Tuesday, January 01, 2008

Hyvää uutta vuotta!

Jopas onkin sairasteltu. Mulla on angiina ja mies on ollut kuumeessa päivätolkulla. Mullakin oli korkea kuume neljä päivää, nyt on enää väsynyt olo ja se kurkku edelleen kipeä. Pystyn kuitenkin puhumaan. Ensimmäiset kolme päivää vain nukuin, en puhunut enkä syönyt. Olipa outoa olla niin pitkä aika kommunikoimatta, lääkäriinkin menin lapun kanssa, johon olin kirjannut oireet.

No se siitä sairastelusta. On tässä sentään ehditty juhliakin. Uuden vuoden vietto aloitettiin Miehen työpaikalla, jonne suuntasimme koko porukalla, sillä Miehellä ei ole korttia, minulla on, ja meillä on nykyisin sen auto. Mies syötti tunteja ja me olimme tiimi. Otimme vettä automaatista ja makoilimme sohvalla emmekä häirinneet työkaveriamme, jolla ei ollut aikaa kahvitaukoon. Minikääpä keksi tuolit, joissa on pyörät alla, ja niillä ne sitten suhasivat pitkin työpaikan käytäviä vuorotellen toisiaan työnnellen.

Kaupan kautta sitten kotiin ja bileet pystyyn: nakkeja, perunasalaattia ja omenamehua kristallilaseista. Yksi tosin hajosi, mutta oli se sen väärti. Minikääpäkin joi oikein varovasti kahdella kädellä, kun oli niin hienot lasit.

Ruuan jälkeen oltiin ihan puhki, mutta velvollisuudet kutsuivat. Siirryimme lähimetsään tihkusateeseen tarpomaan kohti koulun kenttää, jolta raketteja voi katsella. Kentällä oli vähän liian hurjaa, joten siirryimme läheiselle pihalle. Käävät touhusivat hiekkalaatikolla (olivatkin olleet muuten viikon sisällä vanhempien sairastellessa), eivätkä raketit juuri kiinnostaneet. Mies sytytti tähtisädetikun, johon Kääpä totesi: "Laita isi se pois".

No, sitten vaan kiskan kautta kotiin. Lapset saivat suklaapatukat, vaahtokarkit ja karkkihelminauhat, jota Minikääpä ei saanut järsittyä. Piti kuitenkin limaista korua kaulassaan ja nuoleskeli sitä aina välillä.

Kotona sitten valettiin tinat, tässä tulokset:

Minikääpä: merihevonen ja koralleja
Kääpä: ankka
Minä: kampela tai kukka
Mies: myyrä tai siili, riippuu tarkastelukulmasta
Koko perhe: tietynlainen nainen

Näiden perusteella päättelen meidän perheelle vuodelle 2008 seuraavaa:
*Mies viihtyy uudessa työpaikassaan, pääsee teologiseen ja ajaa kortin
*Minä suorastaan lumoudun työstäni eikä mikään muu kuin nykyinen työtehtävä saa silmiäni loistamaan
*Koko perhe lähtee reissuun
*Käydään Kauniaisissa moikkaamassa ankkoja, kuten ennenkin

Kotona sentään jo tähtisädetikutkin innostivat ja molemmat uskalsivat melkein pitää niitä kädessäkin. Otettiin paljon kuvia ja tänään onkin sitten tarkoitus katsoa lomakuvat läpi. On päiväkodin joulujuhlaa, aattoa ja arkea: ruuan valmistusta, ruuan syömistä ja sen sellaista.

Jestas, loman tärkein saavutus meinasi unohtua: Minikääpä on tutiton! Minari antoi tuttinsa tonttuvauvoille. Tutit jätettiin illalla kuusen alle ja siitä ne tontut ne sitten hakivat. Minikääpä oli niin, niin iso ja reipas poika, että pärjäsi yhden yön kolmen nunnun, yhden jeepin ja yhden mehiläisen turvin. Mutta kyllä se oli sitten aamulla polleana, vaikka illalla vähän itkettikin. Nyt meillä on sitten nunnun kaverina unijeeppi, sellanen iso, painava metallirohjake, jota ilman ei mennä unille. No, kai se on sentään hampaille parempi eikä hidastuta puheen kehittymistä.

Minikääpä joriseekin jo aika lailla:

"No niin. No niin. No niin."
Komentaa itseään kuljeskellen ympäriinsä: "Aapo! Aapo! Aaaapo!"
Kulkee nunnu tai joulukalenteri päässään ja leikkii kummistusta ja örisee.
Toistelee kaikkia sanoja ja osallistuu keskusteluun. Jos asia on erityisen hankala, toteaa vain: "Aamen!"

Voi että, tänään oli ihan huippuherätys: Mies ja käävät olivat tehneet yhdessä lihapullia ja ranskiksia. Kääpä teki neljä ja Minikääpä yhden. Oli kyllä tosi hyvää! Nyt ne leikkivät piilosta. Mies ja Kääpä keskenään ja Minikääpä itsekseen.

Mutta sellaisia tällä erää. Ja kohta takaisin nukkumaan :)

No comments:

Post a Comment