Partiojuttuja

Partiosyksy alkaa olla puolessa välissä. Paljon ollaan ehditty uuden lauman kanssa.
Minulla on ollut nyt neljä vastuukertaa. Ensimmäisellä kerralla leikimme tutustumisleikkejä, keksimme laumalle nimen ja huudon ja tutustuimme partiohuiviin. Seuraavilla kerroilla me Ilvekset teimme E:n johdolla oman huivikoristeen ja laadimme A:n johdolla lauman säännöt. Olemme keksineet myös omia leikkejä ja leikkineet niitä. Syksyn mittaan tutuiksi ovat tulleet koripallohippa, paritervapata ja pole ja rofe metsässä, myös revontulihippaa on leikitty.
 
Syyskuun lopulla vanhemmatkin olivat mukana. Leikimme ensin ulkona tervapataa, peiliä ja polttista ja siirryimme sitten sisälle. Tutustuimme partiolaisen asuun ja askartelimme Ilves-tauluja. Lopuksi saimme vielä keksiä ja mehua. Illan kruunasi partiohuivien jako ja saimme ihanan kuva ylpeästä rivistöstä.

Seuraavalla kerralla valmistauduimme partiotaitokisaan opettelemalla, mitä varusteita tarvitaan, mitä kannattaa ottaa evääksi ja mitä laittaa päälle. Kisa menikin sitten tosi hienosti. Ilvekset pärjäsivät rasteilla hyvin. Alkuun oli hankala saada pidettyä porukka kasassa - osa vasta pakkaili kamojaan, kun toinen osa porukasta oli jo melkein seuraavalla rastilla, mutta lopulta sekin lähti sujumaan. Lapset ilmoittautuivat rasteille innokkaasti "voima 3+7!" :)

Seuraavalla kerralla A:n johdolla tehtiin oma sudenpentutarina ja sitten omalla vuorollani kuvitimme sen katuliiduilla. Viime kerralla näyttelimme Laupiaan Samarialaisen. Meillä oli Jeesus, opettaja, pappi, temppeliapulainen, samarialainen, aasi, mies, rosvojoukko ja majatalon isäntä.

Minulle kerta oli nostalginen, sillä teimme saman näytelmän aikoinaan Kettu-lauman kanssa Leppävaaran Korvenkävijöissä. Aika samanlaista hulinaa oli nytkin, rosvojoukko kutsuu luonnerooliin tietynlaista porukkaa ja muutenkin meno on aina aika villiä.

Loppuvuodeksi meille on vielä luvassa maastoleikki, fikkarileikki pimeässä sekä puukon ja trangian käyttöä. Pääsemme hyödyntämään koulun pihalta alkavaa kalliosta metsikköä. Koulun piha on tarjonnut myös hyvät puitteet erilaisille perinteisille pihaleikeille.
 
Aloitamme aina kokouksen huudollamme ja päätämme sisaruspiiriin. Lopussa olen lukenut tarinaa Untusta, joka etsii joulun valoa ja kohtaa matkallaan mitä erilaisimpia kulkijoita. Tämäkin tarina on itselleni tärkeä, sillä Saunalahden koululaiset esittivät sen joulujuhlassa muutama vuosi sitten. Meidän Kaapo oli silloin hymisevä muppeli.
 
On ollut haipakka syksy, ja tämä partio siihen vielä päälle, mutta onneksi tuli lähdettyä taas mukaan tähän touhuun.
 
Oma partiotaustani on sellainen, että olin sudarina ja vartiolaisena Kaivokselan Delfiineissä, KaiDessa. Hyvä ja toimiva lippukunta. Murkku-vartiota vedin Tavasteissa. Se oli aika pieni lippukunta ja varsin sotilaallinen, minä olin jossain vaiheessa jojoa, joukkueenjohtajan apulainen. Seuraava kontaktini partioon olikin sitten vuonna 2005-2006, kun aloin vetää Kettu-laumaa LeKossa. Ja kun muutimme Tillinmäkeen, otin akelan pestin MaVan Karhunpennuissa, jossa meidän Kanerva ja Kaapokin oli. Ja nyt sitten Toukon kanssa nämä Ilvekset.
 
 
Murkku-vartion huudon keksimme itse, se meni näin:
 
Vartsoista parhain ja uutterin,
ovat Murkut, aina, tietenkin!
 
Ja nyt sitten
 
Ylisuuret kissat,
hiipivät ja vaanivat,
Ilvekset! Räyh!

p.s. Löysin Kettu-ajoilta mukavan partiomuiston täältä Kääpälästä, postattu 10.11.2005:


"Vietin viikonlopun pienten partiolaisten parissa retkeillen. Teimme viikinkileipiä nuotiolla, lapset valmistivat trangia-aterian ja jäljittivät salapoliiseina, tehtiin vuolukiviamuletteja ja viikinkinauhoja. Kyllä 6-9 -vuotiaat ihmiset on sitten mielettömiä! Kaikki sujui loistavasti, mutta tämä mahakas oli aika sippi kotiin päästyään. Maanantaina laumaillassa pienet partiolaiset esittivät laupiasta samarialaista niin antaumuksella, että meinasi tulla ihan tippa linssiin."