Viime yö meni vähän harakoille, kun vuorotellen ramppasin itse vessassa ja lohduttelin itkevää ukkoa. Onneksi tajusin soittaa heti aamusta Pikkujättiin ja pääsimmekin 11.15 korvalääkärille. Toukolainen oli taas märkäkorva ja saimme samalla hoidettua Miniäisen korvakontrollin. Touko sai nyt myös ajan putkitukseen, lokakuussa mennään, ja sitä ennen pitää saada maksusitoumus Tapiolasta. On kyllä aika huojentunut olo, josko tuo korvakierre nyt vähän helpottaisi noiden putkien myötä.
Apteekissa nuokkuessani huomasin kyllä olevani aika sippi. Onneksi olen tänään saanut sitten nukkua päikkärit ja saunoa itsekseni, jos vaikka tässä joutuu lähipäivinä synnärille. Nyt on tosiaan rv 41+5, 12 päivää yli lasketun ajan, joten luulisi tässä jo kohta jotain tapahtuvankin. Huomenna on se yliaikaiskontrolli ja sen tiimoilta lähti viimeksi Toukolaisen synnytys käyntiin, ties vaikka nytkin.
Laskin muuten juuri, että olen ollut nyt 3,4 vuotta eli lähes 10 % elämästäni raskaana, joten eiköhän tässä vielä muutaman päivän kärvistele.
Mutta sitten mukavampia juttuja, nimittäin Toukolainen on kova poika laulamaan. Sen ohjelmistoon kuuluvat seuraavat biisit:
-Pienissä häissä! VilleGalle! Märkä-Simo!
-Sä oot siikkii, sylissäni, lämmin vesi, lainettii.
-Kolme pientä ankkaa lähti leikkimään, vuorten taakse, kauas pois. Äiti-ankka sanoi vaak-vaak-vaak! Ja parasta on tietenkin, kun isä-ankka sanoo VAAK!
-Autolla ajetaan varo-varo-vasti, ettei kaatuisi kallis lasti. Suoraa tietä, suoraa tietä, mäkeä on matkan varrella.
-Hämähämähämähäkki, kiipes langalle...
-Puuha Pete, kaiken korjaa, Puuha Pete, tietenkin!
-Ja vanha tuttu: Chuggington, tsukutsukutsukutsuku Chuggington!
-Sataa vettä, syksy jo on! Lehdet lentää, syksy jo on!
Mies laatii juuri äitinsä kuolinilmoitusta ja minulla supistelee. Alkuja ja loppuja.
No comments:
Post a Comment