Todellakin huomaa, että eletään toukokuuta: joka viikolle on ainakin yhdet kevätjuhlat ja kehityskeskustelut ja siihen päälle vielä neuvolat ja auton huollot. Kiirettä piisaa. Niin, ja pihatalkootkin oli. Se oli itse asiassa hyvä homma, sillä saimme samaan syssyyn tuon oman pihan kuosiin. Mies leikkasi yhden räjähtäneen pensasaidan pois, minä roudasin oksia ja nypin voikukat. Nyt enää ruohonleikkuu niin piha on valmis. Saatan laittaa ruukkuun muutaman kesäkukankin, jos jaksan. Ja grilli pitää roudata ja ostaa kaasua. Uima-altaaseen on onneksi vielä aikaa.
Tarhassakin on retkeilty: tiistaina pojat olivat koko päiväkodin voimin Hennolan kotieläinpihalla ja perjantaina Miniäinen kävi katsomassa Nukketeatteri Sampon Musiikkia matkalaukussa. Itse kävin katsomassa sen nelisen vuotta sitten Käävän, Adelen ja Johannan kanssa ja Miniäinen piti siitä kovasti, kuten mekin aikoinamme.
1,5 viikkoa sitten vietimme Käävän kevätjuhlia. Satumetsän väki lauloi Keväiset metsät, Manne madon, Lintu lensi oksalle ja Lähtekäämme maailmalle. Ihania esityksiä! Käävällä oli punavalkoruudullinen mekko ja valkoiset leggarit ja hiuksissa pinni ja saparot. Oikein suloinen likka! Se oli Villen pari Lintu lensi oksalle -tanssissa ja Pappa sai ilmeisesti kuvankin niistä pyörimässä. Parasta tosiaan oli, että meidän lisäksi myös Mummo ja Pappa pääsivät mukaan seuraamaan esitystä. Laulujen jälkeen mentiin vielä luokkiin, joissa skoolattiin keväisen vihreät maljat ja lapsille oli vohveleita. Alakoulun pihalla jatkettiin hulinoita, sillä koululla oli joku tapahtuma. Lapset kiipeilivät ja keinuivat ja osallistuivat saappaanheittoon - Kääpä sai jopa kaksi osumaa saappaillaan ja Miniäinenkin viskasi omansa oikein voimallisesti.
Toukolla oli 2-vuotisneuvola. Se ei halunnut potkaista palloa ja myös kaikki mitat saatiin aika nihkeästi, mutta saatiin kuitenkin. Arvelin, että 2-vuotiaat ovat neuvolan raivostuttavin asiakasryhmä ja terkkari myönsi, että he ovat aika harvoin kovin yhteistyökykyisiä. Touko oli 86,5 cm, viisi senttiä pidempi kuin veljensä aikoinaan, joten näillä näkymin siitä olisi tulossa meidän hujoppi, äitinsä mittainen mies. Paino oli -8 -käyrällä, meidän lapsille tyypillisesti. Sitten kolmikymppisenä keskellä ruuhkavuosia voi alkaa kartuttaa liikakiloja. Toukolainen heitteli palloa ja ennenkaikkea teki palapelejä, sellaisia 30-palan Salama Mc Queenejä. Reilu viikko sitten se innostui palapeleistä: ekana päivänä tahkosi läpi kaikki nuppipalapelit ja seuraavana kasasi sitten 2-5-palaiset autot ja eläimet. Sitten siirryimme 24-30-palaisiin ja niitä se nyt väsäilee: mieluiten yhdessä jonkun muun kanssa, mutta jos apua ei löydy, niin sitten itsekseen vähän hitaampaa tahtia.
Pojat olivat tänään aamupäivän kaksistaan, kun sisko oli yökylässä. Isompi rakensi Duploista Gormiteille kotia ja pienempi teki hartaana Hello Kitty -palapeliä. Lapsilla oli tänään namipäivän sijaan lelupäivä ja minä olin ostanut pojille kahdet Gormitit, ihan ekat tuota lajia, ja Kääpä valitsi itse kaupasta miniskeitin. Miniäinen oli puhunut noista Gormiteista kuukauden ja laskenut muutenkin öitä lelupäivään. Nyt se oli maailman onnellisin mies: kaksi uutta Gormitia ja itse tehty rumpu.
Torstaina pääsimme nimittäin Minikäävän kevätjuhliin. Luvassa oli kymmenisen laulua, joita lapset säestivät itse tehdyillä soittimilla. Minikääpä rummutti todella ylpeänä ja osasi jopa laulujen sanat! Rumpu oli kahdella eri tapetilla päällystetty Alepan kurkkupurkki, ja tapettia ei oltu teipattu, vaan nimenomaan liimattu kiinni, jotta siitä tulee tukeva. Ohjelmistossa oli ainakin
-Pikku päästäinen (meille kaikille uusi kipale)
-Rummut tässä soittaa
-Kapteeni koukku
-Sirkuskulkue
-Kevätsää lämmittää ja
-Mörkötanssi.
