Tuesday, January 31, 2012

Onnellista arkea

Pitkäaikainen haaveemme toteutui vihdoin: saimme lapsille MLL:n hoitajan kolmeksi tunniksi! Asiasta on puhuttu pitkään ja joskus olen jopa miltei yrittänyt varata hoitajan, mutta aina asia on jäänyt muun elämän jalkoihin. Nyt sen tein ja saimmekin kolmisen tuntia kahdenkeskeistä aikaa.

Ajoimme ensin Vohvelibaariin kahville ja vohvelille ja jatkoimme sieltä fiilistelykierrosta Entresseen. Saimme hankittua lukkosulaa mutta oleellisinta oli se fiilistely. Tarkoitus oli käydä myös pizzalla Ymmerstassa, mutta siihen eivät mahamme enää venyneet vohvelien jälkeen.

Kaiken kaikkiaan kiva ilta. Hoitajallakin oli mennyt lasten kanssa hienosti ja kehui kovasti lapsosiamme. Täytyy ehdottomasti ottaa uusiksi joku päivä.

Minä olen ollut nyt neljä viikkoa töissä, viides on itse asiassa meneillään. Töihin ei ihmeempiä ja kotijoukoillakin rullaa arki ihan mainiosti.

Nyt haaveilen uimahallireissuista. Olen tuskaillut, että miten pärjäisin kaikkien neljän, tai edes kolmen, kanssa uimahallissa, kun kukaan ei osaa uida, mutta nyt päätin, että menenkin uimahalliin yhden käävän kanssa kerrallaan. Ja buukkaan reissut peräkkäisiksi päiviksi, niin kenenkään ei tarvitse odotella omaa vuoroaan viikkotolkulla.

Tämä liittyy omaan kuntoilukamppanjaani. Ihan unelma olisi ostaa se Elixia-kortti, mutta koska en kuitenkaan oikeasti pääsisi niihin jumppiin, olen unohtanut sen toistaiseksi. Sen sijaan noudatan "liikuntaa puoli tunti päivässä" -periaatetta. Senkään kasaan saaminen ei ole helppoa, paitsi sunnuntaisin, jolloin kävelen tunnin R:n kanssa.

Jos menen lasten/lapsen kanssa uimahalliin, en siis voi itse uida, mutta laskeskelin, että kyllä tunnin pulikoimisesta nyt helposti sen puolen tunnin arvosta tulee liikuntaa, kun tulee kuitenkin riehuttua käävän kanssa.

Joten siitä aloitan.

Haaveilen myös etelänmatkasta. Olen ollut elämässäni neljästi sellaisella keihäsmatkalla, perheen kanssa Portugalissa ja Turkissa, Miehen kanssa Kyproksella ja Miehen ja Käävän kanssa Kreikassa. En ole oikein pakettimatkatyyppiä, mutta nyt se tuntuisi loistavalta ajatukselta. Kamat vaan kassiin ja kääpäin kanssa kentälle. Hiihtolomaviikolle nyt tuskin saa mitään äkkilähtöä ja heinä-elokuu on poissuljettu, sillä meistä Suomessakin on silloin liian kuuma.

Mutta se onnellinen arki, nythän suunnittelen pakoa.

Eli huomenna on Minikäävän kaverisynttärit. Luvassa on ilotulitus (Aslan antoi Miniäiselle lahjaksi raketteja), lahjojen avaaminen pullonpyörityksellä, herkut (ostin jo eilen kaiken) ja lopuksi aarteenetsintä.

Eilen oli Miniäisen kannel. Vein pojan kanneltunnille, luin välissä Hesarin ja kävin kaupassa, vein ruuat ja lapsen kotiin ja pakkasin autoon rattaat ja Taimiston, jolle oli varattuna lekuriaika Tapiolaan. Typsy sai ekan antibioottikuurinsa, sillä ilmeisesti vauvan iho-ongelmat johtuivat streptokokista. Lisäksi lapsella oli lievä keuhkoputkentulehdus ja nyt sitten seuraillaan hengitystä, kun sitä RS-virusta on taas liikkeellä. Minullahan on nyt neljäs angiina vuoden sisään, tai yksi niistä oli se kurkkupaise, mutta se kuulemma lasketaan myös. Saa nähdä, joudunko nielurisaleikkaukseen.

Sunnuntaina siivottiin. Mies on hoitanut hienosti arjen pyörityksen tässä kuukauden ajan ja minäkin tehnyt kotihommista oman osuuteni, mutta jostain syystä vain kaikki tavarat olivat kulkeutuneet ties minne. Saimme päälle maanisen siivousvaihteen ja kävin läpi leikkihuoneen, poikien huoneen, Käävän huoneen ja vaatehuoneen. Mies kokosi Käävälle hyllyn ja saimme siihen lelut kivasti esille. Nyt hyllyssä on Apsun, Tapsun ja Japsun, kolmen apinan, koti, Squinkiesien ostoskeskus ja Tupsueläimen koti. Tilaa jäi myös kirjoille ja kauko-ohjattavalle autolle. Illalla lähdin vielä kävelylle R:n kanssa, joten viikonlopun liikuntakiintiö tuli täyteen.

Sunnuntaina saunoin myös lasten kanssa, sillä täytyy ne välillä pestäkin. Käävät ahkeroivat ja pesivät sienillä kylppärin seinät ja saunan ikkunat, moneen otteeseen vieläpä.

Lauantaina olimme puolestamme kaksilla synttäreillä. T täytti 35 ja F 4. Molemmat juhlat olivat oikein mainioita ja herkkupöydät notkuivat. Mikään ei irrota työkuviosta paremmin kuin lasten synttärit, sillä ne ovat niin intensiivisiä, ettei muuta ehdi oikein ajatella.

Listaan loppuun vielä asioita, joita teen mielelläni kääpäin kanssa ja yritän antaa niille mahdollisimman paljon aikaa arjessa:

-uin
-saunon
-luen
-laulan
-kyläilen

No comments:

Post a Comment