Ohi on!

Siis tentit. Sain tehtyä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tiistaina ja sosiaaliturvan keskiviikkona. En tiedä, menikö läpi, mutta ohi ainakin. Keskiviikkona pääsin sitten Selloon hengaamaan ja Wrong Noodle baariin lounaalle (se tavallinen tarina: vuohenjuustokevätkääryleet, friteeratut katkaravunpyrstöt ja kanavartaat). Käväisin vikassa neuvolassa, kaikki oli edelleen kunnossa. Armoton kahvin ja kokiksen kittaaminen sekä lakut ja salmiakit eivät olleet onnistuneet nostamaan verenpainetta. Painokin oli taas vaihteeksi vähän laskenut, mistä lie syystä.

Mies kävi lekurissa ja treffasimme pikaisesti Sellossa. Ekat treffit kahdestaan sitten uuden vuoden, joten oli syytäkin ottaa juustoateriat, minulle ihan dipin kanssa. Mies tuli kotiin tekemään hommia ja minä otin tirsat. Sitten saapuikin Kääpäläinen ja vuorossa oli läksyjen tarkastus ja poikien nouto.

Kääpää oli kiusattu iltiksessä. Joku tyttö oli leikannut vähän kahta sivua sen matikan kirjasta ja piirtänyt sydämen, vaikka Kääpä ei olisi halunnut. Se ei tiennyt tytön nimeä, mutta se oli jonkun Säteen kaveri.

Voi ei. Mitä tuollaisessa pitäisi tehdä? Kääpä oli mennyt kertomaan aikuiselle, mutta aikuiset olivat lähteneet jo ulos. No, toivottavasti tänään menee päivä ihan putkeen.

Heitimme Miehen vielä uudestaan lekuriin ja suuntasimme kääpäin kanssa Vohvelibaariin. Kaikki saivat hillokermavohvelit ja koska Toukolainenkaan ei saanut toista, se heittäytyi kieriskelemään lattialle. No, ehdimme hetken kieriskellä ja silti olimme hyvissä ajoin kentällä. Käävän piti vaihtaa vaatteet ja pakotin sen jättämään pitkähihaisen kissapaidan peli-T-paidan alle. Kääpä sai nyt vuorostaan ihan kamalat raivarit ja se väitti, ettei isi koskaan ole pakottanut sitä laittamaan pitkähihaista treeneihin. Yritin selittää, että viime treenit olivat kaksi viikkoa sitten ja silloin oli elokuu, kesä, ja nyt on syyskuu, syksy. Ja että miltei kaikilla muilla on takit.

Sain sen likan lopulta kentälle ja treenit sujuivat ihan kivasti. Pojat makailivat maassa ja nappasivat välillä vähän sipsejä. Sain taas kannustaa Kääpää. Tiistaina nimittäin pääsin kannustamaan sitä koulun sukkulaviestiin ja nyt sitten fudiskentälle. Se oli söpö siellä viestissä, kun se pinkoi saparot keikkuen.

Illalla tultiin treeneistä valmiiseen puuropöytään, sai laittaa mansikka- tai kirsikkahilloa tai jopa molempia. Mies olikin kyllä hauduttanut hyvät puurot!

Tutkin muuten eilen taas neuvolakortteja. Meillähän Kääpä syntyi käynnistettynä viikolla 42+0, Minikääpä itsekseen 41+1 ja Toukolainen 41+6. Muistelin, että Miniäisen laskettua aikaa siirrettiin jonkin verran eteenpäin ultrassa. Alkuperäinen laskettu aika olisi ollut 13.12, mutta uudeksi tuli 27.12 - eli siis aika reippaasti sitä siirrettiinkin. Ja lapsi saapui 4.1 eli siis 22 päivää tuon kuukautisista lasketun ajan jälkeen!

Jos Taimi-Topias on yhtä ripeä käänteissään, se saapuu samalla kaavalla 21.9. Tosin niin pitkälle raskauden tuskin annetaan mennä, vaan käynnistys on jo ensi viikolla. Se kauan odotettu yliaikaiskontrolli on maanantaina ja sitten seuraavalla kerralla käynnistys.

Mutta mutta, yöllä alkoi tosiaan jo vähän tapahtua: heräsin kahdelta supistuksiin ja valvoin viiteen. Mies ihmetteli, miksi olin pukenut päälle. Olin kyllä selittänyt, että supistaa, mutta ilmeisesti kommunikaatio ei ollut mennyt perille. Aamulla se ihmetteli sairaalakassia ja kaukaloa eteisessä - ei ilmeisesti muistanut minun valvoskelleen yöllä. Supistukset tulivat viiden minsan välein ja toivoin vain, että ehdittäisiin viemään pojat tarhaan, seitsemältähän se aukeaa. Ja Kääpäkin oli menossa kasiksi kouluun, se olisi voinut mennä vaikka hetkeksi naapuriin.

Mutta ei siis tullut lähtöä vielä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan, vai tuoko vain viulutunnit ja Miniäisen vanhempainillan.

Vielä muutama kääpäjuttu:

Näimme tuossa tiellämme teiniksejä, sellaisia ihan perinteisen näköisiä semipissiksiä seisoskelemassa pienessä ryhmässä. Sanoin, että teistäkin tulee sitten joskus tuollaisia teiniksejä. Kääpä totesi, että sitten teidän pitää opetella, miten teiniksejä hoidetaan.

Tultiin eilen tarhasta ja pojilla oli jotain pientä kähinää. Minikääpä oli ihan hyväntuulinen ja rauhallinen, mutta Touko yritti haastaa riitaa. Minikääpä lauloi sille "Örise, ärise ampiainen...".

Ai niin, Toukolaisella on tatska. Kääpä sai niitä koulusta ja laittoi muutaman itselleen, kummallekin veljelleen yhden ja pihan Sofialle ja Iidalle yhdet. Toukolainen on ollut niin täpinöissään tatskastaan. Se esitteli sen kaikille hautajaisvieraille ja on kuulemma näyttänyt sitä myös kaikille hoitajille tarhassa sekä kaikkien lasten vanhemmille. Voi ukkoa! Tänään se lähti taas tarhaan pinni päässä. Hieno mies on hieno mies.