillä on kotona kuitenkin aika tiukka kuri ja järjestys. Ja varsinkin vieraita aikuisia käävät uskovat kyllä. Mutta nämä ovat kyllä sellaisia perushyvinkasvatettuja lapsia kaikki.

Käävällä olisi ollut illalla fudis, mutta sille nousi taas lämpö. Ihme juttu! Kääpä ei ole ollut missään vaiheessa kunnolla kipeä, mutta välillä sille nousee tuollainen pieni lämpö ja se valittaa väsymystä ja huonoa oloa. Taimi ja Touko olivat viime viikolla vatsataudissa ja toivon, että meillä isommilla tauti esiintyisi vain tuollaisena pienenä lämpöilynä. Saas nähdä, kuinka käy.

Ensi lauantaina onkin sitten synttäripäivä. Papan vaimo juhlisi kuusikymppisiä, mutta kyseessä on lapsettomat juhlat, ja niihin me ei päästä. Olisi toki voinut ripotella nämä lapset naapureille, mutta en ehkä kuitenkaan kaivannut niin aikuisten, siis tosi aikuisten, sukujuhlia. Ja onhan niitä tässä nyt ollutkin.

Sen sijaan menemme kääpäin serkun 10-vuotissynttäreille, Minikääpä kaverinsa HopLop-synttäreille ja Kääpä naapurin tytön 9-vuotissynttäreille. Yksi lahja on jo valmiina, mutta muuten tälle viikolle on ohjelmassa lahjanmetsästystä.

Poikien kanssa vietämme lukulokakuuta. Minikäävän kanssa luemme Risto Räppääjää ja nukkavierua Nelliä, Toukolainen on valinnut Minttuja ja Taisku-Paiskulle pitää aina lukea Koneiden voimaa, sellaista kuvakirjaa, joss esitellään erilaisia raskaita työkoneita.

Minun pitäisi keskustella uskontotieteessä islamista ja eksegetiikassa Jeesuksen elämästä. Töissä on normisettiä ja iltaisin tietty viulua, fudista ja partiota. Tai sitten flunssaa ja/tai vatsatautia. Elämme jännittäviä aikoja.