Laulujen jälkeen pääsimme kaikki tekemään kevätaskarteluja. Toukolainen teki linnun ja kukan, Kääpä kukan ja perhosen, Mies tulppaanin, Miniäinen madon ja minä perhosen. Eräs rehtori totesi nolona väännelleensä piippukrasseista kukkia ja mehiläisiä, keväinen teema toki sekin.
Tutustuimme myös Minikäävän parhaan ystävän Aslanin perheeseen. Niiden äiti on myös IT-alalla ja Aslanillakin on kaksi pikkusisarusta, 2-vuotias ja 11-kuinen. Pojilla on hyvin samanlainen huumorintaju, Aslan hassutteli laittamalla kolikon suuhun ja yrittämällä vohkia äidin laukusta Buranan. Minikääpää tietenkin nauratti kovasti. Aslan puhuu aika hyvää suomea ja sujuvasti kiinaa. Mutta nauru niillä on ihan samanlainen.
Ennen juhlia söimme evääksi kolmioleipiä, banskua ja pillimehut viherlaaksolaisella parkkiksella ja juhlien jälkeen saimme kotona pizzaa ja Muumilimua/laittikokista/energiajuomaa. Minikääpä oli onnellinen. Se otti rummun viereen yöksi ja pari päivää myöhemmin ne teki Miehen kanssa rumpuun vielä palikat. Nyt sitten soitetaan ja lauletaan kevätjuhlien kappaleita läpi. Muut tosiaan osaankin, mutta Pieni päästäinen pitäisi vielä treenata.
Miniäinen laulaa aika lailla nuotilleen ja olen oikein tyytyväinen, että ilmoitin sen syksyksi kannelmuskariin. Lapsikin oli siitä ihan täpinöissään. Käävän kanssa olimme keskiviikkona soitinpolulla ja kävimme miltei kaikki soittimet läpi. Trumpetti, käyrätorvi, klarinetti, oboe, fagotti, viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso ja harppu tulivat tutuksi ja kahden tunnin kiertelyn jälkeen Kääpä oli varma asiastaan: hän haluaa soittaa viulua. No, torstaina on pääsykokeet ja jos musiikkiopiston ovet aukenevat, saamme syksystä alkaen kuunnella pienen viulistin harjoittelua. Voi apua.
Soitinpolun jälkeen ostimme vielä synttäreille härpäkkeet ja herkut ja kotiuduimme yhdeksältä kutakuinkin kuolleina. Huomenna täytämme kakun ja teemme yllätyspussit ja maanantaina ennen juhlia sitten vielä koristelemme kakun ja katamme pöydän. Kiva saada talo täyteen eskarilikkoja. Kääpä olisi halunnut kutsua myös poikia, mutta minä jotenkin sain sen puhuttua ympäri tyttösynttäreistä, kun kaikilla muillakin on. Nyt vähän harmittaa, että pidin pääni. Mutta eiköhän niistä ihan kivat kekkerit kehkeydy.
Käävän repusta löytyi muuten arviointilomake:
-Missä minä olen hyvä? "Esimerkiksi uimisessa, jalkapallomaalivahtina, piirtämisessä, leikkimisessä todella hyvä."
-Mieluisimmat leikit ja leikkikaverit? "Ensinnäkin eläimillä leikkiminen, sitten merenneitolegoilla, tota palikkaleikki ja kotileikki, legoleikki. Linnea, Karla, Emma, Donia, Maria ja Ville."
-Mitkä asiat koet hankaliksi tai vaikeiksi? "Ei tuu mieleen, ehkä vähän kirjoittaminen."
-Mitä toivoisin päivähoidolta? "Ei tuu taaskaan mieleen."
-Työntekijöiden kuvaus lapsesta: "Kiltti, reipas, sosiaalinen, puhelias tyttö!"
Ihana kääpä :) Kääpäkin oli laskenut päiviä, se pääsi nimittäin A-kummille yökylään. Perjantaina ne olivat olleet Korkeasaaressa ja tänään sitten skeittipuistossa. Sovimme iltapäiväksi treffit Vaarin luo Hämppyyn. Kun saavuimme takapihalle, Kääpä heitteli tikkaa muina naisina eikä ollut huomaavinaankaan meitä. Minikääpää sen sijaan kiinnosti siskon näkemistä enemmän uusi miniskeitti. Jäimme Vaarin luo grillaamaan ja pelaamaan fudista. Ihan mahtava päivä ja kiva oli saada taas koko remmi kotiin.
Loppuun kaikille fb-kavereille tuttu aamukeskustelu:
-Äiti, sinä olet pukeutunut tänään seepraksi!
-Joo, äiti lainasi tätä yhdeltä seeprakaverilta, kun se pukeutuu tänään hevoseksi.
-Ai. Kuka se on?
Miniäinen on helppo höynäytettävä :)
No comments:
Post a Comment