Thursday, January 06, 2011

Juhlahumua

Olen niin nauttinut tästä lomasta lasten kanssa. Tämä viikko on erityisen huippu, sillä Mieskin on lomilla.

Lomailu alkoi aika lailla jouluaatosta. Se sujuikin varsin perinteisesti. Kävimme yhdeltä kirkossa tuossa Laaksolahden kappelilla. Minikääpä kohtasi siellä kerhokaverinsa, jonka kanssa tuli juttua pikkusisaruksista. Ystävä kertoi niiden vauvan nimen, johon Minikääpä: "Meillä ei ole vauvaa. Meillä on taapelo. Meidän taapelon nimi on Touko."

Seuraavaksi sitten katettiin juhlapöytä ja aloitettiin herkuttelu. Vieraina oli tuttuun tapaan Anne-kummi/täti, Marko-kummi/eno, Vaari, Mummi ja Isomummo. Kääpä oli varannut Isomummolle sohvalta sellaisen paikan, josta se voi koko ajan ihailla kuusta.

Kuudelta saapui sitten joulupukki. Kääpä ja Minikääpä ojensivat sille ison joulupukkikiiltsikan ja pukki puolestaan roudasi sisään säkkikaupalla paketteja. Minikääpä avasi omansa salamannopeasti, repäisi vain paperia hiukan ja heti lahjan selvittyä siirtyi seuraavaan. Aivan kuten veljeni toimi aikoinaan. Kääpä sen sijaan nautiskeli omista paketeistaan ja avasi niitä vähitellen ja kierteli välillä katselemassa, mitä muut saivat. Toukolainen ei avannut paketteja. Se oli saanut aamulla Riikka-kummin paketista hamsterin ja kulki onnellisena hamsteri sylissään. Avasimme Toukolaisen lahjat sitten vähitellen illan mittaan ja loput seúraavana päivänä.

Käävällä oli neljä toivetta: iso Star Wars -lego, askartelutarvikkeita, hamstereita ja että pääsisi isona tontuksi. Joulupukki ottikin viimeisen toiveen esiin ja Kääpä vaikutti tyytyväiseltä, olihan sen tonttujen löytämään lahjatoivelistaan kirjattu.

Joulupäivänä pääsimme valmiiseen pöytään Merjalle. Oli kiva nähdä Tomppaakin pitkästä aikaa, myös Isomummo oli mukana. Veikka olikin lähtenyt ajamaan jo yöllä Tornioon.

Aamupäivällä saimme mukavia vieraita, kun H ja O pistäytyivät. Käävät saivat joululahjaksi vitsikirjoja ja niistä onkin riittänyt hupia. Kääpä kutsuu niitä "hassuttelukirjoiksi" ja se ehdoton suosikki on: "Mitä eroa on hampurilaisella ja serveteillä?" "En tiedä." "No, syö sinä sitten servetit niin minä syön hampurilaisen."

Uutta vuotta vietimme aika poikkeuksellisesti. Mummo ja Pappa piipahtivat meillä vähän ennen aattoa ja ehdottivat, että kääväthän voisivat tulla heille yöksi uudenvuodenaattona. No, sehän sopi paremmin kuin hyvin. Heitimme käävät Pasilaan ja hyppäsimme ratikkaan. Kuljeskelimme pitkin kaupunkia ja söimme Namaskaarissa. Mies katsoi seuraavana päivänä kartasta, että olimme kävelleet kahdeksan kilometriä. No, kyllä se tuntuikin. Ajoimme illalla vielä kotiin ja noudimme käävät aamupäivällä. Kaikki oli mennyt hyvin, paitsi että Toukolaisen hamstereista oli pitänyt poistaa yöllä patterit.

Aaton aloitimme kuitenkin kotosalla. Söimme nakit ja perunasalaatit ja skoolasimme pommacilla. Toukolaisen mielestä skoolaaminen oli ihan mahtavaa ja se haluaa skoolailla aina vain. Kuudelta ammuimme raketit. Minikääpä ja Toukolainen katselivat raketteja muiden jätkien kanssa kinoksesta, mutta Kääpää pelotti ja se pyrki koko ajan syliin.

Miehen loman aloitimme Huimalassa. Viihdyimme siellä viisi tuntia ja kaikilla oli kyllä todella hauskaa. Viimeksi Huimalassa parikuinen Toukolainen huusi, Miniäinen halusi olla yläkerrassa ja Kääpä alakerrassa. Nyt Touko dyykkaili villisti pallomereen ja isommat käävät kiipeilivät kuin mitkäkin apinat. Koska minulla ei ollut vauvaa kainalossa, saatoin hippaloida kiipelytelineessä ja laskea kaikki liukumäet läpi.

Tänään saimme vieraita. Toukolaisen kummit käväisivät pelaamassa muutaman kierroksen Bakuganeilla ja ihastelemassa Miniäisen Star Wars -asuja. Eilen näin pitkästä aikaa erästä äitikaveriani ja tuli oikein haikeus, kun muisteli avoimen päiväkodin, sen lakkautetun, aikaisia hetkiä. Kävin myös viimeistä kertaa kuntopiirissä ja joogapilateksessa. Yhteensä viisi kertaa ehdin käydä lainalipullani. Nyt täytyy kehitellä uusia juttuja, ja ensi viikollahan me päästään taas Minikäävän kanssa taekwondoon.

Me olimme Toukon kanssa leiponeet marjapiirakkaa vieraille. Tein kolme kerralla. Touko istui keskellä pöytää ja läpytteli pienellä, pullealla kädellään taikinaa tasaiseksi. Lopuksi se napsi marjoja suuhun piirakkavuoista. Ihana apulainen :)

No comments:

Post a Comment