Mun isoja haaveita on olleet hyvä työ, iso perhe ja oma asunto. Tämä suuret haaveet on nyt saavutettu ja niiden suhteen tehdään enää vain pieniä viilailuja.
Lasten suhteen asia on ihan selvä: meidän lapset on nyt tässä. Ihania ovat, mutta enemmistä ei selvittäisi. Tai no, kyllä me tietty selvittäisiin, mutta kyllä tämä nyt on tässä. Ja on oikeastikin vahva tunne siitä, että kaikki meidän perheeseen kuuluvat ovat nyt saapuneet.
Ja se asunto. Meillä on 5-6 h 126 neliötä, mutta uusi asunto ja toimivat tilat. Alakerrassa on iso olkkari, keittiö ja pesu- ja kodinhoitotilat, yläkerrassa pelkkiä makkareita 5 kpl. Yksi liian vähän, mutta pienimmät jakavat huoneen. Tässä me nyt sitten asutaan, kunnes osa porukasta on muuttanut pois ja muutetaan sitten lähemmäs keskustaa pienempään kämppään.
Ja työ on sopivan haastavaa, ainakin tällä erää. Viime vuosi oli tosi mukava, tämä on ollut ehkä liiankin hektinen, mutta ei mikään ihan älytön. Työskentelen IT-projektipäällikkönä. Vedin muutaman projektin ennen Oivan syntymää ja tämä on nyt kolmas projekti Oivan syntymän jälkeen. Ihan jees.
Kun aloimme haaveilla Oivasta, halusin vauvanhoidon rinnalle jonkin oman projektin. Oli 28.2.2013 ja huomasin, että juuri sinä päivänä päättyi haku teologisen maisteriopintoihin jonkin muun tutkinnon pohjalta. No, minä olen DI, KTM, FM ja HuK, ja tuo kandi oli teoreettisesta filosofiasta. Ajattelin, että siihen päälle voisi hyvin lukea vielä uskonnonfilosofiaa. Se sopi myös tiedekunnalle ja sain opinto-oikeuden syksyllä 2013. Ensimmäisenä vuotena 2013-2014 luin paljon perus- ja aineopintokursseja, jotka vaadittiin maisterintutkinnon lisäksi. Oivan kanssa kävimme hepreassa 2014-2015 ja sain pakollisen kielikurssin suoritettua. Viime vuonna en opiskellut mitään, mutta nyt päätin taas aloittaa. Tein yhden kirjatentin ja ajauduin keskelle graduprosessia. En ole varma, onko se hyvä juttu vai ei. Se on tämän syksyn pieni valinta - jatkanko gradun työstämistä nyt vai en - mutta ei siitä siis sen enempää. Tarkoitus oli kirjoittaa vähän isommista valinnoista, joita ovat:
a) Papin ammatti. Minulla olisi nyt mahdollisuus hankkia pätevyys papin ammattiin. En ole yhtään varma, haluanko toimia pappina. Toisaalta pidän puhumisesta ja kirjoittamisesta ja ihmisten kohtaamisesta, mutten malta kuunnella. Olen tottunut itse päättämään omasta työstäni ja siitä, miten hommat hoidan, papin työnkuva vaikuttaa kaavamaisemmalta. Toisaalta haaveilen rippikoulupappina toimimisesta, ja yleensäkin kaikista leireistä, joilla voisin toimia pappina.
b) Seurakunta. Olemme ev. lut. -perhe. Emme ole kumpikaan mistään kovin uskonnollisista tai uskovaisista perheistä, mutta meille molemmille se on tärkeä asia. Käymme aina aika ajoin erilaisilla kristillisillä leireillä, kesällä olin isompien lasten kanssa New Wine -tapahtumassa Himoksella ja syksyllä olimme Espoonlahden seurakunnan leirillä Hvittorpissa. Toivon, että lapsille valkenee, mistä kristinuskossa on kysymys, ja saavat siltä pohjalta sitten tehdä aikanaan omat valintansa.
Olemme käyneet nyt muutamia kertoja tässä lähellä helluntaiseurakunnassa. Ajattelin, että siellä voisi olla vähän aktiivisempaa toimintaa. No, seurakunnassa on ihan nuoria parikymppisiä perheitä ensimmäisten lastensa kanssa ja sitten meitä vanhempia. On se vaan niin, että me emme oikein kuulu sinne. Teologiset kysymykset ovat sitten asia sinänsä. Mutta kyllä meidän täytyy löytää joku seurakunta oman kirkkomme sisältä, niin se vaan on.
c) Siirtolapuutarhamökki. Haaveilemme Niipperiin rakennettavasta siirtolapuutarhamökistä. Se olisi ihan pieni eikä siellä olisi mitään turhaa roinaa, vain sängyt tai jotkin makuupaikat ja vain tarvittavat astiat. Mökki tulisi lasten nimiin niin, että jokainen omistaisi 1/5. Tai ehkä meille kaikille seitsemälle? Mökin hinta on noin 60000-70000, ja siinä on vuokratontti. Se vuokratontti vähän ärsyttää, vuokra on 150 euroa kuussa.
Ajatuksenani on, että lapset voisivat vähän isompina käydä Espoon mökillä myös kavereidensa kanssa. Mutta toisaalta vaarilla on mökki Pusulassa. Pusulan mökkiä on rempattu nyt kaksi kesää, mutta ensi kesänä sen pitäisi olla taas käytössä. Kävisimmekö sittenkin vain siellä? Tarvitsemmeko omaa mökkiä, jossa ei ole edes uintimahdollisuutta? Haluammeko hoitaa puutarhaa? Tai no minä en, mutta Kalle?
Mutta nyt on pakko mennä aamupalalle, pt-skaba kutsuu!
No comments:
Post a Comment