Sunday, December 04, 2011

Glims

Olimme perjantaina poikien ja Taimiston kanssa perhekerhon retkellä Glimsin talomuseossa. Se olikin tämän taudin suhteen vähän parempi päivä, pystyi jopa vähän juttelemaan H:n kanssa.

Saavuimme Glimsille kymmeneltä. Aloitimme tuvasta, jossa kerrottiin 1800-luvun lopun jouluperinteistä. Meno oli aika levotonta, kun sai istua penkillä vierekkäin kavereiden kanssa.

Meille kerrottiin, miten tuvan lattialle tuotiin olkia ja leikittiin erilaisia joululeikkejä. Pitääkin lukea nyt Koiramäen lapsia, kun miljöö oli ihan vastaava.

Seuravaksi lähdimme kahville ja pullalle, lapsille oli sydänpiparit ja mehua. Kun herkut oli syöty, pinkaisivat kaverukset läheiseen omenapuuhun. En tiedä, miten sallittua se oli, mutta annoimme niiden kiivetä hetken. Taimi nukkui rattaissaan ja saimme kumpikin H:n kanssa saaliiksemme kolme tosi kuraista lasta.

H:n tiimeineen poistui, mutta me jäimme vielä jatkamaan. Kurkimme tallit ja aitat läpi. Kävimme vielä uudestaan tuvassa, jossa bongasimme uuden oppaan. Pojat kuuntelivat keskittyneinä, kun opas näytti, miten tontut tulivat lattialuukusta, "alta sillan", sillä lattiaa kutsuttiin sillaksi. Ne hiippailivat tietenkin syömään joulupöydän herkkuja: puuroa, juustoa, leipää ja olutta.

Kun olimme käyneet kaikki rakennukset kerran läpi, Minikääpä halusi päästä vielä uudestaan talliin. Se varmisti vielä, että olivathan tontut sellaisia punaisia. Eikä reissu ollut turha: heinien seasta kurkki tonttu! Minä en ollut sitä ekalla kerralla huomannut, mutta lasten silmät ovat näköjään parempia tonttubongareita.

Kävimme vielä hoitamassa pankkiasioita koko remmin kanssa ja tulimme samoihin aikoihin kotiin Käävän kanssa. Hyvä perjantai ja onneksi reissu tuli tehyä, ei ihan niin paljoa harmittanut maata sängyn pohjalla koko viikonloppua.

Paitsi sunnuntai-iltana oli pakko vähän ryhdistäytyä, sillä saimme vieraaksemme Senegalista palanneet M:n ja L:n. Meille oli iso pussillinen tuliaisia: erilaisia pähkinöitä, apinanleipäpuun hedelmää, voidetta, marjoja, joista saa tehtyä mehua ja peli. Muutama päivä kuluukin rattoisasti Afrikan herkkuja maistellen. Saimme nähdä myös kuvia, joten jälleen kävi niin, että maailma tuli tänne meille Espooseen.

No comments:

Post a Comment